Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20599

Hankkeen nimi: Inside the Box

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 8.2.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 330 000

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SÄISÄ MARIKA EVE KATARIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marika.saisa(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 2080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi tarvitsee menestyäkseen kestävää kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Tämä kombinaatio luo lisää työpaikkoja, uusia innovatiivisia avauksia ja rajat ylittäviä kumppanuuksia. Digitalisaatio luo työkalut edellä mainittujen tekijöiden saavuttamiseen. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kuvaa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 12/2015 [1] digitaalisten palvelualustojen muuttavan kilpailuoloja globaalisti. Vapaavuoren mukaan koko elinkeinopolitiikan arsenaali tuleekin valjastaa tukemaan siirtymistä digitaalitalouteen. Tätä tukee Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemä barometrikysely [2], jonka mukaan kasvuhakuisten ja digitaalisesti suuntautuneiden pk-yritysten suhdannenäkymät ovat selkeästi keskivertoa pk-yritystä myönteisemmät.

Inside the Box-hanke menee suoraan ytimeen, yrityksen sisälle etsien ja luoden kohdeyritykselle sopivia digi-oivalluksia, joiden avulla yritys toteuttaa onnistuneen ja vaikuttavan digiloikan, kehitysprojektin. Toimenpiteiden lähtökohtana ovat osaavat ja kokeneet työntekijät. Tutkimustemme mukaan työn suorittamisen ymmärrys työn osaamisen ja erityisesti tietotyön kautta sisältää hyödyntämätöntä potentiaalia. Kokemuksemme mukaan tämä potentiaali voidaan valjastaa digitalisaation avulla paremmin osaksi organisaation ja yrityksen uudistumista ja kilpailukyvyn edistämistä työntekijäkohtaisen työhyvinvoinnin lähtökohdista ja sitä kunnioittaen. Vaikka digiloikka liittyykin usein yrityksen rajojen ylittämiseen, yhteistyöhön asiakkaiden, kumppanien ja jopa kansainvälisten toimijoiden kanssa, niin silti muutos alkaa yrityksen sisältä, yrityksen työntekijöistä ja osaajista, toimintatavoista ja niiden muuttamisen tarpeesta uusien mahdollisuuksien valossa. Siksi me otamme haasteen vastaan ja menemme Inside-the-Box tuottamaan digi-oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia, joita voimme tarjota tapaustutkimustemme (40 yritystä) perusteella jalostettujen palvelujen ja toimintamallien avulla laajalle joukolle (110 pk-yritystä hankkeen aikana) ja sen jälkeen yleiseen käyttöön. Kehitystoimenpiteet sisältävät työn tekemisen uudelleenjärjestelyä ja uusia toimintatapoja sekä niiden johtamiseen liittyviä menetelmiä. Menetelmät auttavat yrityksiä ja organisaatioita kehittämään järjestelmällisesti ja kestävästi yrityksen osaamista digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Tuotettujen menetelmien avulla voidaan parantaa työssäjaksamista ja työssäviihtymistä.Tehostamistoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa työllisyyttä ja pidentää työuria – ei vain ikääntyvien vaan meidän kaikkien.

Hankkeen toteutustapa itsessään kannustaa mikro- ja pk-yrityksiä toteuttamaan tutkimuksellisia yhteistyöhankkeita korkeakoulujen kanssa. Tämä auttaa parantamaan verkostoitumista ja luo uusia tuloksellisia ja vaikuttavia yhteistyömuotoja kansallisten ja myös kansainvälisten toimijoiden kesken. Tämä on myös yksi Varsinais-Suomen maakuntastrategian kärkiteemoista.

Hankkeen tavoitteena on parantaa pk-sektorin digitalisaation nykytilaa, tuottaa joukko tapoja, jotka mahdollistavat tehokkaan digiloikan toteutuksen ja onnistuneen lopputuloksen sekä kehittää yhteistoiminnallinen palveluväylä kaikkien yritysten hyödynnettäväksi.

