RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20585, Korkeakoulu ja työelämä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkeakoulu ja työelämä – hankkeen tavoitteena on parantaa ja lisätä valmennustyöpajojen kautta Lahden ammattikorkeakoulun tutor – opettajien, opinto- ohjaajien sekä muuta opiskelijaohjausta antavan henkilöstön uraohjausvalmiuksia - ja opintojen ohjauksen osaamista. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan ohjaushenkilöstön toimesta koulutus- ja valmennustyöpajoissa tutorointimalleja- ja työkaluja ja hyödynnetään niitä käytännön ohjaustyössä.

Tehostettu opintojenohjausjärjestelmä tukee korkeakouluopiskelijoiden oppimispolkua, ammatillista kehittymistä, hyvinvointia ja motivaatiota suorittaa tutkinto henkilökohtaisen opintosuunnitelman puitteissa. Kokonaisvaltainen ura - ja opintojenohjaus helpottaa opiskelijan kiinnittymistä työelämään, ohjaa jatkokoulutukseen tai vaihtoehtoisesti yrittäjäuralle. Uraohjausmallissa ohjattava huomioidaan yksiöllisesti, jolloin sukupuolierot ja tasa-arvo ovat niissä esillä. Hankkeen toimenpiteet yhtenäistävät eri alojen ohjaushenkilöiden osaamista ja auttavat arvioimaan, miten kehittämistyöllä vaikutetaan sekä varsinaisten että välillisten kohderyhmien tasa-arvon edistämiseen työelämässä.

Hankkeessa muodostuu ja toimii alueellinen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää, pilotoida ja juurruttaa Päijät - Hämeen alueella työllisyyttä hoitaville tahoille yhteinen toimintamalli pehmentämään koulutuksen ja työelämän välistä nivelvaihetta sekä ennaltaehkäistä korkeakoulusta valmistuvien ja työttöminä työnhakijoina olevien työttömyysmyysuhkaa sekä pitkäaikaistyöttömyyttä

Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä varsinaisen kohderyhmän, opiskelijoita ohjaavan henkilöstön ja sitä kautta välillisen kohderyhmän, korkeakouluopiskelijoiden - ja korkeakoulusta valmistuneiden työttömien työnhakijoiden tietoa ja osaamista hyödyntää entistä tehokkaammin hankkeen yhteistyöverkoston palveluntarjontaa ja työllistymispalveluita.

Hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyökumppaneina alueellisessa kehittämistyössä ovat Lahden seutukunnan työllistymispalveluita ja yrittäjyyttä edistävät julkistoimijat, koulutusorganisaatiot, yrittäjät sekä 3. sektorin toimijat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjausosaamisen ja -prosessien kehittämisessä hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat LAMKin tutor-opettajat, opintojenohjaajat sekä muut opiskelijoiden ohjausta tekevät sekä opiskelijaohjausprosesseja ja niiden sisältöjä suunnittelevat henkilöt. Myös Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys LAMKO:n toimijat sekä tutor-opiskelijat ovat mukana hankkeen kohderyhmässä nuorempia opiskelijoita ohjaavien roolissaan.

Yhteistyöverkoston toiminnan osalta varsinaisena kohderyhmänä ovat lisäksi alueen TE-toimisto ja muut työllisyystoimijat, muut korkeakoulut ja jatko-koulutusta tarjoavat sekä yrittäjyystoimijat.

.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ohjausosaamisen ja -prosessien sekä yhteistyöverkoston toiminnan kehittämisessä ovat LAMKissa opiskelevat ja valmistuvat opiskelijat sekä kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet, jotka ovat Hämeen TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina.

Järjestettävien teemapäivien kohderyhmänä ovat kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet, jotka ovat Hämeen TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina, ovat työttömyysuhan alaisena tai työssä olevat, jotka pohtivat uravalintojaan, sekä parhaillaan LAMKissa opiskelevat. Teemapäivät ovat kaikille avoimia tapahtumia ja ne tukevat hankkeen muuta toimintaa (osaamisen kasvu ohjaajille ja verkostolle) toimien myös tiedotuskanavana korkeakoulusta valmistuneille työttömille työnhakijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 192 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 867

