Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20588

Hankkeen nimi: Taidevaihde – Kaksisuuntainen kotoutuminen nuorten tukena

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: (016) 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.ulapland.fi/artgear

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maria Huhmarniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.huhmarniemi(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408312314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taidevaihde – Nuorten kaksisuuntainen kotoutuminen 2016–2018 -hankkeessa tuotetaan taiteen menetelmillä sekä sosiaalityön yhteistyöllä kaksisuuntaista kotoutumista. Hankkeen tarve liittyy pakolaistaustaisen maahanmuuton kasvuun, kotoutumistarpeiden lisääntymiseen sekä kantasuomalaisten, erityisesti nuorten, ennakkoluuloihin ja rasistisiin asenteisiin. Hankkeen tarve on todettu myös Taide kotouttaa -esiselvityshankkeessa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Sosiaalityön oppaine ovat puolestaan todenneet tarpeet taideperustaisten ja sosiaalityön yhteistyön kehittämiselle ja arvioinnille. Taidetyöpajoja toteutetaan Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa ja Kemijärvellä.

Hankkeen toteuttajia ovat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta (hankeen hallinnoija), Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine, Lapin taiteilijaseura ja Monitaideyhdistys Piste. Taiteilijaseurat vastaavat taidetyöpajojen organisoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta maahanmuuttajille sekä maahanmuuttajien ja suomalaisten nuorten sekaryhmille. Yliopiston oppiaineet vastaavat taidetoiminnan arvioinnista, toimintatutkimuksellisesta kehittämisestä ja hankkeen tulosten julkaisemisesta ja levittämisestä.

Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisen heikossa asemassa olevat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat että kantasuomalaiset nuoret. Hankkeen tavoitteena on, että kaksisuuntaisessa kotouttamisessa lisätään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vuorovaikutusta, mikä vähentää rasistisia asenteita. Hankkeen toimenpiteitä ovat Nuorten taidetyöpajat, Erilaisuus näkyväksi -työpajat ja esitykset sekä Mun tulevaisuus -taidepajat. Hankkeen tuloksia ovat taidetyöpajojen lisäksi toiminnan esittelyvideo, näyttely, julkaisu ja artikkelit. Pitkäkestoisena vaikutuksena edistetään maahanmuuttajien etenemistä kohti työelämää kotoutumisen, osallisuuden ja voimaantumisen avulla. Hanke edistää ennakoivaa lähestymistapaa nuorten pahoinvointiin, nuorten rasististen asenteiden aiheuttamiin ongelmiin ja maahanmuuttajien työttömyyteen.

Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen maahanmuuttajien keskuudessa. Kestävä kehitys liittyy tässä hankkeessa erityisesti sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen: globaaliin sosiaaliseen vastuullisuuteen, kulttuurisen moninaisuuden kunnioitukseen sekä vuorovaikutuksen edistämiseen kulttuurien sisällä ja niiden kesken. Ekologinen kestävä kehitys huomioidaan hankkeen toimintatavoissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat maahanmuuttajat, erityisesti pakolaistaustaiset maahanmuuttajat sekä nuoret, erityisesti peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret. Maahanmuuttajista toimintaan tavoitellaan erityisesti pakolaistaustaisia turvapaikan saaneita maahanmuuttajia. Lisäksi ensisijaista kohderyhmää ovat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja sosiaalityön opiskelijat, jotka opiskelevat hankkeessa moniammatillista kotouttamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat nuorten parissa toimivat taiteilijat, taiteilijaseurat valtakunnallisesti, osallistuvien nuorten perheet, koulujen opettajat, kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön opiskelijat, sosiaalityöntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 812

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 452

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 266 612

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Tornio, Rovaniemi, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 630

