Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20593

Hankkeen nimi: Vety - Verkostoja, työhyvinvointia ja tuottavuutta Etelä-Karjalaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1027740-9

Jakeluosoite: Armilankatu 40

Puhelinnumero: 02049600

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

WWW-osoite: http://www.edusampo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Tarpila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.tarpila(at)edusampo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400928484

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lappeenrannan kaupunki, 0162193-3
Imatran seudun kehitysyhtiö Oy, 0494547-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vety (Verkostoja, työhyvinvointia ja tuottavuutta Etelä-Karjalaan) –hankkeen tavoitteena on edistää Etelä-Karjalan alueen mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä yrittäjän oman toiminnan johtamisen ja paremman henkilöstöjohtamisen kautta. Lisäksi tavoitteena on ohjata mikro- ja pk-yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan mm. palvelumuotoilun sekä some-markkinoinnin ja verkkokaupan kehittämisen avulla. Kolmantena tavoitteena on luoda yritysvetoinen johtajuuden ja työhyvinvoinnin verkosto ja samalla luoda yhteinen toimintamalli hankkeeseen osallistuvien työelämän kehittäjäorganisaatioiden välille ja edistää niiden ja yritysten välistä verkostoitumista.

Kahden ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi aktivoidaan yrittäjiä, mikro- ja pk-yritysten johtoa ja henkilöstöä työyhteisönsä toimivuuden, tuottavuuden ja osaamisen pitkäjänteiseen ja omatoimiseen kehittämiseen. Hankkeen alussa kartoitetaan kohdeyritykset ja laaditaan tiedotus- ja markkinointisuunnitelma. Hanketoimijoiden, pääasiassa Saimaan ammattiopiston Sampon kouluttajat/asiantuntijat jalkautuvat yrityksiin ”yritysnomadeina” ja tekevät niissä osaamistarvekartoituksia ja/tai työhyvinvointikyselyjä. Yrityksissä toteutetaan kehittämispilotteja esim. johtajuus- ja/tai työyhteisöprofiileja ja niihin liittyviä valmennuksia. Lisäksi järjestetään infotilaisuuksia ja koulutuksia mm. palvelumuotoilun, verkkokaupan ja some-markkinoinnin kehittämisestä. Samalla osallistetaan henkilöstöä, asiakkaita tai käyttäjiä, muita yrityksiä tai alihankkijoita yhteiskehittämiseen.

Kolmannen tavoitteen saavuttamiseksi etsitään aluksi potentiaalisia ”vetureiksi” sopivia yrityksiä ja sitoutetaan heidät mukaan toimintaan. Aktivoidaan alueen yrityksiä osallistumaan hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsitellään verkostoitumista ulkopuolisten asiantuntijoiden ja case-esimerkkien avulla. Hanke ohjaa yrittäjiä tutustumaan toisiinsa ja tukemaan toisiaan sekä markkinoimaan tuotteitaan tai palvelujaan toisilleen. Hanke järjestää myös ohjattua verkostoitumis- ja työhyvinvointivalmennusta yksinyrittäjille ja pienyrittäjille.

Hankkeen tuloksena yritykset saavat ymmärryksen johtamisen ja työhyvinvoinnin pitkäaikaisen kehittämisen positiivisesta vaikutuksesta yrityksen tuottavuuteen. Yrittäjien johtamistaidot, yritysten työelämäkäytännöt ja tuottavuus paranevat ja sen kautta yrittäjien ja yrityshenkilöstön työhyvinvointi paranevat. Yrityksiin syntyy uusi omatoimisen kehittämisen kulttuuri.

Etelä-Karjalaan syntyy johtajuuteen ja työhyvinvointiin keskittyvä verkosto, jonka esikuvina ovat jo alueella toimivat verkostot kuten Green Energy Showroom ja EKMet. Verkostoon kuuluu hankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja hanketoimijoita. Lisäksi syntyy toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää tuottavuutta ja työhyvinvointia alueen yrityksissä ja organisaatioissa hankkeen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat Etelä-Karjalan alueen mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö. Lisäksi kohderyhmiä ovat alkavat yrittäjät, joilla ei ole vielä Y-tunnusta.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa keskusteltiin, tulisiko toimenpiteitä kohdistaa tietyille aloille. Todettiin, että verkostoitumisen kannalta miesvaltaisilla aloilla verkottuminen ei ole yhtä luonnollista kuin monesti naisvaltaisilla aloilla esim. hoiva-ala. Vaikka toimialoista ongelmallisia ovat esim. kuljetus, hyvinvointialat, kaupan ja matkailun alat (kun turismi Venäjältä on hiipunut), hanke päätettiin pitää hanke avoimena kaikille aloille, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Eri toimenpiteissä yritykset voivat myös hyötyä enemmän verkostoitumisesta toimialarajojen yli, kun keskinäinen kilpailu ei ole esteenä. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheessa olevin yrityksiin (yrityskauppa, sukupolven vaihdos sekä uusi liiketoiminta-alue tai markkina-alue).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm. Etelä-Karjalan yrittäjät ja alueen oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 209