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 748

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 491

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa kehitetään koulutuksen ja työelämän nivelvaiheita ja työmarkkinoille siirtymistä, sekä lisätään koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamista. Toiminta-ympäristön analyysissä on hyödynnetty "Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt" julkaisua (TEM 2012). Hankkeessa tuotetaan opintojen ohjauksen ja uravalmennuksen toimintamalleja, työkaluja ja sisältöä, joiden kautta edistetään ohjaavien opettajien ammatillista osaamista. Ohjaavinä henkilöinä on eri ikäisiä, sekä miehiä että naisia. Uraohjauksen lähtökohtana on HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma), jossa keskiössä on yksilö ja hänen henkilökohtaiset tarpeensa, toiveensa ja tavoitteensa; hankittu osaaminen, kiinnostukset ja elämäntilanne. Toimintaympäristöanalyysissa on huomioitu eri statuksella ja roolissa olevat henkilöt. LAMKin kaikilla koulutusaloilla on mahdollista opiskella ilman sukupuolirajoitetta ja opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan oman mielenkiintonsa mukaiselle alalle ilman, että hän joutuu miettimään sukupuolisidonnaisuutta ammatinvalinnassaan. Naisopiskelijoita kannustetaan uramahdollisuuksien ohjauksen kautta hakeutumaan teknologia-aloille, joissa naisten osuus on edelleen vähäinen myös työelämässä. Sukupuoliliitännäisiä epäkohtia ilmenee palkkauksessa, etenemismahdollisuuksissa sekä osaamisen arvostamisessa, ns. uskottavuudessa. Uskottavuus- ja pätevyystekijä voi yhtälailla koskettaa miestä naisvaltaisella alalla. Uraohjauksessa on kartoiettava näitä epäkohtia ja ennakkoluuloja sekä kannustettava opiskeijoita yksiöllisiin valintoihin. Perhevapaat ja niiden vaikutukset urakehitykseen tulee ottaa esiin ohjauksessa ja suunnittelussa jo opiskeluaikana, vaikka se ei olisi tuolloin vielä ajankohtaista. Uraohjaus on osana kaikkien koulutusalojen toimintaa, mutta tällä hetkellä käytännössa erilaistuu alasta riippuen. Ohjaustyön ja toimintamallien yhtenäistäminen lisäävät opettajien keskinäistä ammatillista tasa-arvoa ja samalla eri koulutusalojen opiskelijoiden tasa-arvoa saada samanarvoista- ja laatuista ohjausta ja työelämä- mahdollisuuksia . Hankkeella halutaan vaikuttaa myös opetushenkilöstön asenteisiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke edistää ohjaushenkilöstön osaamista huomioida ohjattavien opiskelijoiden sukupuolinen tasa-arvo opintojen ja urakehityksen ohjauksessa. Sukupuolitasa-arvon tärkeyttä ja tiedostamista opinnoissa, uravalinnoissa ja työelämässä edistetään hankkeessa myös viestinnän avulla. Hankkeen toimintaa tarkastellaan sekä miesten että naisten näkökulmasta toiminnan sisällön suunnittelussa. Arvoinnissa on huomioitu mm. seuraavaa: - onko hankkeen toiminnalla vaikutusta yksilön arkeen ja elämään? - Onko toiminnassa eri tahojen osalta tällä hetkellä merkittäviä eroja ja vaikuttaako joku ohjausmalli vain toiseen sukupuoleen? Hankkeessa pyritään yhtenäistämään opiskeluun liittyviä sukupuolieroja toimenpiteiden kautta. Sukupuolivaikutusten arviointi tehdään ohjaustoimintamallien suunnittelun yhteydessä. Sukupuolivaikutukset tulee arvoida myös yrittäjyyspolun ja jatkokoulutuksen ohjauksessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopintoja ohjaavan henkilöstön uraohjausosaamista ja tuottaa sen tueksi sekä LAMKin sisäisiä että yhteistyöverkoston yhteisiä ulkoisia toimintamalleja pehmentämään koulutuksen ja työelämän nivelvaiheetta ja alueellisen korkeakoulutettujen työttömien työllistymismahdollisuuksia. Uraohjausmallissa ohjattava huomioidaan yksiöllisesti, jolloin sukupuolierot ja tasa-arvo ovat niissä esillä. Hankkeen toimenpiteet yhtenäistävät eri alojen ohjaushenkilöiden osaamista ja auttavat arvioimaan, miten kehittämistyöllä vaikutetaan sekä varsinaisten että välillisten kohderyhmien tasa-arvon edistämiseen. Sukupuolinäkökulman huomioiminen sisältyy hankkeen tavoitteisiin mutta se ei ole erillinen kokonaisuus. Hankkeen raportoinnissa sekä seurannassa selvitetään hankkeen vaikutukset ja tulokset.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	10
