Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20589

Hankkeen nimi: Lappilaiset avoimet työelämäläheiset osaamispolut

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 020 7986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niina Riihiniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.riihiniemi(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 406565127

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on joustavoittaa siirtymävaihetta korkeakouluun ja työelämään kehittämällä yksilöllisiä osaamispolkuja ja edistämällä opintojen työelämäläheisyyttä. Hankkeessa yksilöllisten osaamispolkujen aikana ilman tutkintoa olevat tai yhteishaussa tutkintopaikkaa vaille jääneet henkilöt pääsevät opiskelemaan avoimien korkeakouluopintojen kautta tutkintoihin kuuluvia opintoja, voivat hakeutua avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-opiskelijoiksi ja edistävät näin työllistymismahdollisuuksiaan. Lisäksi hankkeen aikana pilotoidaan uudenlaisia työelämäläheisiä pedagogisia toteutustapoja ja työelämäyhteistyön muotoja.

Hankkeessa kootaan pilottijoukko avoimen korkeakoulun opiskelijoista, jotka suorittavat hankkeen aikana korkeakouluopintoja Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa ohjataan pilottijoukon opiskelijoita yksilöllisille osaamispoluille osaamistarpeiden saavuttamiseksi. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään pilottijoukolle yhteistä ryhmäohjausta. Hankkeen toimenpiteenä kokeillaan avointen korkeakouluopintojen suorittamista työelämäläheisemmin hyödyntämällä työelämää opintojen pedagogisissa toteutuksissa sekä oppimisympäristönä. Työelämäläheisempiä toteutustapoja etsitään järjestämällä yhteisiä orientaatio-, suunnittelu-ja arviointipäiviä työpajatyöskentelyn muodossa. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat opiskelijat hankkivat opintojen ajaksi kummiyrityksen, joka toimii oppimisen ja kehittämisen lähtökohtana ja keskeisenä oppimisympäristönä.

Hankkeessa syntyy työelämäläheisempiä yksilöllisiä osaamispolkuja, uudenlaisia toimintatapoja sekä työelämäläheisempiä opintojen pedagogisia toteutustapoja. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden osaaminen ja työelämätaidot kehittyvät, tutkintoon johtavaan koulutukseen pääsy joustavoituu avoimessa suoritettujen opintojen perusteella sekä työllistymismahdollisuudet lisääntyvät. Lisäksi opintojen pedagogisia toteutustapoja kehitetään sekä opiskelijoita että työelämää palveleviksi. Työelämä osallistuu hankkeen myötä entistä kiinteämmin opintojen pedagogisiin järjestelyihin ja saa ratkaisuja kehittämistarpeisiinsa sekä ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa jatkossa käyttöönsä. Hankkeen myötä korkeakoulun ja työelämän välinen vuorovaikutus lisääntyy ja yhteistyö vahvistuu entisestään. Hankkeen aikana kerätään opiskelijoilta palautetta osaamispolkuihin liittyvästä yksilö- ja ryhmäohjauksesta. Opintojen pedagogisia toteutuksia koskevaa palautetta kerätään opiskelijoilta, työelämältä ja opettajilta. Saatujen palautteiden ja kokemusten sekä työpajatyöskentelyn perusteella kehitetään avoimen korkeakoulun opiskelijoiden ohjausta ja korkeakouluopintojen pedagogisia toteutuksia. Hankkeen tulosten pohjalta laaditaan raportti, jossa kuvataan millaisia kokemuksia, toimintatapoja ja osaamispolkuja työelämäläheinen koulutus tuottaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ilman tutkintoa ja/tai tutkintopaikkaa jääneet nuoret ja työttömät sekä hankkeessa mukana olevat kummiyritykset ja niissä pilottiryhmää ohjaavat työntekijät sekä organisaatioiden opettajatuutorit

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät työelämän yritykset ja organisaatiot laajemmin ja hankkeeseen osallistuvat korkeakoulujen henkilöstö kuten opettajat ja opinto-ohjaajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 503

