RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20601, HelliTalent

1 Hanke

Hankekoodi: S20601

Hankkeen nimi: HelliTalent

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvolan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0161075-9

Jakeluosoite: Utinkatu 44-48

Puhelinnumero: 020 61 511

Postinumero: 45200

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.ksao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PARKKO MINNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.parkko(at)ksao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206158711

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HelliTalent–hanke tukee Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelevien nuorten opintojen läpäisyn tehostamista sekä heidän sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja jatko-opintoihin. Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alan sekä yhteiskuntatieteiden- kaupan ja hallinnon alan opiskelijat ja opettajat. Mukana on myös erityistä tukea tarvitsevia- ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Hankkeessa integroidaan kahden em. tutkinnon opintoja työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelijoita ohjataan ammattien rajapinnoissa toimimiseen, moniammatilliseen osaamiseen kartuttamiseen ja yrittäjämäiseen tiimitoimintaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset on esitetty hankkeen päätavoitteiden mukaisesti

1. Koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita tukevien palvelujen ja toimintatapojen tehostaminen

Tavoitteet

1.1 Työelämäyhteistyö on tehostunut
1.2 Työelämän halukkuus ottaa opiskelijoita työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on lisääntynyt
1.3 Koulutusalojen yhteistyöllä on ennakoitu yhteisiin tiloihin siirtymistä, parannettu opetuksen työelämälähtöisyyttä ja opiskelun houkuttelevuutta

Toimenpiteet

1.1 Kootaan HelliTalent -toimijatyöryhmä ennalta hankkeeseen sitoutuneista sosiaali ja terveysalan työnantajista ja oppilaitoksen edustajista mallintamaan yhteistyössä uudenlainen
yrittäjyyttä ja moniammatillista oppimista korostava oppimisympäristö, koostamaan opiskelijoiden työelämätaitoja arvioiva työelämätaitotesti ja luomaan vastavalmistuneiden
opiskelijoiden työelämään siirtymistä vahvistava mentorointimalli työelämälle.

1.2 Nimetään yhteistyöhön liittyviä kriittisiä kohtia sekä kartoitetaan työnantajalle koituvia hyötyjä eri ammattialat yhdistävästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.
Markkinoidaan uusia top-malleja työelämälle.
1.3 Integroidaan pilottialojen soveltuvia tutkinnon osia työelämän näkökulmasta järkeviksi kokonaisuuksiksi mallinnuksen pohjalta. Markkinoidaan mallia eri aloille.

Tulokset

1.1 On kuvattu työelämäyhteistyössä yrittäjyyttä korostava ja eri ammattialoja yhdistävä toimintatapa. On tunnistettu työllistymistä indikoivia tekijöitä ja luotu opiskelijoille
siirtymistä koulutussopimukseen sujuvoittava duunitaitopaketti ja valmistuvien mentorointiohjelma työelämälle. Työelämän edustajat ovat saaneet valmiuksia ohjata
vastavalmistunutta työelämään siirtymisen vaiheessa
1.2 On tunnistettu työelämäyhteistyöhön liittyviä kriittisiä kohtia, koottu palautteita eri ammattialat yhdistävästä, työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.
1.3 On tehostettu Sosiaali-, terveys- ja liikunta- sekä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alojen yhteistyötä, integroimalla alojen
rajapintaopintoja työ- ja tehtäväkokonaisuuksiksi ja levitetty niitä sisäisen ja ulkoisen viestinnän keinoin.

2. Nuorten koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymisen tukeminen ja tehostaminen

Tavoitteet

2.1 On kehitetty työelämän olosuhteita ja tarpeita vastaava oppimisympäristö
2.2 On luotu toimintatapa ammattien rajapinnoissa toimimisen edistämiseksi
2.3 Opiskelumotivaatio ja työllistymisedellytykset ovat parantuneet ja kiinnostus jatko-opintoihin on kasvanut

Toimenpiteet

2.1 Orientoidaan opettajat ja työpaikkaohjaaja rooliinsa. Valmennetaan opiskelijat , omaehtoiseen yrittäjyyteen, toimimaan yhteistyössä ns.
aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien kanssa sekä moniammatillisen osaamisen kartuttamiseen oppimisympäristö Hellissä. .
2.2 Luodaan aitoja, pedagogisesti perusteltuja oppimis- ja ohjaustilanteita (palvelutarvekartoitus).
2.3 Kartoitetaan opiskelijoiden uraohjauksen tarvetta. Pidetään soten ja liiketalouden opettajille työpajat esiin tulleiden tarpeiden pohjalta.
Tehdään yrittäjyysasioissa yhteistyötä Business-Akatemia- ja muiden sisältöön liittyvien hankkeiden ja toimijoiden kanssa.

