Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20586

Hankkeen nimi: Töissä Suomessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: Unioninkatu 28A, 3. krs, PL 20

Puhelinnumero: 09 310 1641

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Nurmi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.nurmi(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 621 4790

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pääkaupunkiseudun Töissä Suomessa -hankkeessa pilotoidaan "International House Helsinki" palvelukonsepti, jonka puitteissa kehitetään alkuvaiheen kotoutumispalveluja kaikille maahanmuuttajille, kohennetaan maahanmuuttajien työllistymistä yrityksiin kysyntälähtöisesti, kehitetään maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaa sekä voimaannutetaan maahanmuuttajien järjestöjä edistämään jäsentensä työllisyyttä ja urakehitystä. Lisäksi hankkeessa kehitetään kotoutumiskoulutusta niin, että koulutuksen lähtökohtana on aiempaa selvemmin maahanmuuttajien oma osaaminen ja urasuunnitelmat sekä työnantajien tarpeet. Hankkeen toteuttajia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Uudenmaan ELY ja TE-toimisto sekä monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry. Toteuttajien lisäksi hankkeessa on mukana laaja kumppaniverkosto. Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa niin, että maahanmuuttajataustaisten sukupuolten väliset erot työllistymisessä kaventuvat. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa mm. siten, että naisten alkuvaiheen kotoutumisen tiedonsaantiin, palveluihin ja työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Töissä Suomessa hanke ja International House Helsinki verkostomainen palvelukonsepti ovat suunniteltu niin, että kehitettävistä palveluista hyötyy mahdollisimman moni maahanmuuttaja. Osahankkeilla on erilaiset painotukset, mutta ne täydentävät toisiaan mahdollisimman kattavasti. Hankkeen toiminnan pääpaino on pääkaupunkiseudulla, mutta monilla hanketoiminnoilla on kansallisia ulottuvuuksia.

Helsingin osahankkeen välittöminä kohderyhminä ovat vasta maahan muuttaneet; työttömät maahanmuuttajat ennen kotoutumiskoulutuksen käynnistymistä; työn vuoksi muuttavat ja heidän perheenjäsenensä; Suomessa jo asuvat ulkomaalaiset työntekijät; palvelukonseptiin (International House) liittyvät viranomaiset; työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt; viron-, venäjän- ja englanninkieliset muuttajat (non-stop infojen testaus Helsingin suurimmilla kieliryhmillä). Lisäksi englanninkieliset kansainväliset opiskelijat hyötyvät hankkeesta. Kyseiset kieliryhmät ovat suurimmat muuttajaryhmät myös valtakunnallisesti.

Kauppakamarin välittöminä kohderyhminä ovat yritykset ja työnantajat sekä työyhteisöt, korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat kansainväliset opiskelijat ja tutkijat, kansainväliset maahanmuuttaja-ammattiosaajat ja maahanmuuttajien ammattiverkostot.

Espoon osahankkeen kohderyhminä ovat Suomessa asuvat kiinalaiset opiskelijat ja korkeasti koulutetut ammattilaiset sekä yritykset, joissa on kysyntää kohderyhmän osaamiselle. Kohderyhmään kuuluvat välillisesti myös kansainväliseen kasvuun tähtäävien yritysten tukipalvelut.

Vantaan osahankkeen kohderyhmänä ovat venäjänkieliset maahanmuuttajat jotka ovat Vantaalla toimivan aktiivisen järjestön jäseniä. Järjestö toimii aktivoivana kotoutumista tukevana keskuksena. Järjestön monipuolista alkuvaiheen kotouttamista kehitetään ja mallinnetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

SAK:n osahankkeen kohderyhminä ovat vakituisesti Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja työnhakijat; tilapäisesti töihin tulevat ulkomaiset työntekijä; maahanmuuttajajärjestöt, erityisesti Moniheli ry ja Tuglas seura; Espoon ja Vantaan hankkeiden maahanmuuttajajärjestöt; ammattiliittojen työntekijät ja luottamusmiehet.

Monihelin hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat koulutetut, Suomessa asuvat ja opiskelevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä heidän omat järjestönsä. Monihelin jäsenkunta kostuu yli 40 eri etnistä taustaa edustavista järjestöistä ja näiden jäsenjärjestöjen edustajat ovat tarvittaessa kaikki osallisina projektissa.