Tavoitteet toteutetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

1. Kartoitetaan yritysten digitaaliset ratkaisut ja hyväksi havaitut käytännöt, analysoidaan hankkeessa pilotoitavien asiakasprojektien toteutus ja vaikutus yrityksessä sekä luodaan näistä kartta toimintoja, joita yritykset voivat hyödyntää hakiessaan kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistä kauppaa.
2. Kehitetään 40 yritykselle innovatiivisia digitalisaation hyötykäyttöön perustuvia ratkaisuja.
3. Suunnitellaan ja toteutetaan digiloikka-palvelu, joka haastaa mikro- ja pk-yritykset kehittämään omia digitaalisia ratkaisuja tuottavammaksi.
4. Levitetään hankkeen tulokset alueen yrityksille (110 pk-yritystä) seminaareissa, workshopeissa ja yhteistyökeskusteluissa sekä jalkautetaan digiloikka-palvelu osaksi aluetoimijoiden toimintaa
5. Viestitään hankkeen toiminnasta, yhteistyömahdollisuuksista ja tuloksista hyödyntäen sosiaalista mediaa sekä hanketoimijoiden verkostoja

Hankkeen tuloksena on:

1. Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvä uusi osaaminen, jolla parannetaan kasvua, kannattavuutta, kansainvälistymistä, työn sujuvuutta ja työhyvinvointia
2. Yritysten muutoskyvyn tukeminen keskittymällä yritysten arvokkaimpaan resurssiin eli työntekijöihin ja heidän osaamiseen, toiminnan onnistuneeseen muutokseen ja kilpailukyvyn parantumiseen
3. Uusien ketterien, vaikuttavien ja tuottavuutta parantavien digitaalisten ratkaisujen toimivuuden ja hyötyjen osoittaminen yrityksille ja muille kumppaneille muutoksen toteuttamiseksi
4. Pk-sektorin digitalisaation nykytilan vahvistuminen




[1] ”Palvelutalouden murros ja digitalisaatio: Suomen kasvun mahdollisuudet.” Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Maaliskuu 2015. http://www.tem.fi/files/42534/TEMjul_12_2015_web_30032015.pdf

[2] Pk-yritysbarometri 2/2015. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tutkimustoiminta/pk-yritysbarometri-II-2015/
Julkaistu 7.9.2015.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

1. Varsinais-Suomen alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö
2. Varsinais-Suomen alueen mikro- ja pk-yritysten yrittäjät
3. Työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat.

Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat Varsinais-Suomen alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja luonnollisesti itse yrittäjät. Nämä kohderyhmät keskittyvät ensisijaisesti yrityksiin, jotka 1. kokevat oman toimintansa tuottamattomaksi ja haluavat kokeilla uusia digitaalisia työtapoja ja menetelmiä, 2. haluavat parantaa liiketoimintansa asiakaslähtöisyyttä ja/tai 3. etsivät uusia markkinoita, joko Suomessa ulkomaalaisille tai ulkomailla. Lisäksi hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ja keskeisiä yhteistyötahoja ovat yrityksille palveluja tarjoavat tahot, kuten Varsinais-Suomen IT-yrittäjät, Turku Science Park Oy, Yrityspalvelukeskus Potkuri, Turun seudun kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen yrittäjät.

Kohderyhmän yrityksiä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa hankkeeseen osallistumiseen:

1. Valmennus Oy Liitos
2. Rewanda Oy
3. R&T Rakennustuotepalvelut
4. Punomo Networks Oy
5. KoKo Design
6. iriskiss
7. Ovikone Group Oy
8. Parturi-Kampaamo Helmi
9. WebAitio Oy
10. STM-markkinointi
11. Lännen Tractors Oy
12. Sanapata
13. FelixAbba
14. LuomuBriketti
15. Konepalja Timeka Oy
16. Proment Oy
17. Kiinteistö- ja rakennuspalvelu Mikko Lehto Oy
18. Analystica Oy
19. Länsimoottori Oy
20. Kaarinan Lukko

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

1. Varsinais-Suomen alueen start-up –yritykset, yrittäjät tai sellaiseksi aikovat. Yritykset varsinais-suomen ulkopuolella
2. IT-alan yritykset, palveluntarjoajina ja asiantuntijoina
3. Turun korkeakoulujen opiskelijat
4. Isot yritykset ja julkinen sektori

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 775

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 356 775

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 445 698

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 698

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Loimaan, Åboland-Turunmaan, Salon, Vakka-Suomen

Kunnat: Naantali, Turku, Kemiönsaari, Kustavi, Pöytyä, Oripää, Paimio, Nousiainen, Sauvo, Taivassalo, Pyhäranta, Somero, Mynämäki, Rusko, Vehmaa, Lieto, Masku, Salo, Aura, Koski Tl, Marttila, Raisio, Uusikaupunki, Kaarina, Laitila, Loimaa, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: TURKU

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 131

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 64

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toiminnassa huomioidaan ihmisten erilaiset tietotyövalmiudet ja -taidot. Koulutukset ovat sukupuolineutraaleja eikä lähtötason suhteen tehdä oletuksia sukupuolen, iän tai muidenkaan seikkojen perusteella. Tavoitteena on, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläinen mahdollisuus toimia yrityskentässä ja hyödyntää tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä työssään. Niillä osa-alueilla, joissa havaitaan puutteita tasa-arvon kanssa, pyritään luomaan ratkaisumalleja, jotka entisestään parantavatepätasa-arvoisessa asemassa olevien mahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on selvitetty toimenpiteiden vaikutukset mm. naisten ja miesten ja eri ikäryhmien kannalta. Tietotyön kehittäminen ja työelämän prosessien parantaminen edistää tasa-arvon toteutumista
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tietotyö on jo luonteeltaan sukupuolineutraalia. Sukupuolineutraalia tasa-arvoa pyritään kehittämään koulutusten avulla ja kehittämällä organisaatioita. Uudet työelämän prosessit laaditaan siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Toiminnan kehityksessä myös tuotteiden tai palveluiden kuluttamien raaka-aineiden määrä ja sähkönkulutus saattaa lisääntyä tuottavuuden kasvun myötä. Kehitys saattaa edellyttää myös uusia laitehankintoja, mutta uudet laitteet ovat yleisesti ympäristöystävällisempiä kuin vanhat. Energiatehokkaat ja vähemmän materiaaliresursseja vaativat työympäristöt kuluttavat pitkällä aikavälillä entistä vähemmän resursseja ja lisäävät toiminnan ekologista kestävyyttä. Lisäksi etätyömahdollisuudet vähentävät työpaikkaliikennettä, vanhojen laitteiden kierrätys mahdollistaa materiaalin uusiokäytön ja teknologian modernisointi vähentää sähkönkulutusta. Näiden lisäksi tietopalvelujen keskitys ekologisiin palvelinkeskuksiin lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Työhön liittyvä ajoneuvo-, laitos-, ja laitepohjaisen saastutus vähenee parempien teknisten taitojen ja digitaalisten yhteyksien myötä pitkällä aikavälillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen tulokset eivät suoraan vaikuta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. Kehittyvien prosessien mahdollistama yritysten kasvu voi johtaa kuitenkin uusien tuotantosektoreiden muodostumiseen, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen rakennus- ja aluekehityksen muodossa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia vesistöihin, maaperään tai ilmanlaatuun. Siirtyminen suuriin palvelusaleihin pilvipalveluiden yleistymisen myötä tehostaa tietokoneiden kierrätystä ja lämpöhukkaa voidaan hyödyntää esim. kaukolämmön tuotantoon. Lisäksi tietojärjestelmäratkaisut tehostavat logistiikkaa ja mahdollistavat etätyötä, mikä osaltaan vähentää liikenteen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Yritystoiminnasta ja sen kehityksestä aiheutuvat välilliset ja välittömät vaikutukset eivät kohdistu suoraan tai epäsuorasti Natura-ohjelman alueille, sillä hankkeeseen osallistuvat yritykset eivät toimi Natura-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, pois lukien mahdolliset alueiden tueksi toimivat organisaatiot, jotka huomioivat oman toimintansa kehittymisen tarpeen ja hakeutuvat hankkeen projekteihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Skaalautuvat palvelukonseptit mahdollistavat resurssien paremman allokoinnin ja kulutuksen. Työhön käytettäviä laitteita on vain tarpeellinen määrä ja kierrätys on ammattilaisten käsissä. Työssä tuotettavan energiajätteen määrä vähenee huomattavasti, oikein tehdyt hankinnat kestävät kauemmin ja uusimisen tarve vähenee. Prosessien parantuessa myös varastot ja hävikki pienenevät yritystoiminnan kehittyessä sähköisemmäksi. Hankkeen tuottamien työkalujen avulla organisaatiot voivat edelleen omatoimisesti kehittää toimintaympäristöään sellaiseen suuntaan, joka entisestään vähentää uuden materiaalin tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Yritykset keskittävät tuotteitaan ja tuotantotapaansa sähköisiin palvelutuottajiin, pilvipalveluihin ja etäyhteyksiin. Palveluntuottajien joukosta voidaan valita ne, jotka hyödyntävät omassa toiminnassaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja vesivoimaa. Näin ollen yritykset vähentävät omaa ei-uusiutuvien energialähteiden suoranaista ja välillistä käyttöään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Yritystoiminnan kehittämisessä pyritään kohdistamaan toimenpiteet sellaisiin yrityksiin joissa kasvupotentiaali on havaittu, mutta sitä ei ole osattu hyödyntää. Tällöin voidaan tukea alueellisesti uusien ja kehittyvien elinkeinomuotojen kestävyyttä. Lisäämällä yritysten ymmärrystä oman toiminnan jatkuvuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä voimme myös vahvistaa niiden orgaanista kasvua. Yritystoiminnan tukeminen kehittää alueellisesti yhteistyöverkostoja ja lisää tietotaidon jakamista yritysten välillä. Näin ollen alueen erikokoisissa organisaatioissa ymmärretään paremmin orgaanisen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet ja edut. Tämä vaikuttaa osaltaan elinkeinorakenteen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Hankkeen päätavoitteena olevien tutkimus- ja kehityspalveluiden tuottaminen organisaatioille auttaa niitä välittömästi digitalisaation lisäämisessä sekä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden synnyttämisessä. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kehittymisen myötä tietotaito jalkautuu alueellisesti myös laajemmin mm. alihankkijaverkoistoihin ja näiden mahdollisiin sisar- ja tytäryhtioihin. Täten tuote- ja palvelukehityksen välilliset vaikutukset jalkautuvat laajalle alueelle, aina osallistuvien organisaatioiden verkostoista riippuen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Uudet investoinnit ja hankinnat lisäävät hetkellisesti liikkumista ja logistiikkatarpeita lyhyellä aikavälillä. Samalla kuitenkin tarkastellaan myös logistiikan prosesseja ja karsitaan tehottomuutta ja päällekkäisyyksiä. Pitkällä aikavälillä uudet tietotyön muodot lisäävät etätyömahdollisuuksia ja vähentävät näin henkilöautoliikennettä. Uudet prosessit tehostavat yritysten logistiikkaa, jolloin kuljetusten määrä vähenee. Myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen vähentää logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Yrityskasvun tukeminen parantaa alueen työllisyystilannetta, sillä kehittyvät yritykset tarvitsevat tuotannon lisäämiseen henkilöresursseja. Lisäksi kehittyneet työprosessit parantavat työssä viihtymistä. Työssä viihtyminen vaikuttaa olennaisesti työntekijän hyvinvointiin. Parempien työprosessien avulla työntekijä voi myös paremmin toteuttaa luovuuttaan ja kokea osallisuutta. Etätyön mahdollistaminen lisää työn joustavuutta ja sujuvuutta.
Tasa-arvon edistäminen 4 3
Tietotyö on luonteeltaan hyvin sukupuolineutraalia. Tietotyön kehityksessä pyritään huomioimaan eri kohderyhmien tarpeet niin, että palvelut tukevat jokaisen yksilöllistä kehittymistä. Tässä huomioidaan työyhteisöt, joissa havaitaan sukupuolesta tai iästä riippuvia koulutus- ja kehitystarpeita. Hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden taitojen kehitys mahdollistaa osaamisen jakamisen ja vertaistuen tarjoamisen työympäristössä. Myös tämä tukee välillisesti tasa-arvoistumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Monikulttuurisia osaajia hyödynnetään projekteissa. Erilaisia näkökulmia suomalaiseen liiketoimintatapaan saavutetaan mm. vaihtoopiskelijoita ja vierailevaa tutkimus- ja projektihenkilökuntaa hyödyntämällä. Hanke antaa mahdollisuuden ensimmäiseen positiiviseen kokemukseen monikulttuurisesta yhteistyöstä osallistuville yrityksille. Tämä vähentää ennakkoluuloja ja kulttuurien välisiä raja-aitoja.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta maisemaan tai rakennuksiin. Yrityskehitys ja kehittyneet sähköiset prosessit muuttavat yritysrakennetta ja kaupunkisuunnittelua pitkän ajan kuluessa.
Ympäristöosaaminen 3 4
Teknologiahankinnoissa pyritään ohjaamaan yritykset ostamaan vastuullisilta toimijoilta ja kilpailutuksissa huomioimaan ekologisuus ja kestävä kehitys. Siirtymistä suuriin palvelusaleihin ja sähköisiin ja paperittomiin palveluihin voidaan perustella myös ympäristönäkökulmasta. Yritysten tietoisuutta ympäristöasioista voidaan kasvattaa huomioimalla ympäristö hankintojen ja valintojen perusteluissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Inside the Box -hankkeessa ratkaistiin pienten yritysten digitalisaatioon liittyviä toiminnankehitystarpeita samalla kehittäen yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointia työprosesseja selkeyttämällä ja osaamista vahvistamalla. Tarpeita on paljon ja niihin on vastattava. Mutta asioiden edistäminen on herkkää ja tapauskohtaista, ja siksi hankkeessa etsittiin keinoja, joilla useammat yritykset pääsisivät ketterän kehityksen polulle hallitusti. Yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta aina on löydettävissä kohde, jolle on mahdollista ja syytä tehdä jotain. Yksittäisten yritysten toiminnan kehittämisen lisäksi hankkeessa kehitettiin Virtaa-palvelu, joka mahdollistaa kehitystoimien skaalautumisen ja siten vaikuttavamman yhteistyön IT-palveluntarjoajien kanssa.