Tulokset

2.1 Moniammatillinen, yrittäjyyttä korostava oppimisympäristö on otettu käyttöön ja sitä on levitetty.
Työelämätaitovalmennukseen on osallistunut yht. 60 opiskelijaa
2.2 Opiskelijat ovat saaneet kokemusta eri ammattien rajapinoissa toimimiseen ja oppineet asiakkuuksien hallintaa.
2.3 Opiskelijat ovat saaneet orientaatiota ja kokemuksia yrittäjyydestä ja sen työllistämisvaikutuksista ja omasta urasuunnittelusta.
Ko. alojen opiskelijoiden hakeutuminen suorittamaan tutkinnon osia Helli-oppimisympäristössä on kasvanut

3. Erityisryhmien ammattitaidon ja erilaisten koulutusvaihtoehtojen lisääminen

Tavoitteet

3.1 On tehostettu ohjausta keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden tutkinnon loppuun suorittamiseksi
3.2 On edesautettu erityistä tukea tarvitsevien, edistyvien ja maahanmuuttajaopiskelijoiden osaamisen kartuttamista ja työllistymisen edistymistä

Toimenpiteet

3.1 Hyödynnetään HelliTalent-toimijatyöryhmän tietoutta työelämässä vaadittavista työelämätaidoista ohjauksessa
3.2 Työpaikkaohjaaja, opettajat ja lähihoitajaopiskelijat antavat tehostetusti yksilöllistä ohjausta ja tukea sekä valmentavat heidät
uudenlaiseen oppimisympäristöön

Tulokset

3.1 On tunnistettu aliedustettujen ryhmiin kuuluvien opiskelijoiden ohjaustarpeita
3.2 Aliedustettujen ryhmiin kuuluvat opiskelijat ovat päässeet opinnoissaan eteenpäin ja heidän työmarkkinatilanteensa on parantunut

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alan sekä yhteiskuntatieteiden- kaupan ja hallinnon alan opiskelijat. Mukana on myös erityistä tukea tarvitsevia-, ns. edistyviä- ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Heitä ohjataan ammattien rajapinnoissa toimimiseen, moniammatilliseen osaamiseen kartuttamiseen ja yrittäjämäiseen tiimitoimintaan.

Toisena kohderyhmäkokonaisuutena ovat ym. alojen opetus-, ohjaus- ja asiantuntijahenkilöstö. He saavat hankkeessa mahdollisuuden ammattien rajapinnoissa toimimiseen ja ohjausosaamisensa kehittämiseen.
Lisäksi hankkeessa luodaan työelämäyhteistyössä toimintamalleja ja -aineistoja sekä annetaan työelämälle koulutusta, jolloin kohderyhmänä tältä osin ovat työelämän edustajat, joista yksi on maahanmuuttajataustainen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kohderyhmäopiskelijoiden alat, työssäoppimispaikat, alueen hoivapalveluiden piirissä olevat asiakkaat sekä erityisryhmänä maahanmuuttaja-asiakkaat. Monikulttuurisuusosaamista edistetään, kun opiskelijat toimivat maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisen tukihenkilön kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 894

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 956

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 952

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 695

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kouvolan seudun ammattiopisto