Kaikkien osahankkeiden toiminta ja mallinnettavat palvelut ovat Uudenmaan TE-toimiston yritys- ja henkilöasiakkaiden saatavilla kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankekokonaisuuden välillisiä kohderyhmiä ovat
- viranomaiset, korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, ja ammatilliset täydennyskouluttajat
- työelämän monikulttuurisuuteen palveluita tuottavat yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat,
- toiminta-alueen kehityshankkeet
- ulkomaiset yritykset ja yhteisöt, jotka ovat kiinnostuneita investoinneista Suomeen, kuin myös kansainväliseen kasvuun tähtäävien yritysten tukipalvelut.
- suunniteltuihin koulutuksiin osallistuvien henkilöiden perheenjäsenet
- media, poliittiset päättäjät sekä diplomaattiset lähetystöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 852 128

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 766 400

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 317 553

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 175 842

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 123

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 139

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 720

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 julkaisemassa, maahanmuuttajien työllistymistä koskevassa selvityksessä todettiin maahanmuuttajien työllisyydessä olevan merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Miesten työllisyysaste (47 %) on huomattavasti naisten vastaavaa työllisyysastetta (23 %) korkeampi. Työllisten osuus kasvaa molemmilla sukupuolilla ensimmäisten kolmen maassaolovuoden aikana. Tämän jälkeen miesten työllisyyden nopea nousu taittuu ja työllisten osuus jää noin 60 % tasolle. Naisten työllisyys sen sijaan koheni selvityksen koko 10 vuoden tarkastelunjakson ajan ja ylitti 50 % kahdeksan maassaolovuoden jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Töissä Suomessa - hankkeen toimeenpanossa huomioidaan yllä mainitut sukupuolten väliset erot työllistymisessä ja panostetaan erityisesti naisten alkuvaiheen tiedonsaantiin, palveluihin ja työllistymiseen. Miesten kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että alkuvaiheen jälkeen mahdollisimman harva työnhakija jäisi pitkittyvän työttömyyden piiriin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee vasta maahanmuuttaneita henkilöitä sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hyödynnetään sähköistä viestintää, paperittomia työpisteitä ja kokouskäytänteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä. Suositaan myös videoneuvotteluja ja Lync kokouksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja. Töissä Suomessa hankkeen infotilaisuuksissa jaetaan tietoutta mm. jokamiehenoikeuksista, luonnossa liikkumisesta sekä luonnon monimuotoisuuden hyödyntämissessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Toimitiloissa seurataan kiinteistöpäästöjä ja tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvasta suojelustatavoitteista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Tiedontuotanto sähköistä, paperittomat toimistot, samoin paperittomat kokoukset ja seminaarit. Vältetään turhaa paperien kopiointia.Sisällytetään mm. jätehuollon ja - kierrätyksen periaatteet hankkeen alkuinfoihin. Hankkeessa priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Sisällytetään energiavaihtoehtotietoutta alkuinfoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeessa edistetään maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä paikallisessa elinkeinoelämässä seuraavasti: - osaavan työvoiman kouluttaminen - osaavan työvoiman rekrytoiminen kysyntälähtöisesti - yhteistyörakenteiden luominen - yrittäjyyteen kannustaminen - tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajien ja Uudenmaan alueen elinkeino-elämän keskuudessa. Töissä Suomessa - hankkeessa tehdään työtä pääkaupunkiseudun kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten työvoiman saatavuuden eteen edistämällä mm. taloudellisesti kestävää kehitystä. Taloudellisesti kestävää kehitystä edistää myös hankkeen toimet kansainvälisten osaajien kykyjen aiempaa toimivammasta saattamisesta tukemaan suomalaisten yritysten vientipoinnisteluja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Maahanmuuttajien alkuvaiheen työllisyys-, kotoutumis- ja koulutuspalveluiden kehittäminen. Hankkeissa tuetaan ja kehitetään aineettomien palvelujen tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä matkustussääntöjen mukaisesti. Hankkeessa edistetään video- ja puhelinkokousten käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Osallisuus ja työllistyminen luovat välitöntä hyvinvointia, mikä kertautuu myös seuraavassa sukupolvessa. Maahanmuuttajien kotoutumisen kokonaisvaltainen edistäminen, tarvittaessa esim. sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjautumisen edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Maahanmuuttajien työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen, maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksien edistäminen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, erityisesti naisten,saaminen mukaan työelämään ja koulutuksiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden lisääminen edistämällä heidän työllistymistään kulttuuritaustasta riippumatta ja työsuhdeneuvonnan kautta epäkohtien poistamista. Töissä Suomessa - hanke edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä ehkäisemällä etnisten taustan mukaan jakautuneiden kahden kerroksen työmarkkinoiden ja siitä seuraavien väestöruhmien välisten jännitteiden syntymistä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Kohderyhmien kanssa tutustutaan asuinalueisiin ja niiden mahdollisuuksiin ja tapaan ymmärtää ja vaalia ympäristöä
Ympäristöosaaminen 2 5
Työllistyminen, kouluttautuminen, oikeuksistaan tietoiseksi tuleminen jne. lisäävät myös ympäristöosaamista ja luonnonsuojelua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Töissä Suomessa -hankkeen tavoitteena oli kehittää pääkaupunkiseudun kansainvälisten asukkaiden työllisyyttä ja kotoutumista edistäviä palveluita ja niiden koordinointia. Hankkeen päätavoitteena oli luoda pääkaupunkiseudulle uudenlainen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuva palvelumalli ja -alusta, International House Helsinki. Lisäksi tavoitteena oli muun muassa edistää maahanmuuttajien työllistymistä osaamista vastaaviin tehtäviin sekä kasvattaa maahanmuuttajien tietämystä työelämänpelisäännöistä, lisätä yritysten ja työyhteisöjen kansainvälistymisvalmiuksia sekä vahvistaa maahanmuuttajajärjestöjen roolia omien jäsentensä työllistymisen edistämisessä.