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 668

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 946

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 74

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulman analysoinnissa on hyödynnetty Suomen yrittäjien hyvinvointibarometrin vastausten jakaumaa, Sampon tekemiä osaamistarvekartoituksia eri toimialoille, Etelä-Karjalan yrittäjien syksyllä 2015 teettämän työhyvinvointikyselyn tuloksia sekä hanketoimijoiden kokemuksia ja asiantuntemusta aiheesta. Sampon v. 2014 ja 2015 kartoitukset kohdistuivat aloille, joista osa oli selkeästi mies- ja osa naisvaltaisia, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä hankkeen toteutuksessa. Yrittäjien työhyvinvointikyselyn vastaajista suurin osa oli naisia. Hankesuunnittelukokouksissa todettiinkin, että naiset suhtautuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen myönteisemmin kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla verkostoituminen on yleisempää ja luonnollisempaa kuin miesvaltaisilla aloilla. Esimerkkinä tästä on hoiva-ala.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan miesten ja naisten erilainen suhtautuminen työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Hankkeen alussa laaditaan tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, jossa huomioidaan eri kohderyhmät sekä naisten ja miesten tavoittaminen eri tavoin kohdennetulla tiedottamisella ja markkinoinnilla. Esimerkiksi miehille kohdistetussa markkinoinnissa kärkenä ovat liiketoiminnan ja tuottavuuden parantamisen keinot, joiden kautta tuodaan esille yhteydet työhyvinvointiin. Miehiä pyritään aktivoimaan infotilaisuuksilla, jotka järjestetään urheilutapahtumien yhteyteen ja naisille järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään esim. kosmetiikkatuotteita. Tilaisuudet ovat silti avoimia molemmille sukupuolille ja niissä autetaan yrityksiä tutustumaan toisiinsa ja toistensa tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin, erityisesti hyvinvointipalveluihin. Verkostoitumisen lisäämiseksi järjestetään ohjattuja tapaamisia ja verkostoitumisvalmennusta erityisesti mikroyrityksille. Todennäköisemmin naiset voivat perustaa ohjauksen tuloksena facebook- tai muita sähköisiä verkostoja, joissa he voivat saada tukea toisiltaan myös hankkeen jälkeen. Miehet taas kokoontuvat todennäköisemmin pienryhmissä, jotka voivat jatkaa tapaamisia edelleenkin urheilutapahtumien yhteydessä. Tärkeintä on luoda yhteydet hankkeen aikana ja tukea verkostoitumista ohjauksen avulla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on avoin molemmille sukupuolille ja eri toimialoille, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikka toimenpiteissä eri sukupuolet otetaan huomioon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hanke edistää alueen mpk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti paikalliseen elinkeinorakenteeseen. Hanke kannustaa osallistuvia yrityksiä tarjoamaan toisilleen tuotteita ja palveluja, joten paikalliset resurssit on huomioitu hankkeen toteutuksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla hanketoimijat voivat palvella alueen yrityksiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Hankkeen aikana yrittäjien ja yrityshenkilöstön työhyvinvointi paranevat toimenpiteiden ansiosta. Hankkeen tuloksena yritykset saavat myös ymmärryksen johtamisen ja työhyvinvoinnin pitkäaikaisen kehittämisen positiivisesta vaikutuksesta yrityksen tuottavuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Vaikka hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, hankkeen toimenpiteissä on huomioitu esim. sukupuolten erilainen suhtautuminen työhyvinvointiin. Hankkeessa aktivoidaan sekä mies- että naisyrittäjiä kehittämään tuottavuutta ja työhyvinvointia samalla, kun edistetään mies- ja naisyrittäjien keskinäistä verkostoitumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Vaikka hankkeen tavoitteisiin ei sisälly yhteiskunnallisen tai kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen, sillä on myönteisiä vaikutuksia esim. yhteiskuntaryhmien suhteisiin, erilaisuuden hyväksymiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen, koska hankkeessa kehitetään yrittäjien johtamisen osaamista ja valmennetaan työyhteisöjä. Molemmat edistävät yhteistoimintaa ja vähentävät erilaisuudesta aiheutuvaa kitkaa ja epäluottamusta työyhteisöissä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vety (Verkostoja, työhyvinvointia ja tuottavuutta Etelä-Karjalaan) –hankkeen tavoitteena oli edistää Etelä-Karjalan alueen mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä yrittäjän oman toiminnan johtamisen ja paremman henkilöstöjohtamisen kautta. Lisäksi tavoitteena oli ohjata mikro- ja pk-yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan mm. palvelumuotoilun sekä some-markkinoinnin ja verkkokaupan kehittämisen avulla. Kolmantena tavoitteena oli luoda yritysvetoinen johtajuuden ja työhyvinvoinnin verkosto ja samalla luoda yhteinen toimintamalli hankkeeseen osallistuvien työelämän kehittäjäorganisaatioiden välille ja edistää niiden ja yritysten välistä verkostoitumista.

Kahden ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi aktivoitiin yrittäjiä, mikro- ja pk-yritysten johtoa ja henkilöstöä työyhteisönsä toimivuuden, tuottavuuden ja osaamisen pitkäjänteiseen ja omatoimiseen kehittämiseen. Hankkeen alussa kartoitettiin kohdeyritykset ja laadittiin tiedotus- ja markkinointisuunnitelmat. Hanketoimijoiden, pääasiassa Saimaan ammattiopiston Sampon kouluttajat/asiantuntijat jalkautuivat yrityksiin ”yritysnomadeina” ja kartoittivat kehittämis- ja kehittymistarpeita. Yrityksissä toteutettiin kehittämispilotteja esim. johtajuus- ja/tai työyhteisöprofiileja ja niihin liittyviä valmennuksia. Lisäksi järjestettiin infotilaisuuksia ja koulutuksia mm. palvelumuotoilun, verkkokaupan ja some-markkinoinnin kehittämisestä.
Kolmannen tavoitteen saavuttamiseksi etsittiin aluksi potentiaalisia ”vetureiksi” sopivia yrityksiä sitoutettavaksi verkoston toimintaan. Aktivoimme alueen yrityksiä osallistumaan hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin verkostoitumista ulkopuolisten asiantuntijoiden ja case-esimerkkien avulla. Tilaisuudet toimivat erinomaisina foorumeina yritysten keskinäiselle verkostoitumiselle.

Yrityskohtaiset ohjaukset koettiin hyödyllisiksi sekä yritysten että projektihenkilöiden mielestä. Niiden avulla yrityksissä käynnistyi uudenlaista toimintaa ja ajattelua mm. sosiaalisen median hyödyntämisen osalta, palvelumuotoilussa sekä työyhteisön johtamisen- ja vuorovaikutuksen alueella. Erityisen hyvät palautteet sai some-markkinoinnin tapahtuma, jossa aamupäivä käytettiin asiantuntijaluentoihin ja iltapäivällä halukkaat osallistujat saivat konkreettista neuvontaa sosiaalisen median hyödyntämisessä ohjatussa työpajassa.

Veturiyrityksen jäädessä puuttumaan ei systemaattista johtamisen verkostoa syntynyt. Verkostoitumisesta kiinnostuneet yritykset olivat tyytyväisiä paikallisten yrittäjäyhdistysten toimintaan eivätkä kokeneet tarvetta uusille verkostoille. Pienyrittäjien aikaresurssi ei tunnu riittävän systemaattiseen verkostoitumiseen. Vapaamuotoiset verkostoitumistilaisuudet olivat kuitenkin uusien pienyrittäjien suosiossa.

Hankkeessa luotiin toimintamalli, jonka avulla voidaan tehdä hanketoimijoiden välillä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Toimintamalli tekee näkyväksi eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä olevat avainhenkilöt ja konkretisoi yhteistyön muotoja. Yhteisen toimintamallin, syntyneen kontaktiverkoston ja olemassa olevan palvelutarjonnan paremman tuntemuksen avulla pystytään ohjaamaan yrityksiä tarkoituksenmukaisten palvelujen pariin. Jatketaan tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä yhdessä, jolloin saadaan enemmän osallistujia ja tapahtumien päällekkäisyyksiä (sisältö/ajankohdat) pystytään karsimaan. Tästä saatiin hyviä kokemuksia hankkeen aikana.

Aktivointitapahtumat (10 kpl) tavoittivat useita kymmeniä yrityksiä ja yli 300 osallistujaa. Järjestetyissä koulutuksissa numeeriset tavoitteet yritysten lukumäärän ja henkilömäärän osalta saavutettiin. Koulutuksissa mukana olleet yritykset ja yrittäjät ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä järjestelyihin sekä koulutusten aiheisiin. Palautteiden yhteenlaskettu keskiarvo oli yli 4 asteikolla 1 – 5.