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen maahanmuuttajien keskuudessa. Maahanmuuttajanaiset ovat usein vähemmän kouluttautuneita kuin miehet, useat ovat myös kirjoitus- ja lukutaidottomia. Koulutus on yksi työllistymisen kulmakiviä, ja työllistyminen puolestaan lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten osallisuutta. Kynnys koulutuksen aloittamiselle voi olla suuri, kun maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat tulevat usein perinteisiin sukupuolirooleihin nojaavasta perhekulttuurista, jossa naisen toimintaympäristö rajoittuu pitkälti kotiin. Taideperustaiset työpajat ovat matalan kynnyksen paikkoja laajentaa naisten toimintaympäristöä myös kodin ja perheyhteisön ulkopuolelle, vahvistaen siten heidän valmiuksiaan koulutuksen ja lukutaidon hankkimiselle. Lisäksi toiminta yhdessä sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajamiesten kanssa mahdollistaa kommunikaation yli sukupuolirajojen, mikä vähentää sukupuolten välistä kuilua. Sosiaalityön rooliin ja tehtäviin hankkeessa liittyy sukupuolten välisen tasa-arvon analysointi sekä siihen liittyvän tiedon tuottaminen. Lisäksi suvauskoneen antama arvio on että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
hankkeen kaikissa osa-alueissa on toimijoina miehiä ja naisia ja taidetoiminnot kohdennetaan molemmille sukupuolille. Hankkeessa tiedostetaan maahanmuuttajien kulttuuriset taustat, jotka voivat olla rajoittavia tekijöitä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoite on tärkeä, mutta tässä hankkeessa kantasuomalasisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutus ja tasa-arvo on keskiössä. Tässä hankkeessa on muita keskeisiä horisontaalisia tavoitteita, kuten sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankke edistää taiteilijoiden työllistymistä sosiaalialan palviluiden tuottajiksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Taideperustaistaiset palvelut, joita hankkeessa kehitetään, ovat aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hankke edistää hyvinvointia osallisuuden, voimaantumiseen ja kaksisuuntaisen kotouttamisen avulla.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää kantasuomalaisten ja maahamuuttajien tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää kantasuomalaisten ja maahamuuttajien yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 4
Osa My Future -taidetyöpjoista toteutuu julkisessa kaupunkitilassa tuottaen kaupunkikuvaan monikulttuurisuutta ja taiteen vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Taidevaihde – Nuorten kaksisuuntainen kotoutuminen 2016–2018 -hankkeessa tuotettiin taiteen menetelmillä sekä sosiaalityön yhteistyöllä kaksisuuntaista kotoutumista. Hankkeen tarve liittyi pakolaistaustaisen maahanmuuton kasvuun, kotoutumismistarpeiden lisääntymiseen sekä kantasuomalaisten, erityisesti nuorten, taidetyöpajatoiminnan koettuun tarpeeseen.
Hankkeen toteuttajia olivat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta (hankeen hallinnoija), Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine, Lapin taiteilijaseura ja Monitaideyhdistys Piste. Taiteilijaseurat vastaavat taidetyöpajojen organisoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta maahanmuuttajille sekä maahanmuuttajien ja suomalaisten nuorten sekaryhmille. Yliopiston oppiaineet vastaavat taidetoiminnan arvioinnista, toimintatutkimuksellisesta kehittämisestä ja hankkeen tulosten julkaisemisesta ja levittämisestä. Hankkeen kohderyhmiä olivat erityisen heikossa asemassa olevat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset nuoret. Hankkeen toimenpiteitä olivat 9-luokkalaisten taidetyöpajat, niin sanotut Erilaisuus näkyväksi -työpajat ja esitykset sekä niin sanotut Mun tulevaisuus -taidepajat. Työpajoja toteutettiin useiden yhteistyötahojen kansa eripituisina kokonaisuuksina. Hankkeen tuloksia olivat taidetyöpajojen lisäksi toiminnan esittelyvideo, näyttely, julkaisu ja artikkelit. Pitkäkestoisena vaikutuksena edistettiin maahanmuuttajien etenemistä kohti työelämää kotoutumisen, osallisuuden ja voimaantumisen avulla. Hanke edisti ennakoivaa lähestymistapaa nuorten pahoinvointiin ja maahanmuuttajien työttömyyteen.