Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20597

Hankkeen nimi: YTIMESSÄ

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0502454-6

Jakeluosoite: PL 77700

Puhelinnumero: 09 231 999

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.omnia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Valtonen Kati

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.valtonen(at)omnia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 8243209

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto, 0201375-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa on kehitetty paljon erilaisia työelämäpolkuja, yrittäjyyspolkuja sekä aktiivipolkuja opiskelijoiden yksilöllisiä valintoja tukemaan. Tästä huolimatta vain harvat ammatilliseen perustutkintoon valmistuvat ovat valmentautuneet työpaikkaohjaajiksi. Hankkeen avulla luodaan yhteistyömalli ammattiopistojen työpaikkaohjaajakoulutuksen ja perustutkinto-opiskelijoiden opiskelun yhdistämiseksi järkevällä tavalla. Tässä hyödynnetään digitaalisuutta sekä teemapajoja. Tällä hetkellä valtaosassa ammatillisia oppilaitoksia nämä prosessit toteutetaan pääsääntöisesti toisistaan erillään. Hanke toteutetaan Omnia ja Keskuspuiston ammattiopiston, Espoon ja Helsingin kaupungin kirjastotoimen, alueen työelämäkumppanien sekä oppilaitosten ammatillisten perustutkinto-opiskelijoiden yhteistyössä. Yhteistyössä suunnitellut kehittämistoimenpiteet edistävät hallitusohjelman ja uudistettujen tutkintojen perusteiden toimeenpanoa mukana olevissa oppilaitoksissa. Ne tiivistävät koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, edistävät koulutukseen hakeutumista, työelämäosaamisen kehittymistä sekä opiskelijoiden työllistymistä ja kiinnittymistä työelämään. Hankkeessa edistetään mm. yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaisen tuen sekä erityistuen kautta sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla opiskelijoita tekemään sellaisia opiskeluun liittyviä ratkaisuja, joissa aiemmin perinteiset rooli käsitykset ovat voineet asettaa esteitä etenemiselle. Työpaikkaohjaajan koulutuksen kautta toiminnosta kiinnostuneet opiskelijat saavat mahdollisuuden tasa-arvoiseen mentorointiin ja tätä kautta pääsevät kehittämään itseään koulutusalallaan uuteen suuntaan.


Yhteistyömalli sekä sitä tukevat palvelukonseptit (teemapajat) kehittäminen ja testaaminen tukevat sitä, että ammatillinen peruskoulutus tuottaisi tutkintoon valmistuvia, joilla on työelämätaidot kunnossa ja siten valmius siirtyä ja pärjätä työelämässä ja/tai toimia myös työpaikkaohjaajina. Kehittämistyön avulla mahdollistetaan ammattiopiston perustutkinto-opiskelijoiden työelämätaitojen kehittyminen aidosti yhteistyössä työpaikkaohjaajaksi kouluttautuvien yritysten edustajien kanssa. Osalle perustutkinto-opiskelijoista työpaikkaohjaajaksi valmentautumisesta tulee luonnollinen jatkumo ammattiin opiskelulle.


Kehittämistyön avulla mahdollistetaan se, että nuori ammattiin opiskeleva saa kokemusta erilaisten teematyöpajojen ohjaajana toimimisesta ja näin harjoittelee työpaikkaohjaajana toimimista. Mentorina toimii itse työpaikkaohjaaksi kouluttautuva työelämän edustaja ja heitä puolestaan tukee työelämpedagogiikan tuntevat työpaikkaohjaajien kouluttajat. Teemapajat ovat avoimia kaikille aihealueesta kiinnostuneille. Ne toteutetaan yhteistyössä Omnian, Keskuspuiston ammattiopiston, kaupunkien kirjastotoimen sekä työelämän edustajien kanssa. Alustavasti on suunnitteilla “Pienelektroniikkatuunaus” ns. Pelle Peloton-teemapaja, joissa aihealueina voisivat olla esim. elektroniikan kierrätys ja uudelleenkäyttö, 3D-mallinnus- ja tulostaminen tai robotiikka sekä satu- ja/leikkitunnit maahanmuuttajalapsille (eri kieli- ja kulttuuriryhmät) tms. Tällä hetkellä kirjastoilla ei ole resurssia vastata tähän kasvavaan kysyntään.