Hankkeessa on tavoitteena paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen koulutuksen ja työelämän sekä julkisten palveluiden tarjoajien yhteistyönä. Hankkeessa yhdistyvät osaavan työvoiman saanti, kaikkien tahojen osaamisen kasvu, palveluiden kehittyminen ja alueellisen työllistymisen edistäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	10
Hankkeen tavoitteena on luoda alueellisen yhteistyöverkoston keskinäinen malli, jossa kehitetään ja tehostetaan työllistymispalveluita. Hanke on keskeinen tekijä toiminnan kehittämisessä varsinaisen kohderyhmänsä kautta. Myös välilliset kohderyhmät ovat mukana khitystyössä ja tuovat siihen asiakasnäkökulman sekä toimivat mallien pilotoijina ja arvioitsijoina. Palveluiden kehittämisessa hyödynnetään LAMK palvelumutoilupolkua ja tutkitaan teknologian ja digitalisoinnin mahdollsiuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hanke lisää ohjaushenkilöstön sekä yhteistyöverkoston toimijoiden ammatillista osaamispääomaa, joka on heille sekä työyhteisöille hyvinvoinnin osatekijä. Opintojenohjauksella on erittäin tärkeä merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnille,opiskelumenestykselle sekä opiskelumotivaation ylläpitämiselle. Myös korkeakoulutettujen työttömien työllistymisellä ja hyvinvoinnilla on myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Koulutusten ja työelämän välisten nivelvaiheiden onnistunut ratkaiseminen sekä opintojen keskeyttäneiden määrän minimoiminen vähentävät sosiaalikuluja ja tuovat kansantaloudellisia säästöjä.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Eri koulutusaloilla sukupuolipainotukset (mies/naisvaltaisuus) ohjaushenkilöstön sekä opiskelijoiden suhteen vaihtelevat (esim. tekniikka, sosiaali- ja terveysala. Hanke edistää ohjaushenkilöstön osaamista huomoida ohjattavien opiskelijoiden sukupuolinen tasa-arvo opintojen ja urakehityksen ohjauksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	6
Yhdenvertaisuus on ohjaushenkilöstön ammatillisen osaamisen alue, jolla tuetaan työelämän kestävää kehitystä. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden saaman ohjauksen tarjonta ja laatu yhtenäistyy ja paranee, ja kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus ammatillisen kehittymiseen ja opintopolkuun.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0
.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Korkeakoulu ja työelämä -hankkeessa kehitettiin korkeakouluopiskelijoiden työelämäorientaatiota ja opiskelijoiden työllistymistä tukevaa ohjausta ja ohjauspalveluja. Toimenpiteillä edistettiin LAMKin opettajien ja ohjaushenkilöstön ohjaus- ja uraohjausosaamista sekä tehostettiin LAMKin ohjausjärjestelmän kehittämistä ja tuotettiin erilaisia työkaluja käytännön ohjaustyöhön. Lisäksi vahvistettiin korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta, korkeakoulutettujen työelämään kiinnittymistä ja työelämään siirtymistä alueellisen yhteistyöverkoston avulla. Toimenpiteillä edistettiin myös korkeakouluopiskelijoiden sekä alueen korkeakoulutettujen uranhallinnan osaamista ja tietoutta alueen yhteistyöverkoston tarjoamista työllisyyttä edistävistä palveluista.
Tulevaisuuden muutokset murtavat voimalla työn ja osaamisen olemusta. Tulevaisuuden työn ennustamisen vaikeutuminen sekä yksilöiden työ-, koulutus- ja elämänpolkujen monimutkaistuminen ja epävakaistuminen edellyttävät korkeakouluilta uudistuvaa ja uudistavaa pedagogiikkaa ja opinto- ja uraohjausta. Osaavalla ohjaushenkilöstöllä ja laadukkaalla ohjauksella sekä toimivilla ohjausjärjestelmillä on suuri merkitys niin yksilölle, korkeakoululle kuin yhteiskunnallekin. Yksilötasolla ohjaus on opiskelijan tarpeista lähtevää oman oppimisen, ammatillisen kasvun ja uran- ja elämänhallinnan osaamisen kehittymisen tukemista. Korkeakoulutasolla ohjaus vastaa korkeakoulujen strategian, laadun ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Yhteiskunnan tasolla korkeakoulujen laadukas ohjaus ja hyvin toimivat ohjausjärjestelmät edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia.
