|
|
|
Hankekoodi: S20592
Hankkeen nimi: Työllistävä maaseutu
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Etelä-Savo ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0215848-5
Jakeluosoite: Mikonkatu 5
Puhelinnumero: 0400 261 094
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: https://etela-savo.proagria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niina Koponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Henkilöstöasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.koponen(at)proagria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358438267883
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työllistävä maaseutu -hanke paneutuu maaseudun työttömyyteen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn, kylien elinkelpoisuuteen ja työllistävien yritysten tukemiseen. Hankkeen tarkoituksena on avata uusia työmahdollisuuksia työttömille ja nuorille maaseutuyrityksiin. Työntekijöitä ja pieninä palasina tarjolla olevia työtehtäviä kohdennetaan niin, että muodostuu kokoaikaisia työpaikkoja. Toisaalta hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien työelämän laatua. Kun työhuippujen aikaan on saatavana tuttu, yrityksen työt osaava työntekijä, niin yrittäjän työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi. Kohtuullisen mittaiset työpäivät auttavat jaksamaan. Liian suuri työmäärä ja liian vähäinen lepo ovat vakava terveys- ja turvallisuusriski. Hankkeessa myös kehitetään maaseutuyritysten henkilöstöjohtamista. Yrityksiä koulutetaan johtamaan lait ja säädökset huomioiden, työntekijöiden hyvinvointia ja työterveyttä edistäen. Hankkeen avulla myös edistetään toimijoiden verkottumista ja/tai lisätään erilaisia yhteistyön muotoja työvoiman ja työnantajien saattamiseksi yhteen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työllistävät maaseutu- ja maatilayritykset, joissa työntekijöitä tarvitaan etenkin suuren työmäärän vuoksi. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa laajentavat, äskettäin investoineet ja nuoret yrittäjät, jotka sukupolvenvaihdoksen jälkeen ottavat työntekijän pienentämään työnkuormitusta. Vaikka yritykset eivät palkkaisikaan kokopäiväistä työntekijää, voidaan yrityksien sisältä etsiä työosat, joihin palkataan yhteinen työntekijä. Tällaisessa osatyöllistämismallissa on siis yksi työntekijä ja useampi työnantaja. Useammalta yritykseltä etsitään työt, joita yhdistämällä saadaan työtekijälle kokopäiväinen ja -aikainen työ, johon työtekijä pystyy sitoutumaan.
Työntekijäpuolella kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Kohderyhmään kuuluvat kaikki työnhakijat, alan vaihdosta kiinnostuneet sekä koulutuksesta kiinnostuneet. Kohderyhminä ovat myös maalle asumaan haluavat ja maatalouden lopettaneet työttömät maatilayrittäjät, joilla on ammattitaitoa työllistää itsensä muiden maaseutuyritysten palveluksessa.
Hankkeen aikana pidetään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston ja kuntien työllistämisyksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Näiden kanssa kehitetään uusia työllistämismalleja. Esimerkiksi edelleensijoittamistoimintaa kokeillaan, jolloin vähennetään kuntien työttömyyden kustannuksia. Edelleensijoittamisessa työntekijä on jonkin tahon palkkalistoilla, esimerkiksi kunnan, joka sijoittaa tekijän edelleen maaseutuyrityksiin, jotka löydetään hankkeen avulla.
Hankkeen vaikutuksesta Etelä-Savon haja-asutusalueiden työllisyys paranee ja alueellinen sekä sukupuolinen tasa-arvo lisääntyy. Hankkeen avulla lisätään työnhakija-asiakkaiden ammattitaitoa. Kun työllisyys paranee, pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat paremmin hallinnassa. Yrittäjät ovat saattaneet pitää yrityksensä kannattavuutta heikkona, mutta hankkeen avulla yritykset voivat alkaa nähdä työntekijän kannattavana investointina. Investoinneilla ja työllistyvyydellä pidetään kuntia ja kyliä elinvoimaisena. Työnantajien johtamisen ja prosessien osaaminen kehittyy. Tällöin yrityksien tuottavuus paranee. Kun esimiestaidot kehittyvät, työntekijöiden sitoutuminen työhön paranee ja henkilöstövaihtuvuus pienenee. Yrittäjät pystyvät keskittymään yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen, kun ylimääräisen ja turhan työn tekeminen vähentyy.
JATKOSUUNNITELMA 2018 (PÄIVITETTY 24.10.2017):
Työntekijän ja työnantajan kohtaamiseen käytetään hankkeen jatkoajalla entistä enemmän aikaa pääosin kahden ProAgrian resurssin voimin (työpaikat) sekä TE-palveluiden asiantuntijoiden (työntekijät) kanssa yhteistyössä. Tällä keinoin tarkemmin kohdennetulla roolituksella tavoitellaan enemmän onnistumisia, osumia ja työsopimuksen solmimiseen tähtääviä toimia. Tähän mennessä osa työpaikoista jäänyt täyttämättä, koska osaavaa henkilöä ei ole avoimeen työpaikkaan löytynyt. Pitkät välimatkat / työmatkat ja osa-aikainen työ eivät houkuttele tekijöitä. Nyt toimenpiteitä kehitetään ja vahvistetaan yhteistyötä lisäämällä esimerkiksi oppilaitosten sekä muiden työvoimapoliittisten hankkeiden ja työllistämisen äärellä työskentelevien toimijoiden ja tahojen kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli ja solmia yhteistyösopimus oppilaitosten kanssa esimerkiksi työharjoitteluihin, oppilastöihin sekä työpaikkojen varmistamiseksi opiskelijoille valmistumisen jälkeiseen aikaan. Avoimia työpaikkoja markkinoidaan entistä näkyvämmin, jotta hakijoita tavoitettaisiin enemmän. Näillä toimenpiteillä pyritään löytämään osaavia työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin.
Hankkeen aikana (2016 - 2017) on tehty tähän mennessä paljon toimenpiteitä hankesuunnitelman mukaisesti johtamisen ja henkilöstöjohtamisen valmennuksissa, koulutuksissa, konsultoinneissa ja kehitystyössä. Nämä toimintamallit ovat nyt testattu ja tuotteistettu miltei valmiiksi hankesuunnitelman mukaisesti ja täten työaikaa voidaan käyttää nyt kohdennetummin muihin hankesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Jatkoajalla painopiste on selkeästi entistä enemmän asiakasrajapinnassa ja aktiivisemmassa jalkautumisessa yrityskentälle.
Henkilöstöjohtamiseen painottuvan yrityssparrauksen ja yrityskohtaisen asiantuntijapalvelun avulla pyritään vastaamaan aktiivisesti esiin nousseisiin tarpeisiin työllistämiseen liittyen. Tuen tarve yrityksissä on selkeästi työllistämiseen liittyvän byrokratiaan, esimiehenä toimiseen ja henkilöstöinvestoinnin kannattavuuteen liittyen. Yrityksiin jalkaudutaan kahden resurssin voimin. Käytössä yrityskäynneillä on henkilöstöjohtamispainotteinen kartoituslomake, jolla päästään käsiksi työllistämistarpeisiin sekä johtamishaasteisiin entistä syvemmin. Kattava kartoituslomake yhdistyy palvelumuotoiluun ja varmentaa näin, että henkilöstöjohtamiseen painottuva tukemme kohdistuu juuri asiakkaan täsmätarpeeseen. Lisäksi 2017 luotu henkilöstöinvestoinnin kannattavuuslaskuri otetaan aktiivisempaan käyttöön kartoitusten oheen, jotta saadaan testattua laskurin toimivuus ja kehittää laskurin toimivuutta entisestään. Yrityskäyntien myötä pyritään löytämään lisää työpaikkoja.
Lisäksi kevään 2018 aikana valmistuu hankesuunnitelmassa mainittu ohjevihkonen, Työnantajan ja esimiehen työkalupakki, jota hyödyntämällä voidaan tarvittaessa tarkastaa, ovatko esimerkiksi työnantajana toimimisen lakisääteiset sopimukset asianmukaisesti hoidettu tai kuinka varmentaa työnhakijan osaaminen, ennen työsopimuksen solmimista. Työnantajan ja esimiehen työkalupakista tehdään painotuote. Lisäksi hankkeessa testataan webinaarimuotoisesti työllistäjien ja esimiehien kouluttamista em. teemoihin liittyen (vrt. 2017 vuoden aamupalakoulutukset).
Hankkeen aikana tullaan testaamaan lisäksi työntekijäringin eli ns. renkiringin hallinnoimista tilipalveluita tai erilaisia olemassa olevia edelleensijoittamispalveluita hyödyntäen. Tällainen malli helpottaa niitä työllistäjiä, joilla työtarve satunnainen ja yksittäisistä toimenpiteistä ja toimeksiannoista koostuvia. Esimerkiksi työosuuskunnan osaajia hyödyntämällä yritys saisi itselleen laskuttavan työntekijän, työsuhteen sopimusbyrokratian ollessa ulkoistettuna muualla. Yritys maksaa tällöin vain tehdystä työstä.
Osa-aikaista pätkätyötä on ollut hankkeen aikana tehtyjen selvitysten myötä enemmän tarjolla kuin kokoaikatyötä. Tavoitteena on tuoda jatkossa yhteistyöllistämisen mahdollisuuksia enemmän esiin: esimerkiksi kaksi-kolme yritystä voisi työllistää yhden yhteisen resurssin, työaikaa tarpeen mukaan jakaen, sesonkivaihtelun huomioon ottaen. Työntekijä saisi täten kokoaikaisen työn itselleen, työnantajien vaihdellessa sopimuksen mukaan. Tällainen toimintamalli ei ole vielä käynnistynyt, sillä tällainen työllistämisen tapa ei ole vielä tuttu yrityksille. Osa-aikaisiin töihin on tällä hetkellä vaikea löytää työvoimaa haja-asutusalueella. Yhteistyöllistämisen mahdollisuuksista ja hyödyistä tiedottamista tullaan jalkauttamaan asiakastyössä sekä erilaisissa artikkeleissa, blogeissa ja median avustuksella. Hankkeessa tavoitellaan viiden yhteistyöllistämispilotin käynnistämistä vuoden 2018 aikana. Tässä yhteydessä toimintaa suunnitellaan yhdessä esimerkiksi nykyisen lomituspalvelun kanssa.
Talvella, alkuvuodesta 2018 pidetään alueen työvoimapoliittisten hankkeiden yhteinen mätsäystapahtuma eli eri hankkeiden työpaikkojen ja työnantajien yhteinen esittelytilaisuus, jonne työnhakijoita ja opiskelijoita kutsutaan. Tapahtuma voidaan toteuttaa useammalla paikkakunnalla, hanketoimijoiden kanssa vastuuta jakaen. Tapahtumien avulla pyritään saamaan mahdolliset kesätyöpaikat täytettyä. Tapahtumat voitaisiin hyvin yhdistää olemassa oleviin helmi-maaliskuun rekrytapahtumiin Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Tavoitteena on saada hanketoimijoille oma ”kortteli”, missä voidaan esitellä hanketarjontaamme, hankkeiden asiakasyrityksiä sekä työpaikkoja. Tämän tapainen toiminta on helppoa ylläpitää jatkossakin, sillä olemassa oleva pohja on jo hyvä tällaiselle toiminnalle.
Tällä hetkellä haasteellista on se, että usean hankkeen löytämät työpaikat ja potentiaaliset työntekijät ovat ”piilossa” hanketoimijoiden omilla pöydillä eikä olemassa olevaa toimivaa mallia hanketoiminnan näkyväksi tekemiseksi ole. Yhteistapahtumien lisäksi muuna aikana voidaan hyödyntää aiemmin Työllistävä maaseutu -hankkeessa perustettua Työllistävä Etelä-Savo facebook-foorumia työn ja tekijän kohdistamiseksi matalalla kynnyksellä, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä kaikki vastaa hankesuunnitelmassa esitettyyn toimintamallin luomiseen, jonka avulla työ ja tekijä kohtaavat. Tämä malli mahdollistaa mätsäyksen sähköisesti ilman välikäsiä. Tämä on helppo ja halpa tapa toimia, niin työnantajan kuin työnhakijan näkökulmat huomioiden. Foorumia tullaan markkinoimaan muille alueen toimijoille avuvälineenä työn ja tekijän kohdentamiseksi.
A) työnantajat, joita voivat olla ”perinteiset” karja- ja erikoisviljelytilat sekä muut työllistävät maaseutuyritykset
1. Työllistävät maaseutu- ja maatilayritykset
- laajentavat
- äskettäin investoineet
- nuoret yrittäjät
B) työntekijät
1. nuoret
2. pitkäaikaistyöttömät
3. kaikki työnhakijat tai alan vaihdosta kiinnostuneet
4. maalle asumaan haluavat
5. maatalouden lopettaneet työttömät yrittäjät, joilla ammattitaitoa työllistää itsensä muiden maaseutuyritysten palveluksessa
6. opiskelijat työuran alkupuolella
Kunnat ja kylät pysyvät elinvoimaisina, sillä kehitetyt menetelmät ja toimintatavat vaikuttavat myös yritysten kannattavuuteen ja luovat uskoa omaan yritystoimintaan. Lisäksi työllistyvät pitävät kuntia ja kyliä elinvoimaisina.
Uudet menetelmät tuotteistetaan asiantuntijapalveluiksi valtakunnalliseen ProAgria verkostoon. Näin tietoja pääsevät hyödyntämään kaikki laajentavat ja investoivat maaseutuyritykset Suomessa.
Maatalousalan asiantuntijoiden tietämys maaseutuyrityksissä käytössä olevien työmenetelmien kehittämisestä kasvaa. Näin he voivat paremmin auttaa maaseutuyrityksiä ja kehittää niiden toimintaa. Maaseutuyritysten työmenetelmien ja työympäristön kehittämisestä hyötyvät yrityksiin palkatut työntekijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 541
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 583
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 251 205
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 476
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45
Suunniteltu: 180
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Maaseutuyritykset voivat työllistää esim. metsäpuolelle. Metsäpuolella hoidettavia metsiä on paljon ja niistä saa uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tuella annetaan maaseutuyrityksille valmiuksia työllistää ja samalla paneudutaan maaseutuyrityksien jatkuvuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Osa hankkeen pienryhmiin osallistuvista yrittäjistä todennäköisesti tuottaa aineettomia palveluja yrityksessään ja mahdollisesti palkkaa työntekijän. Aineettomian tuotteita ja palveluja voidaan tuottaa myös monialaisissa maaseutuyrityksissä ja tuotteita ja palveluja varten voidaan palkata työntekijä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Maaseutuyrittäjien hyvinvointi paranee, kun voidaan palkata osaava työntekijä esim. työhuippuja varten. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja muutenkin työllisyys lisääntyy, joka edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Yrityksen koko ei vaikuta hankkeeseen osallistumista. Pienryhmien osallistumismaksu on yrityskohtainen, joten yrityksestä voi osallistua kuka tahansa. Työnhakijoista kuka tahansa voi osallistua hankkeeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Maaseutuyritykset pitävät yllä elävää maaseutua. Osa varmasti pyrkii vaalimaan perinteistäkin maisemaa. Myös maalla asuvat työntekijät voivat pitää yllä kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Työllistävä maaseutu -hankkeessa paneuduttiin maaseutuyritysten osaamis- ja työllistämistarpeisiin sekä työllistävien (tai työllistämistä suunnittelevien) yritysten tukemiseen rekrytointien, henkilöstökoulutusten ja johtamisvalmiuksien kehittämisen avulla.
Hankeaikana toimittiin konsulttina / henkilöstöasiantuntijana yhteensä noin 65 yrityksessä erilaisiin johtamisen ja henkilöstöjohtamisen tarpeisiin liittyen. Tuen tarpeet vaihtelivat rekrytointiprosessien hallinnoinnista (esim. työpaikkailmoitus, työhaastattelu) työsuhteen erilaisiin muotoihin (esim. määräaikaisuus, osa-aikaisuus, oppisopimus, palkkatuki, yrittäjyys), työsopimusbyrokratiaan, perehdyttämiseen, työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen, potentiaalin hyödyntämiseen, motivointiin ja tiimin dynamiikkaan.
Lisäksi hankkeessa toteutettiin puolen päivän / päivän mittaisia valmennuksia henkilöstöjohtamisen eri teemoihin liittyen (itsensä johtaminen, muutosvalmennus, esimiesvalmennus) niin ryhmämuotoisesti kuin yrityskohtaisesti.
Hanke oli mukana toteuttamassa sisältöjä miltei 30 eri tilaisuudessa sekä osallistui asiantuntijapuheenvuorojen muodossa reiluun kymmeneen tilaisuuteen.
Merkittävimmät hankkeen toimet olivat: henkilöstöjohtamiseen liittyvät valmennukset ja yrityskonsultoinnit, 10 työllistettyä, Apuri -koulutus (epäonnistui), someryhmä Työllistävä Etelä-Savo työnhakijoille ja työnantajille (128 jäsentä 27.6.18 mennessä) sekä henkilöstöjohtamisen palveluiden kehitystyö.
Suurimmat hankkeen aikana yrityksissä havaitut haasteet olivat: Osaavan työvoiman löytyminen, työllistämisen kulut ja kannattavuus, maaseutualueen työpaikkojen syrjäinen sijainti, työsuhteiden osa-aikaisuus ei houkuttele (matkakulut vs. palkka), yhteistyötilojen löytäminen sopivalta etäisyydeltä (työntekijän liikkuminen, työntekijän löytäminen yritysten yhteisrengiksi) sekä henkilöstöjohtamisen osaamisen vajeet työllistävissä yrityksissä (työntekijöiden motivaation, sitoutumisen ja tuottavuuden varmistaminen).
Hankkeen myötä jää jatkokäyttöön Johtamisindeksi -osaamiskartoitustyökalu, Henkilöstöinvestoinnin kannattavuuslaskuri, Työllistäjän ja esimiehen työkalupakki -opaslehtinen sekä Työllistävä Etelä-Savo someryhmä.