Hankkeen päättyä koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt ja on muodostunut jatkumo, jota voidaan arjessa vahvistaa. Nuorten työelämään sijoittuminen on lähtötilanteeseen verrattuna helpompaan, kun on luotu yhteistyön rakenteet. Nuoret siirtyvät työelämään sekä työelämätaidoiltaan ja ammatti-identiteetiltään vahvempina ja siten kiinnittyminen työelämään on helpompaa. Myös autenttiset työelämäkontaktit opiskelun alusta alkaen voivat lisätä opiskelumotivaatiota ja siten auttaa opintoihin kiinnittymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Omnian ja Keskuspuiston ammattiopistojen opiskelijat

Ammattiopistojen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä työelämäpedagogiikan osaajat

Yritysten edustajat

Kirjastotoimen asiakkaat / teemapajoista kiinnostuneet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ammatilliset perustutkinto-opiskelijat Suomessa sekä opetushallinto ja koulutuksen kehittäjät, Suomalaiset työpaikat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 96 952

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 055

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 119 617

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 104 939

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Kirkkonummi, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 115

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla on edelleen tunnistettavissa jakautumista sukupuolten kesken. Naisten osuus tekniikan alojen ammateissa on noin 20% ja miesten osuus esim. hoiva- ja terveydenhoidon tehtävissä on noin 10%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toteutetaan pilotointiin osallistuvilla opiskelijoille ja työpaikkaohjaajiksi kouluttautuville yritysten edustajille työelämätaitojen ja ohjaustaitojen lähtötilanteen arviointi ja saatavaa tietoa tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit huomioivat eri sukupuolet. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toteutukseen ja seurataan läpileikkaavasti ja tästä asiasta raportoidaan väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen aikana asia otetaan huomioon viestinnässä ja tiedotuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan asia on huomioita hankkeessa läpileikkaavasti. Hankkeen suunnittelu, toteutus, seuranta, raportointi ja arviointi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Ammatillisten perustutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien yhteistyössä toteuttamat teemapajat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että teemat ohjaavat osallistujia kestävään toimintaan, esim. kierrätyselektroniikan hyödyntämiseen. Opiskelijoita ja työelämän edustajia ohjataan ekologisesti kestävään teemapajojen toteutukseen ja hankkeessa kaikki kehittämistyö toteutetaan siten, että hyödynnetään järkevällä tavalla sähköisiä aineistoja, pilvipalveluita sekä verkkokokoushuoneita. Hankkeen tiedotus- ja viestintäaineisto on pääsääntöisesti sähköistä ja hyödynnetään painetun median sijaan sähköistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Mahdollistetaan se, että kehittämistyöhän osallistuminen myös etänä (online) on aina vaihtoehto ->ei turhaa matkustusta. Lisäksi teemapajojen keskeinen anti taltioidaan ja jaetaan verkossa. Näin esim. kierrätyselektroniikan tai materiaalia lisäävän valmistusmenetelmän hyödyntämisen (3D-mallinnus- ja tulostus) perusteita ja hyödyntämistä voi oppia verkossa. Omalta osaltaan tämä saattaa välillisesti edistää vähähiilisyyttä eli tukee laajempaa yhteiskunnallista siirtymää paikalliseen valmistamiseen, minkä seurauksena materiaalikuljetukset vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hankkeessa ohjataan ja kasvatetaan osallistujia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään toimintaan sekä opiskelussa, vapaa-ajalla että työssä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan kestävää toimintatapaa elinympäristön näkökulmasta. Hankkeessa ohjataan ja kasvatetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään toimintaan sekä opiskelussa, vapaa-ajalla että työssä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tämä ei kuulu hankkeen tavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niissä otetaan huomioon energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuusnäkökulmat. Esim. Teemapajoissa hyödynnetään ja uudelleen käytetään raaka-aineena elektroniikkajätettä. 