Digitalisaatio ja sen edistäminen tarkoittaa, että pk-yritys hankkii IT-palveluja (paikallisilta) IT-palveluntarjoajilta. Tätä hankintaa ja kumppanuutta voi edeltää useita pienempiä digiloikkia, joissa pk-yritys valmistautuu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa isompaan askeleeseen. Tämä tuki ja apu on useimmille välttämätöntä, ja samalla siirretään osaamista korkeakouluista yritys- ja työelämään. Keskeistä muutoksessa on a) toiminnankehittämisen monet muodot näkyväksi ja b) työhyvinvoinnin, jaksamisen ja osaamisen merkityksen ymmärtäminen osana kokonaisuutta. Virtaa-palvelu luotiin toteuttamalla 42 erilaista kehitysprojektia 37 yritykseen, joihin osallistui 64 henkilöä. Lisäksi palveluun intergroitiin paikallisia IT-palveluntarjoajia, jotta tarpeet ja näkyvissä olevat IT-investoinnit saataisiin sujuvasti kohdennettua oikeille toimijoille. IT-kumppaneita osallistui 21 kpl. Kohdeorganisaatioiden toiminnankehitysprojektien lisäksi järjestettiin teemaan liittyviä seminaareja, tapahtumia ja Virtaa-palvelun testausta. Näihin osallistui 197 henkilöä.

Keskeisin tulos on vaikuttavaan ja kestävään pk-yrityksen liiketoiminnan digitalisaation kehittämiseen tarkoitettu Virtaa-palvelu, joka ymmärtää digiloikkien ja niihin liittyvien muiden kehitystoimien monimuotoisuuden ja yhteydet toisiinsa. Virtaa-palvelun taustalla kehitettiin ns. Ysikenttä-analyysi, joka perustuu maturiteettimalleihin (kts. Naskali J., Kaukola J., Matintupa J., Ahtosalo H., Jaakola M., Tuomisto A. (2018) Mapping Business Transformation in Digital Landscape: A Prescriptive Maturity Model for Small Enterprises. In: Li, Trill, Suomi, Amelina (eds) Well-Being in the Information Society. Fighting Inequalities. WIS 2018. Communications in Computer and Information Science, vol 907. Springer, Cham) Virtaa-palvelu toimii kaikissa tilanteissa: #kevennä, #ota_haltuun, #kasva, ja #osallista. Tärkeintä on ryhtyä toimeen tavalla, joka sopii yrityksen tahto- ja mielentilaan osaamisen, IT:n ja resurssien lisäksi. Siksi Virtaa-palvelun herkkyys ja tapauskohtaisuus ovat vertaansa vailla.