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 168 877

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 163 131

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Muonio, Posio, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Salla, Kolari, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Savukoski, Inari, Enontekiö, Pello, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa tarkastellaan säännöllisesti ja sukupuolijakuma tiedostetaan. Korkeakoulut tilastoivat vuosittain opiskelijansa myös sukupuolinäkökulmasta. Opiskelijatilastoista voidaan nähdä alueellisia ja alakohtaisia eroja kuten myös AMK ja YO kohtaisia eroja sukupuolijakaumassa. Hankkeen nykyinen toimintaympäristö on kuvattu seutukunnallisissa osaamisstrategioissa ml.kuvaukset seutukunnan elinkeinorakenteen nykytilasta ja kehityssuunnista. Elinkeinorakenne heijastuu sukupuoliin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma opiskelijajoukkoa koottaessa. Toivottavaa on, että koulutukseen osallistuvat edustavat eri sukupuolten lisäksi eri koulutustaustoja, eri organisaatioita, eri tehtäviä ja eri-ikäisiä ja erilaisen kokemuksen omaavia henkilöitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteillä ei voida suoranaisesti vaikuttaa sukupuolten segregaation purkamiseen tai sukupuolirooleihin liittyvien perinteisten käsitysten purkamiseen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Hankkeessa tapahtuvan kehitystyön ja verkostoitumisen kautta kehitettävillä toimintatavoilla ja palveluilla voi olla välillistä vaikutusta seutukuntien elinkeinorakenteen kehittymiseen esimerkiksi osaamisen kehittymisen kautta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkeessa tapahtuvan kokeilun kautta kehitetään uudenlaisia tapoja toimia, joiden tuloksena syntyy aineettomia palveluita kuten opintokokonaisuuksia ja osaamispolkuja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa hyödynnetään etäopetus ja -ohjausvälineistöä, jotka toteutetaan verkossa. Tämä vähentää kulkemista paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Vaille opiskelupaikkaa jääneille nuorille tarjotaan opiskelumahdollisuuksia ja sitä kautta edistetään osallisuutta, ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan työmarkkina-asemaa.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hankkeen aikana kehitettävät osaamispolut lisäävät yhdenvertaisuutta sekä sosiaalista ja maantieteellistä tasa-arvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Kaikilla, asuinpaikasta, sosiaalisesta taustasta ja kulttuuritaustasta riippumatta, on mahdollisuus osallistua koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lappilaiset avoimet työelämäläheiset osaamispolut (LATO) -hankkeen toteuttivat Lapin ammattikorkeakoulu(päätoteuttaja) ja Lapin yliopisto(osatoteuttaja) 1.2.2016-31.8.2018. Hankkeen tavoitteena oli joustavoittaa ilman tutkintoa olevien tai yhteishaussa tutkintopaikkaa vaille jääneiden nuorten siirtymävaihetta korkeakouluun ja työelämään etsimällä yksilöllisiä osaamispolkuja ja tarjoamalla työelämäläheisiä opintoja. Hankkeessa avoimien korkeakouluopintojen kautta muodostuneet osaamispolut ovat tarjonneet yhdenvertaisen opiskelumahdollisuuden kaikille pohjakoulutuksesta, asuinpaikasta ja tavoitteista riippumatta. Koulutuksen ja ohjauksen alueellista saatavuutta sekä koulutuksellista tasa-arvoa edistettiin etä- ja verkko-oppimisympäristöjä hyödyntämällä. Hankkeen avulla edistettiin myös yksilöiden hyvinvointia lisäämällä osallisuutta, ehkäisemällä syrjäytymistä, tukemalla opintoihin ja tutkintokoulutukseen pääsyä sekä työelämään kiinnittymistä.

Hankkeeseen osallistui 18 opiskelijaa. Osalle opiskelijoista hanke toimi vauhdittajana korkeakouluopintojen aloittamiseen ja etenemiseen sekä tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiseen. Toisille hanke oli oman osaamisen kehittämisen sekä työelämäyhteyksien ja -verkostojen mahdollistaja. Opiskelijat osallistuivat hankkeen järjestämään yksilö- ja ryhmäohjaukseen ja olivat mukana kehittämässä ohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. He olivat pilotoimassa ja kehittämässä uudenlaisia pedagogisia toimintatapoja sekä uusia tapoja oppia ja kehittää osaamistaan. Kummiyritystoiminta tarjosi mahdollisuuden työelämätaitojen kehittämiseen. Työelämäyhteyksien kautta opiskelijat loivat opintojen ohessa kontakteja työelämään ja pääsivät verkostoitumaan alan yritysten kanssa.

Yritykset loivat hankkeessa kontakteja alan opiskelijoihin sekä löysivät ratkaisuja kehittämistarpeisiinsa opiskelijoiden tekemien kehittämistehtävien ja toimeksiantojen kautta. Lisäksi yritykset tutustuivat korkeakouluissa käytettäviin opetusmenetelmiin ja osallistuivat korkeakoulujen opetuksen kehittämiseen. Hankkeessa laadittiin korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tueksi esite, jossa kuvataan korkeakoulujen palveluita sekä korkeakoulujen ja yritysten välisiä yhteistyömuotoja hankkeessa toteutettujen esimerkkien avulla.

Hankkeen toimenpiteisiin, kokemuksiin ja hyviin käytäntöihin perustuen luotiin Avoimet työelämäläheiset osaamispolut –toimintamalli, joka kuvaa opiskelijan osaamispolkua työelämäläheisissä avoimissa korkeakouluopinnoissa ohjauksen tukemana. Malliin on kirjattu opiskelijan, koulutusorganisaation ja opetushenkilöstön sekä työelämän rooleja ja vastuita työelämäläheisessä opiskelussa ja osaamisen kehittämisessä. Keskeistä mallissa on opiskelijalähtöisyys. Hankkeen toteutusta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin julkaisussa Työelämäläheiset osaamispolut. Kokemuksia työelämäläheisestä opiskelusta avoimissa korkeakouluissa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-226-6).