3D-mallinnuksen ja -tulostuksen osalta ohjataan pajoissa toimivia siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Tavoitellaan sitä, että käytetyt tulostusmateriaalit ovat muovin kierrätysjätteestä valmistettuja. Hankkeen tiedotus- ja viestintämateriaalit ovat pääsääntöisesti sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Tavoitteiden toteutumista tuetaan välillisesti ohjauksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeessa luodaan oppilaitosten ja yritysten sekä kirjastoimen yhteistyömallia, joka kehittää alueen palvelutarjontaan ja työvoiman osaamista. Yritysten henkilöstön ja opiskelijoiden ohjausosaaminen vahvistuu myös erityisryhmien näkökulmasta. Teemapajat järjestetään teemoista, jotka omalta osaltaan vastaavat työvoiman tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen tuotokset ovat aineettomia: Yhteistyömallin osaksi kehitetään erilaisia teemapajoja (palvelukonsepteja). Niiden toteutustapa kuvataan ja keskeinen anti dokumentoidaan sekä levitetään avoimesti, jotta palvelukonsepteja voidaan hyödyntää ja toteuttaa laajemmin. Lisäksi työelämän edustajia ja opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia ympäristöjä, sekä verkostojen luomisessa että ohjauksen tukena.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Mahdollistetaan se, että kehittämistyöhän osallistuminen myös etänä (online) on aina vaihtoehto ->ei turhaa matkustusta. Lisäksi teemapajojen keskeinen anti taltioidaan ja jaetaan verkossa. materiaalia lisäävän valmistusmenetelmän hyödyntämisen (3D-mallinnus- ja tulostus) perusteita ja hyödyntämistä voi oppia verkossa. 3D-mallinnuksen ja -tulostuksen teemapajat omalta osaltaan edistävät siirtymää paikalliseen valmistamiseen, minkä seurauksena materiaalikuljetukset vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Opiskelijoiden omaa aktiivisuutta oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä tuetaan. Lisäksi kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja ja siten edistetään opiskelijoiden työllistymistä ja työelämään kiinnittymistä. Näin hyvinvointi lisääntyy. Myös työelämässä toimivien ohjausosaamista ja digitaaliset siten heillä on paremmat valmiudet selvitä arkityössä ja hyödyntää uusia yhteistyötapoja. Tällä tavoin eri osapuolten hyvinvointi lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 4 7
Teemapajojen toteutustapa ja keskeiset sisällöt dokumentoidaan sähköisesti ja jaetaan avoimesti. Ne toteutetaan erilaisten opiskelijoiden toimesta ja eri teemoista. Toteuttajiksi osallistetaan myös maahanmuuttajaopiskelijoita, koska heillä on kielitaitoa palvella tämän asiakasryhmän edustajia. Toteutettavat teemapajat ovat avoimia kaikille kirjastojen kautta ja siten myös maahanmuuttajien, koulupudokkaiden sekä koulunsa keskeyttäneiden on mahdollista hyödyntää niitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa tuetaan tarjoamalla kaikille tasa-puolinen mahdollisuus osallistua hankkeen toimintoihin sekä myös tavoitellaan yhtäläistä osallistujamäärää molempien sukupuolten edustajista. Tällä tavoin osallisuuden ja tasa-arvon periaatteita toteutetaan käytännössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Kehittämistyö tukee osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista ohjauksen ja osaamisen kehittämisen kautta. Kehitetään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden, tavallisten opiskelojoiden sekä työelämän edustajien valmiuksia toimia yhteistyössä ja kohdata eri kulttuuri- ja kieliryhmien edustajia.
Kulttuuriympäristö 5 3
Hankkeen toimenpiteet lisäävät hyvinvointia, osallisuutta sekä toiminnallisuutta ja osaltaan kehittävät kirjastoja ja oppilaitoksia uudenlaisina kulttuuriympäristöinä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävää toimintatapaa ja ohjaus- ja neuvontatyöllä tuetaan osaamisen kehittymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Harva ammatillisesta perustutkinnosta valmistuva opiskelija on valmentautunut työpaikkaohjaajaksi osana opintojaan. Hankkeen avulla on luotu yhteistyömalli ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajakoulutuksen ja perustutkinto-opiskelijoiden opiskelun yhdistelemiseksi järkevällä tavalla. Hanke toteutettiin Omnian ja Keskuspuiston ammattiopiston yhteistyönä. Muina yhteistyökumppaneina olivat Espoon kirjastotoimi ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Yhteistyötä tehtiin myös alueen muiden työelämäkumppanien kanssa.
Kehitetyn yhteistyömallin tarkoituksena oli vahvistaa ammatillisen koulutuksen vuorovaikutusta työelämän kanssa, parantaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja edistää työllistymistä sekä työelämään kiinnittymistä. Hankkeen aikana työpaikkaohjaajiksi koulutettiin yhteensä 132 opiskelijaa. Koulutuksen aloitti 168 henkilöä, mutta osa ei käynyt koulutusta loppuun asti. Määrälliset tavoitteet ylitettiin. Naisia koulutuksen käyneistä oli 81 henkeä. Opiskelijoista suurin osa oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Muita aloja olivat mm. datanomit, liiketalous, sähköala, tieto- ja liikennetekniikka sekä LVI-ala. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa opiskelijoiden työelämätaidot kehittyivät, opiskelijoiden kontaktit työelämään lisääntyivät ja ammatti-identiteetti kehittyi.