Tulevaisuussuuntautunut ohjaus tukee opiskelijan työelämäorientaatiota ja työllistymistä. Koko opiskeluajan kattava tulevaisuusorientoitunut opinto- ja uraohjaus tukee opiskelijan ammatillisten valmiuksien ja osaamisen kehittymistä sekä vahvistaa hänen kykyään suunnitella tavoitteellisesti tulevaisuuden urapolkuaan ja antaa parhaat edellytykset työllistymiselle.
Korkeakoulu ja työelämä -hankkeessa kehitettiin ja parannettiin korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja uraohjauspalveluita siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat opiskelijan oman oppimisen ja uranhallinnan osaamista ja osaamisen kehittymistä. Hankkeen toimenpiteillä edistettiin varsinaisen kohderyhmän LAMKin opettajien ja ohjaushenkilöstön ohjaus- ja uraohjausosaamista sekä tehostettiin LAMKin ohjausjärjestelmän kehittämistä ja tuotettiin työkaluja käytännön ohjaustyöhön. Hankkeessa toteutettiin mm. opettajien omaan työhön integroitu pitkä valmennusohjelma sekä lyhyempiä osaamisen kehittymistä tukevia koulutuksia. Lisäksi toteutettiin uudenlainen opiskelijalähtöinen, tulevaisuusorientoitunut ohjausmalli ja ohjauksen palvelurakenne sekä Opettajatutorin käsikirja ohjaustyön ja laadunhallinnan tueksi sekä varmistamaan opiskelijoille tasa-arvoisen ja tasalaatuisen ohjauksen saavutettavuuden koulutusalasta riippumatta. Ohjaushenkilöstön osaamisella sekä selkeillä ja toimivilla ohjauksen toimintatavoilla ja työvälineillä on opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien tukemisessa ja työllistymisen edistämisessä merkittävä rooli. Niiden avulla ohjaushenkilöstö pystyy entistä paremmin tukemaan korkeakouluopiskelijoiden uratietoista opintopolkua, ammatillista kehittymistä ja tavoiteajan mukaista läpäisyä. Opiskelijoiden valmiudet siirtyä koulutuksen jälkeiseen työelämään erilaisia työllistymisen keinoja hyödyntäen paranevat ja näin vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen osaajien työttömyysuhka vähenee.
Hankkeen toimenpiteissä vahvistettiin myös korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä työelämään kiinnittymistä alueellisen yhteistyöverkoston avulla. Hankkeessa hahmoteltiin erilaisia ratkaisumalleja nivelvaiheen siirtymään korkeakoulusta työelämään ja ehkäisemään korkeakoulusta valmistuvien työttömyysuhkaa. Hankkeessa edistettiin välillisen kohderyhmän eli LAMKin opiskelijoiden sekä alueen korkeakoulutettujen uranhallinnan osaamista sekä tietoutta alueen yhteistyöverkoston tarjoamista työllisyyttä edistävistä palveluista. Hankkeessa perehdyttiin myös digitaalisiin ura- ja rekrytointipalvelujen mahdollisuuksiin. Hankkeen toimenpiteissä edistettiin mm. LAMK duuni -ura- ja rekrytointipalvelun kehittämistä. Palvelu on opiskelijan ja työnantajan uudenlainen kohtaamispaikka. Verkko- ja mobiilipohjainen palvelu rakentaa opetuksen ympärille vahvempaa verkostoa alueen yrityksien kanssa ja auttaa ensisijaisesti työ- ja harjoittelupaikkojen sekä työntekijöiden yhteensovittamisessa Päijät-Hämeen alueella. LAMK duuni -palvelu helpottaa opiskelijan työnhakua ja opiskelija voi tehdä palveluun oman osaajaprofiilin ja tuoda profiilissa esille oman osaamisensa lisäksi myös persoonaansa ja luonnettaan. Opiskelija voi hyödyntää kerran tekemäänsä profiilia useassa eri työnhaussa. Työnantajille palvelu antaa mahdollisuuden tarjota työ- ja harjoittelupaikkoja sekä erilaisia projekteja vaivattomasti ja työnantajat saavat nopeasti listauksen hakuunsa soveltuvimmista profiileista. Työnantajien on mahdollista julkaista avoimia työ- ja harjoittelupaikkoja suoraan opiskelijoille ja palvelun tekoäly huolehtii työpaikkojen markkinoinnista potentiaalisille opiskelijoille. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ja alueen korkeakoulutettujen uranhallinnan osaamista ja tietoutta alueen yhteistyöverkoston tarjoamista työllisyyttä edistävistä palveluista edistettiin kuuden erilaisen uravalmennuspilotin avulla.
Useita hankkeessa syntyneitä tuloksia ja kokemuksia ollaan hyödyntämässä hankkeen päättymisen jälkeen ja hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu parhaillaan monilta osin LAMKin ohjaustyön arjessa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot