Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20594

Hankkeen nimi: Uutta puhtia elämään

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-karjalan Työ-ja asukastupayhdistys

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1958894-0

Jakeluosoite: Kivisalmenkatu 10

Puhelinnumero: 040 723 6251

Postinumero: 53950

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.ekta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: OLKKONEN ANU SUSANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.olkkonen(at)ekta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 723 6251

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

1.
Hankkeessa kehitetään yhdessä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa polku kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden avoimille työmarkkinoille siirtymisen tehostamiseksi sekä pyritään parantamaan kuntouttavan työtoiminnan työtehtävien sisältöjä vastaamaan paremmin avoimien työmarkkinoiden tarpeita.
Polku voi johtaa työkokeilun, työn ohessa kouluttautumisen tai palkkatukityön kautta kohti avoimia työmarkkinoita.
Hankkeen henkilöasiakkaat ovat pääosin 25-54-vuotiaita pitkään työttömänä olleita henkilöitä, muunkin ikäisiä voi toki olla mukana.
Asiakkuuden kesto hankkeessa on yksilöllinen, mutta se rajataan maksimikestoltaan yhteen vuoteen.

2.
Käytetään Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestelmää , jolla arvioidaan asiakkaan työ-ja toimintakykyä sekä
jakson tuloksia ja vaikuttavuutta.
Väestötason viitearvoja käytetään palautteen pohjana.

3.
Työttömät ovat keskimäärin sairaampia, kuin työssäkäyvät samanikäiset. (THL)
Järjestämme liikuntaan ja terveyteen liittyviä tapahtumia ja toimenpiteitä.
Tavoitteena että ihmiset ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

4.
Osallisuutta lisätään myös henkilökohtaisin valmennuksin ja keskusteluin, sekä
työnhakua / koulutusta tukevin toimenpitein (työelämätietous, työnhakuvalmiudet
koulutusmahdollisuuksien selvitys). Mahdollisuus korttikoulutuksiin.

5.
Aloitetaan selvitys Ektan opinnollistamisen mahdollisuuksista. (Opinnollistaminen: Esim.
työpajoilla hankittu osaaminen on helposti kirjattavissa ammattitaitovaatimuksiksi tai se on
helposti muunneltavissa osaksi ammatillisia toisen asteen opintoja.)

6.
Edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää hankkimalla kokemusta ja kehittämällä
taitoja, sekä käytetään hyödyksi yritysyhteistyötä mahdollisien avoien työpaikkojen löytymiseksi.
Asiakkaan on mahdollista kokeilla erilaisia työtehtäviä yhdistyksen omissa yksiköissä,
oikeiden työtehtävien parissa mm. puu-, rakennus- ja keittiötehtävissä. Avustetaan velkajärjestelyyn liittyvissä asioissa.

Hanke soveltuu henkilöille, joilla on halu työllistymiseen tai koulutukseen ja lisäpalveluihin,
joiden jatkosuunnitelmien tueksi kaivataan käytännön näyttöä,
tai joiden toimintakykyä halutaan selvittää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Noin 30 henkilöä
- 25-54-vuotiaat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.

Hanke soveltuu henkilöille, joilla on halu työllistymiseen ja lisäpalveluihin,
joiden jatkosuunnitelmien tueksi kaivataan käytännön näyttöä,
tai joiden toimintakykyä halutaan selvittää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Palveluiden tarjoajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 66 949

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 078

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 66 949

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 17 078

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmän, 30-54v naiset ja miehet eroavat lähtötilanteiltaan toisistaan esim. siten, että esimerkiksi marraskuussa 2015 miehiä oli työttömänä enemmän kuin naisia. Miehiä 125 000, naisia 90 000. (Findikaattori. 2015. Saatavissa: http://www.findikaattori.fi/fi/34). Tästä syystä miehiä tulee todennäköisesti ohjautumaan hankkeeseen naisia enemmän. Työpoliittisen Aikakauskirjan 4/2014 mukaan miehiä on kuntouttavassa työtoiminnassa enemmän kuin naisia. Työttömyyden pitkittyessä kuolleisuus nousee, voimakkaammin miesten kuin naisten keskuudessa. Muuhun väestöön verrattuna kuolleisuuden riski kohoaa 63 %. (Hult, M. 2014. TYÖTTÖMIEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: HAASTATTELUTUTKIMUS. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140849/urn_nbn_fi_uef-20140849.pdf). Työttömyydellä on negatiivisempi vaikutus miesten hyvinvointiin. (Hult, M. 2014. TYÖTTÖMIEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: HAASTATTELUTUTKIMUS. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140849/urn_nbn_fi_uef-20140849.pdf). Hankkeeseen liittyy erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä, kuten luentoja ja tapahtumia, jotta miesten hyvinvointiin pystyttäisiin vaikuttamaan. Hankkeen tavoitteena oleva työllistymisedellytyksien parantaminen vaikuttaa toteutuessaan hyvinvointiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu siinä, että hankkeella on tarjota enemmän perinteisiä miesten töitä. Työpoliittisen Aikakauskirjan 4/2014 mukaan miehiä on kuntouttavassa työtoiminnassa enemmän kuin naisia. Miehille kohdistetaan erityisesti terveyteen liittyviä luentoja, kuten terveellinen ruoka ja ravinto, liikunnan tärkeys ym. Myös hankkeen tavoitteena oleva työllistymisedellytyksien parantaminen vaikuttaa toteutuessaan miesten hyvinvointiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeeseen osallistujat ovat yhdenvertaisia sukupuolen, etnisen taustan, kansalaisuuden tai muun erityispiirteen vuoksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Kiinnitämme huomiota asiakkaiden hyvinvointiin. Jaetaan tietoa sekä valistetaan. Edistetään työllistymistä: Osallisuus lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteet:
-Kehittää yhdessä Työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston kanssa polku kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden avoimille työmarkkinoille siirtymisen tehostamiseksi sekä pyritään parantamaan kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä vastaamaan avoimien työmarkkinoiden tarpeita.
Hankkeen alkaessa 2016 on käyty esittelemässä hanketta Työvoiman palvelukeskuksessa. Yhdistyksellä muokattiin kuntouttavan työtoiminnan tehtävien sisältöjä vastaamaan paremmin avoimia työmarkkinoita. Esim. askartelut lopetettiin.


-Käytettiin THL:n kykyvisiisaria, jolla arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä jakson tuloksia ja vaikuttavuutta.
Kykyviisaria käytettiin 5 asiakkaalla. 2016 Kykyviisarin versiolla tehtyjä kyselyitä ei ollut viety uuteen versioon. Tämä vaikeutti tulosten tulkintaa kun ei saatu raportteja. Yhden asiakkaan osalta käytettiin valmennuksen arvioinnin tukijäestelmää (VAT).

Kykyviisarin tulosten mukaan hankkeen asiakkaiden suoriutuminen päivittäisistä toimista ja tehtävistä parantui hankkeen asiosta. Alussa ka oli 8,2 ja lopussa 9,4. Samoin asiakkaiden työkyky. Alkuarvioinnissa ka oli 7,4 ja lopussa 9.
Terveydentilassa ei tapahtunut muutoksia.
Kotityöt sujuivat melko hyvin.Samoin asiointi virastossa ym. Kaikilla oli lähipiirissä henkilö, jonka voi keskustella avoimesti. Useimmilla oli joku yhditystoiminta tai vastaava johon osallistuvat.
Tuntemattomien kanssa tekemisissä oleminen oli hankkeen aikana parantunut.
Itsensä tunteminen hyödylliseksi oli parantunut.
Fyysinen kunto oli vastaajien mielestä parantunut hankkeen aikana (vaihteluväli 1-5). Yhdellä osallistujalla ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta. Usko omaan työllistymiseen oli alentunut hankkeen aikana. Hankkeen aikana oli aktivoiduttu hakemaan työtä.


-Työttömät ovat keskimäärin sairaampia, kuin työssäkäyvät samanikäiset. Järjestetään liikuntaan ja terveyteen liittyviä tapahtumia ja toimenpiteitä. Tavoitteena on että ihmiset ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
Asiakkaille osallistuivat asukastilassa elämäntaitokeskustelupiiriin. Järjestetiin myös eräkurssi ja tehtiin Myö tehään yhdessä ja Liikunta yhdistää -hankkeiden kanssa. Asukastilassa oli yhtenä aamuna viikossa mahdollisuus osallistua aamujumppaan.

-Osallisuutta lisätään henkilökohtaisin valmennuksin ja keskusteluins sekä työnhakua/koulutusta tukevien toimenpitein.
Hankkeen asiakkaille tehtiin henkilökohtaiset etenemissuunnitelmat. Asiakkaiden kanssa käytiin yksilökeskusteluja.

-Aloitetaan selvitys Ektan opinnollistamisen mahdollisuuksista.
Kartoitettiin mitä työtehtäviä olisi mahdollista opinnollistaa. Toiminnan supistusten takia opinnollistaminen ei onnistunut.

Hanke käynnistyi hyvin v. 2016, mutta 2016 vuoden lopussa alkaneet toimintaympäristön muutokset supistivat yhdistyksen asiakasmääriä merkittävästi. Tämän vuoksi hanke keskeytetään ennen aikaisesti.

Hankkeen asiakkaista 2 työllistyi ja 1 aloitti opinnot.
Asiakkaan lopettaessa hankkeessa tehtiin loppukysely. Asiakkaat kokivat että hankkeeseen osallistuminen tuki asiakkaan pyrkimyksiä KA 3,72(1-5), asiakas pystyi itse vaikuttamaan työtoiminnan sisältöön KA 3,72 ja ohjausta sai riittävästi KA 4,25.
Tulosten perusteella voidaan todeta että henkilökohtaiset valmennukset edistävät asiakkaiden etenemistä.
Työtehtäväistä tuli myös palautetta. On tärkeää että tehtävä on asiakkaasta kiinnostavat.