Hankkeen toteutukseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Moniheli ry.

Hankkeessa konseptoitu ja pilotoitu International House Helsinki (IHH) tarjoaa valtaosan maahanmuuttajien tarvitsemista alkuvaiheen neuvonta- ja viranomaispalveluista saman katon alta. International House Helsinki palvelee myös yrityksiä ja työnantajia ulkomaiseen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelupilottiin osallistuivat Helsingin kaupungin lisäksi Uudenmaan maistraatti, Verohallinto, Kela, Uudenmaan TE-toimisto, Eläketurvakeskus, Helsingin seudun kauppakamari sekä SAK. International House Helsingissä rekisteröitiin vuonna 2018 keskimäärin 2200–3300 henkilöasiakasta kuukaudessa, joista noin puolet on ulkomaalaisia työntekijöitä. Käyntiasioinnin tueksi kehitettiin myös sähköinen neuvontatyökalu Service Advisor, joka kartoittaa asiakkaan palvelutarpeen.

International House Helsinki on parantunut maahanmuuttajille suunnatun palveluntarjonnan löydettävyyttä, lyhentänyt kohderyhmän viranomaisasiointiin käyttämää aikaa sekä nopeuttanut yritysten uusien ulkomaisten työntekijöiden työn aloittamista. International House Helsinki jatkaa toimintaansa hankekauden päättymisen jälkeen. Keväällä 2019 Maahanmuuttovirasto ja Espoon kaupunki liittyivät mukaan palveluyhteistyöhön.

Yritysten ja työnantajien kansainvälistymisvalmiudet sekä tietämys ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä kysymyksistä ovat parantuneet muun muassa yrityksille ja työnantajille suunnatun neuvontapalvelun sekä infomateriaalien ja -tilaisuuksien myötä. Hankkeessa kehitetty työnantajan neuvontapalvelu palvelee työnantajia ja yrityksiä kansainväliseen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen aikana neuvontapalveluun tuli yhteensä 139 yhteydenottoa. Toimintaa jatketaan osana International House Helsinki -palvelukokonaisuutta myös hankkeen päätyttyä (etäpalvelu).

Hankkeessa harjoitetun PR- ja mielipidevaikuttamisen, kuten yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjan, ansiosta aiempaa suurempi osa työnantajista suhtautuu myönteisesti kansainvälisen työvoimaan ja sen rekrytoimiseen.

Maahanmuuttajien edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille on parannettu muun muassa mentorointiohjelmilla, rekrytointi- ja matching-tilaisuuksilla, työnantajien ja osaajien kohtaamista edesauttavilla LinkedIn-pohjaisilla osaajapooleilla, yritysvierailuilla ja työpajoilla, CV-klinikkatoiminnalla, yksilöneuvonnalla, ammattialakohtaisilla sparraus- ja valmennusryhmillä sekä työllistymisestä ja yrittäjyydestä kertovilla infotilaisuuksilla. Toimenpiteet tavoittivat kaikkiaan lähes 7000 kansainvälistä osaajaa.

Hankkeen seurauksena maahanmuuttajien tietämys työelämän pelisäännöistä on kasvanut ja asema työmarkkinoilla vahvistunut. Hankkeessa perustettu maahanmuuttajan neuvontapalvelu palvelee ulkomaisia työntekijöitä työsuhteisiin ja -sopimuksiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Hankkeen aikana työsuhdeneuvontaan tuli yhteensä 922 yhteydenottoa. Neuvontapalvelu jatkaa toimintaansa osana International House Helsinki -palvelukokonaisuutta hankkeen päättymisen jälkeen (etäpalvelu). Lisäksi hankkeessa järjestettiin maahanmuuttajille ja heitä edustaville järjestöille suunnattuja infoja ja koulutustilaisuuksia sekä laadittiin infomateriaaleja eri kielillä työelämän pelisäännöistä

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi