Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20590

Hankkeen nimi: TEDDY - Työllistymisen edistäminen yhdessä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hengitysliitto ry

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201472-1

Jakeluosoite: PL 389

Puhelinnumero: 020 757 4000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.luovi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irene Konttinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.konttinen(at)luovi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 319 3232

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä / Oulun seudun ammattiopisto, 0992445-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on tarve edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja erityisesti palkkatyöhön. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan toimintatapoja, joiden on aiempien työllistämisen edistämiseen liittyvien hankkeiden, työnantajille tehdyn selvityksen ja muiden selvitysten sekä opintonsa päättäville opiskelijoille vuosittain tehtävän sijoittumiskyselyn mukaan todettu olevan yhteydessä työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Toisistaan irralliset toimintatavat kootaan hankkeessa kokonaisuuden huomioon ottavaksi työllistymisen ohjaus- ja tukimalliksi, jossa työelämäkumppanuudella on keskeinen merkitys. Mallia pilotoidaan Luovin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien yksiköiden sekä Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) toimesta. Ohjaus- ja tukimalli kehitetään ensisijaisesti ammatillista perustutkintoa suorittavien erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisen edistämiseen siten, että se soveltuu sekä ammatillisten erityisoppilaitosten että muiden ammatillista koulutusta järjestävien toimijoiden käyttöön.

Työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisprosessi alkaa jo ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen vaiheesta. Työllistymisen suunnittelua ja osaamisen kehittämistä työllistymisen näkökulmasta jatketaan systemaattisesti koko nuoren opintopolun ajan yhdessä työelämän kanssa suunnitellen yksilöllisiä ratkaisuja ja tukea opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa kehitetään erityisesti työssäoppimisen hyödyntämistä työllistymisen reittinä opiskelijan työllistymisprosessissa. Työllistymisen suunnittelu tehdään aiempaa näkyvämmäksi ja tavoitteellisemmaksi osaksi opintoja ja siihen osallistuvat kaikki erityistä tukea tarvitsevan nuoren kanssa toimivat tahot. Työllistymisen ohjaus- ja tukimalliin sisällytetään myös työpaikkojen ja soveltuvien työtehtävien etsiminen erityistä tukea tarvitseville nuorille oppilaitoksen jatkuvana ja ennakoivana toimintana sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen että työllistymisen tavoitteet huomioiden.

Työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa toimintatavat kohdentuvat erityistä tukea tarvitsevaan opiskelijaan, oppilaitosten henkilöstöön (opetus- ja ohjaushenkilöstö, opiskeluhyvinvointihenkilöstö) sekä työpaikkoihin ja muihin palvelujen tuottajiin. Toimintatavat käsittävät työllistämisprosessissa mukana olevien toimijoiden osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen tavat, opiskelijan työssä tarvittavan osaamisen kehittämisen tavat, opiskelijan ohjauksen ja tuen menetelmät sekä työpaikalle tarjottavat tukitoimenpiteet. Toimintatavat suunnitellaan ja toteutetaan työelämäkumppanuudessa ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Työllistämisprosessin eri vaiheisiin liittyvä materiaali ja työvälineet kootaan helposti saavutettavaksi ja tarvittaessa tuotetaan myös uutta sähköistä materiaalia. Materiaalin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Luovin ja OSAOn toimijoiden lisäksi opiskelijoiden ja työelämän edustajat sekä tarpeen mukaan myös muut hankekumppanit.

Hankkeen päävastuullisena toteuttajana on Ammattiopisto Luovi ja hankekumppanina toimintamallin suunnittelussa ja toimenpiteiden pilotoinnissa toimii Oulun seudun ammattiopisto. Muita hankekumppaneita, jotka osallistuvat opiskelijan yksilöllisen työllistymispolun suunniteluun ja/tai hankkeen toimenpidekokonaisuuksien työstämiseen, ovat palveluntuottajat, kuten te-toimisto, työvoiman palvelukeskus, Kela ja muu opiskelijan verkosto (esim. Nuorten ystävät, Nuorten päihdeasema Redi 64), työpajat ja palveluntuottajajärjestöt (esimerkiksi Kumppanuuskeskuksessa toimivat järjestöt) sekä työnantajat, kuten Arina, Halpa Halli, Würth ja yrittäjäjärjestöt. Yhteistyötä tehdään myös muiden hankkeiden ja hankeverkostojen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä, joka osallistuu hankkeen toimenpiteiden kehittämiseen ja pilotointiin, ovat Ammattiopisto Luovissa Oulun ja Muhoksen yksiköissä sekä Limingan toimipisteessä (Limingan yksikkö 31.7.2017 asti) vuosina 2016-2018 kiinteistöpalvelujen, kotityö- ja puhdistuspalvelujen, liiketalouden sekä ympäristöalan ammatillista perustutkintoa suorittavat sekä valmentavassa koulutuksessa opiskelevat erityistä tukea tarvitsevat nuoret sekä Oulun seudun ammattiopistossa em. aloilla (tai muilla erikseen sovittavilla aloilla)ammatillista perustutkintoa opiskelevat nuoret.

Hankkeen toisena kohderyhmänä on myös em. alojen opetus- ja ohjaus- ja opiskeluhyvinvointipalveluhenkilöstö, joka osallistuu toimenpiteiden suunnitteluun ja pilotointiin, hyödyntää kehitettävää ohjausmallia opiskelijoiden työllistämisessä ja kehittää hankkeen aikana siihen liittyvää osaamistaan.

Kohderyhmänä ovat myös työelämänedustajat, jotka osallistuvat hankkeen kehittämistoimenpiteisiin ja työpaikat, joissa hankkeeseen osallistuvat nuoret suorittavat työssäoppimisjaksoa / muuta työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat
- eritystä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevät sidosryhmät ja palveluntuottajat.
- työllistymisen ohjaus- ja tukimallia hyödyntävät ammatillista perustutkintoa suorittavat nuoret, oppilaitoksen opetus-, ohjaus ja hyvinvointihenkilöstö sekä työpaikat valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 410

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 348 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 812

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 359 121

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu, Muhos, Kempele, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 211

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 79

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 607

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunnittelevissa ja toteuttavissa oppilaitoksessa on ajantasainen tieto eri koulutusalojen sukupuolijakaumista (opiskelijat ja henkilöstö) samoin kuin tilasto- ja kokemustietoa em. alojen sukupuolijakaumista työelämässä. Alat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolittain, millä on vaikutuksia mm. opintoihin hakeutumiseen ja työllistymiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjausmallin kehittämisessä ja pilotoinnissa noudatetaan oppilaitosten tavanomaisia sukupuolisensitiivisiä toimintatapoja, joiden tavoitteena on olla vahvistamatta eri aloihin ja sukupuoliin liittyviä stereotypioita (esimerkkinä tästä kuvamateriaali, joka ei vahvista alojen sukupuolijakautumista). Ohjausmallin suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään myös tiedostamaan sukupuoleen liittyvät piilovaikutukset ja niitä arvioidaan koko hankkeen ajan. Työllistymisen ohjausmallissa lähtökohtana on opiskelijan yksilöllinen polku. Sen suunnittelun ja toteuttamisen keskiössä ovat opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, osaaminen ja voimavarat, jolloin opiskelija saa tukea ja ohjausta omien tarpeidensa mukaisesti, ei sukupuolen perusteella. Tuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan erityisesti sukupuolelleen epätyypillisen alavalinnan tehneet opiskelijat, joiden tuen tarve voi poiketa muista. Sukupuolinäkökulma huomioidaan työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen sisällöissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin huomioitu hankkeen suunnittelussa edellisessä kohdassa kuvatuilla tavoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan oppilaitosten kestävän kehityksen suunnitelmaa (Luovi) / strategiaa (OSEKK). Ýmpäristövastuuseen kuuluu mm. luonnonvarojen säästeliäs käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen tarkoittaa hankkeessa lähinnä matkustamisen korvaamista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi verkkokokouksilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välittömästi liity hankkeeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei välittömästi liity hankkeeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välittömästi liity hankkeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Vältetään jätteiden tuottamista. Mahdollisissa hankinnoissa kriteerinä on elinkaarimallin mukainen ajattelu. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä verkkokokouksia ja työskentelyalustoja, mikä vähentää mm. paperikopioiden ja -tulosteiden tuottamista. Tuloksena syntyvä työllistymisen ohjausmalli toteutetaan sähköisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei välittömästi liity hankkeeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeessa tuotetaan alueellista elinkeinorakennetta tukevia ratkaisuja työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Jokainen työllistyvä nuori siirtyy tuottavaan työhön ja säästää syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeen sisältö ja tuotokset painottuvat aineettoman pääoman tuottamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Verkkokokoukset vähentävät liikkumisen tarvetta. Suunnitellaan työpaikkakäynnit siten, että ne logistisesti toteutuvat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Joukkoliikenteen käyttö alueella voi olla haastavaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hanke edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä ja integroitumista yhteiskuntaan estäen näin sosiaalista syrjäytymistä. Hankkeessa tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia yksilöllisesti suunnitellun ohjauksen ja tuen keinoin. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt osallistuvat ohjausmallin kehittämiseen, mikä tukee hyvinvointia. Hankkeessa noudatetaan toteuttajaoppilaitosten linjauksia ja toiminnan tueksi laadittuja suunnitelmia ja ohjeita.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Suunniteltu työllistymisen ohjausmalli edistää tasa-arvon toteutumista parantamalla erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymismahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Hankkeessa tuetaan yhdenvertaisuuden toteutumista kehittämällä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja sitä kautta osallisuutta yhteiskunnassa omien edellytystensä mukaisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei välittömästi liity hankkeeseen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ympäristösaamisen kehittyminen sisältyy toimintaan välillisesti koulutusalojen ammatillisten sisältöjen ja toimintatapojen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TEDDY - työllistymisen edistäminen yhdessä -hanke toteutettiin Ammattiopisto Luovin ja Oulun seudun

koulutuskuntayhtymä/Oulun seudun ammattiopiston yhteishankkeena.

Hankkeen lähtökohtana oli tarve edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja erityisesti palkkatyöhön. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin toimintatapoja, joiden on aiempien työllistämisen edistämiseen liittyvien hankkeiden, työnantajille tehdyn selvityksen ja opintonsa päättäville opiskelijoille tehtävän sijoittumiskyselyn mukaan todettu olevan yhteydessä työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Toimintatavat koottiin yhdeksi työllistymisen ohjaus- ja tukimalliksi, jossa työelämäkumppanuudella oli keskeinen merkitys. (https://prezi.com/_nyxsfq90ga2/tyollistymisen-ohjaus-ja-tukimalli-polku-opiskeljan-tyollistymiseen/)

Työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa työllistymisprosessi alkaa jo ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen vaiheesta jatkuen opintojen jälkeiseen työllistymiseen. Mallin tavoitteena oli tehdä työllistymisen suunnittelu aiempaa näkyvämmäksi ja tavoitteellisemmaksi osaksi opintoja. Malli soveltuu sekä ammatillista perustutkintoa suorittavien erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisen edistämiseen että yleisten ammatillista koulutusta järjestävien oppilaitosten käyttöön ja kohdentuu myös oppilaitosten henkilöstöön (opetus-, ohjaus- ja opiskeluhyvinvointihenkilöstö) sekä työpaikkoihin ja muihin palveluiden tuottajiin.

Hankkeen kohderyhmänä olivat Ammattiopisto Luovin Oulun ja Muhoksen yksiköiden puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan sekä liiketoiminnan perustutkintoa suorittaneet erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Vastaavasti Oulun seudun ammattiopistosta hankkeeseen osallistuivat kiinteistöpalvelualan, ravintola- ja catering-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita. Lisäksi kohderyhmään lukeutuivat myös em. alojen opetus-, ohjaus- ja opiskeluhyvinvointihenkilöstö, jotka osallistuivat työryhmä- ja työpajatyöskentelyyn, toimenpiteiden suunnitteluun, pilotointiin ja arviointiin sekä tulosten levittämiseen alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kohderyhmää laajennettiin työelämäyhteistyön kehittämisen osalta koskemaan Luovin luonto- ja ympäristöalan sekä valmentavan koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Kohderyhmään kuuluivat myös työelämän edustajat ja työpaikat, jotka osallistuivat hankkeen kehittämistoimenpiteisiin tarjoamalla mm. opiskelijoille työelämässä oppimisen paikkoja ja opetushenkilöstölle työpaikalla tapahtuvan työelämäosaamisen kehittämisen mahdollisuuksia.

Hankkeen keskeisin tulos oli työryhmissä kehitetty, testattu, dokumentoitu ja kohderyhmien palautteen sekä arviointien pohjalta toimivaksi todettu työllistymisen ohjaus- ja tukimalli. Työllistymisen ohjaus- ja tukimallin koonnin avulla päivitettiin mm. pedagogisen tuen- ja tarpeen RUORI -itsearviointityökalu pelilliseen muotoon (https://www.luovi.fi/ruoripeli/), pilotoitiin uusia menettelytapoja alalle soveltuvuuden arviointiin perusasteen TET-jaksoja hyödyntämällä, kehitettiin ura- ja jatkosuunnitelma osaksi HOKS:aa, luotiin systemaattinen vuosikellomalli opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamisen kehittämiseen ja uusien yritysyhteistyökumppanuuksien hankkimiseen, päivitettiin tiedonhallintajärjestelmää työpaikkarekisteriin liittyen, suunniteltiin opiskelijatyönä työpaikoille suunnattu painettu esite (https://luovi.fi/wp-content/uploads/2019/08/tyoelamassa-oppiminen-esite-teddy-projekti.pdf) erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan ohjaukseen sekä työelämään siirtymiseen, aktivoitiin työllistymiskulttuurillista reformin mukaista ajattelua koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tiivistämällä ja vahvistettiin opetushenkilöstön näkemystä työllistymisen edistämisestä ammattiopistoon ja opetukseen kuuluvana asiana.

Työllistymisen ohjaus- ja tukimallin toimintatapoja otettiin jo hankkeen aikana käyttöön ja onnistuttiin juurruttamaan osaksi oppilaitosten opetus- ja ohjaustyötä sekä prosesseja. Näin varmistettiin mallin hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen. Mallin toimenpiteissä aktiivisina kehittäjinä mukana on ollut suuri joukko oppilaitosten eri asiantuntijoita (opetus-, ohjaus- ja opiskeluhyvinvointihenkilöstö, henkilöstö/kehittämispalvelujen edustus, koulutuksen esimiesten edustus sekä viestinnän ja tietohallinnon asiaintuntijat), jolla on varmistettu, että hankkeen jälkeen mallin käyttöä jatketaan ja he pystyvät samalla toimimaan mallin perehdyttäjinä esimerkiksi uusille työntekijöille. Mallin toimintatavat suunniteltiin siten, että niitä on mahdollisuus ylläpitää jatkossa ilman hankerahaa.

Hankkeen aikana järjestettiin noin 100 tilaisuutta ja työpajaa, joihin osallistui noin 300 kuulijaa. Hankkeen toimenpiteiden kehittämiseen ja pilotointiin osallistui 170 opiskelijaa, 50 opettajaa, opinto-ohjaajaa, opintoneuvojaa ja työhönvalmentajaa sekä 70 työelämän edustajaa.