Opiskelijoille oli mahdollista suorittaa koulutus kolmella eri tavalla: erityisesti opiskelijoille järjestettynä koulutuksena teemapajoineen, verkkokoulutuksena tai osallistumalla työelämälle järjestettyihin työpaikkaohjaajakoulutuksiin.

Yhteistyömalliin liittyneet teemapajat vahvistivat työelämäyhteyksiä ja opiskelijoiden ohjaustaitoja. Teemapajojen ohjaajana opiskelija harjoitteli työpaikkaohjaajana toimimista. Teemapajoja pidettiin Entressen kirjastossa, Kierrätyskeskuksessa Kilossa ja Sellon liikekeskuksessa. Teemapajat olivat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Teemapajojen aiheina olivat tanssi, hyvinvointi ja terveys sekä tekniikka (NFC). Hankkeen aikana havaittiin, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pääsääntöisesti tarvitsevat työpaikkaohjaajaksi valmentautumiseen monipuolisia oppimisympäristöjä ja –mahdollisuuksia sekä runsaasti ohjausta, aivan kuten muissakin opinnoissaan. Teemapajojen yhdistäminen työpaikkaohjaajaksi valmentautumiseen koettiin mielekkäänä niiden toiminnallisuuden vuoksi.

Omnian ja Keskuspuiston ammattiopiston henkilökunta ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet teemapajoja. Yhteinen työskentely on ollut rakentavaa ja toisen oppilaitoksen hyvistä käytänteistä on otettu oppia. Keskuspuiston ammattiopiston osalta tuotiin esille erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeita ja ohjausta. Keskuspuistossa on otettu käyttöön verkkokoulutus, jonka kehittämiseen on otettu esimerkkiä Omnian verkkokoulutuksesta.

Hankkeessa kehitetty malli antaa pohjan koulutuksen järjestämiselle myös jatkossa. Valmentautuminen työpaikkaohjaajaksi –koulutus tulisi saada osaksi jokaisen perustutkinto-opiskelijan koulutusta.