Postinumero: 45200

Postitoimipaikka: Kouvola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Ksaossa on tehty tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuusperiaatteet huomioidaan oppilaitoksen kaikessa toiminnassa. Koulutuspäällikkö Sari Metso toimii yhtenä oppilaitoksen vastuuhenkilönä opiskelijoiden tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Häntä on konsultoitu mm. tarkennettaessa asioita tehtäessä toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Ksaossa sukupuolinäkökulmaa on analysoitu määrällisesti mm. tilastotiedon pohjalta. Koko Ksaon tasolla vuoden 2014 valmistuvien (557 opiskelijaa) osalta miesten osuus oli 55 % ja naisten 45%. Tämä selittyy tekniikan ja liikenteen alojen määrällisenä enemmistönä. Hankkeen alkuvaihe kohdistuu palvelu- ja hoiva-alaan, jotka ovat Suomessa perinteisesti naisvaltaisia aloja. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnosta valmistuneiden naisten osuus on 90 % ja Liiketaloudesta naisia naisten osuus 58%. Alat sopivat yhtälailla molemmille sukupuolille, eikä työtehtävissä ole sellaisia vaatimuksia, joita molemmat sukupuolet eivät voisi suorittaa. Opiskelijoiden alan valintaan vaikuttaa asenteet ja mielikuvat eri alojen työtehtävistä. Hankkeessa pyritään muuttamaan näitä mielikuvia ja jakamaan tietoa eri aloista, jotta vähennettäisiin ammattien eriytymistä sukupuolen mukaan. Lisäksi vaiheessa 2 ja 3 tuetaan opettajan ja työelämän edustajien yhdenvertaisuutta mm. valmentamalla opettajia tasavertaiseen kumppanuustyöotteeseen, jossa opettajat ja työpaikkaohjaajat kehittyvät yhteistyösuhteessa tasavertaisina yhdessä tekemällä ja toisiltaan oppimalla. Työpaikkaohjaajien tasa-arvoisuuden kokemusta suhteessa opettajiin ja toisiin ohjaajiin lisää myös työelämälle tarjottavat työpajat ja työpaikkaohjaajakoulutukset.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että lähtökohtaisesti mukana on molempien sukupuolten edustus mahdollisuuksien mukaan. Hanke tarjoaa lähtökohtaisesti tasa-arvoiset ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen ja yksilöllisiin ratkaisuihin kaikille opiskelijoille. Hankkeen eri vaiheissa arvioidaan ja varmistetaan, että sukupuolilla on samat mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Myös opettajilla ja ohjaajilla voi olla tiedostamattomia asenteita sukupuolisidonnaisista työtehävistä. Näitä avataan yhdessä, vaikkakin asenteet muuttuvat hitaasti. Sukupuoli vaikuttaa valintoihin ja motivaatioon ja eri sukupuolia motivoivat usein erilaiset asiat (lähde: Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa). Tämä otetaan huomioon mm. tehtäessä opiskelijoille henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia. Hankkeen päätavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä sekä työelämään että jatko-opintoihin, jolloin sukupuolinäkökulmasta tulee keskustella ja ottaa huomioon kun mietitään siirtymisen henkilökohtaisia lähtökohtia. Hankkeen tarkoitus on lisätä yrittäjyystietoutta ja omaehtoisen yrittäjyyden sisäistämistä ja näin auttaa sekä motivoida nuoria työllistymään omalla alallaan sukupuolesta riippumatta. Pilottialojen, erityisesti sosiaali ja terveysalan miesten pieni osuus antaa haastetta erityisesti miesten motivointiin. Opettajille järjestettävissä työpajoissa huomioidaan valtavirtaistamisen näkökulma opiskelijoiden ohjauksen suuntaamisessa. Pilotointivaiheessa haastatellaan hankkeessa mukana olevat opiskelijat. Hankkeeseen valikoituneiden opiskelijoiden liittymisen taustalla on halu toteuttaa omia sosiaalisia tai kulttuurisia tarpeitaan. Tavoitteena onkin saada tietoa siitä, onko hankkeen toimenpiteillä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen suuntaavaa vaikutusta. Haastatteluja tehtäessä sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnissa käytetään jo luotuja menetelmiä. Tuloksia hyödynnetään hankkeen jatkokehittämisessä ja pysyvän toiminnan saamiseksi. Valtavirtaistamisprosessin vakiinnuttamista varmistetaan yhteistyössä Sari Metson kanssa. Yhteistyötä tehdään valtavirtaistamisprosessin kuvaamisessa oppilaitoksen käyttöön ja levitettäväksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa mutta myös ohjauksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja sen mahdollinen vaikuttavuus. Hankkeeseen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustajien näkökulmia monipuolisesti esiin ja huomioidaan näin yksilölliset tarpeet ja siten myös sukupuolten väliset erot. Omaehtoinen yrittäjyys ja sen sisäistäminen ymmärretään tulevaisuudessa entistä kiinteämmin haluttuna työelämätaitona ja on siten yksi vaikuttavuusnäkökulma työllistymiseen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Hankkeen yhtenä tuloksena on omaehtoisen yrittäjyyden kasvu. Opiskelija on oppinut ajattelemaan yritystä kuin omanaan, oppii kierrättämään ja myös olemaan mukana kehittämässä toimintoja jotka edistävät yrityksen luonnonvarojen säästämistä. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa ja vähennetään siten paperimonisteiden käyttöä. Mobiilien käyttö ohjauksessa ja opiskelussa säästää sekä opiskelijoiden että opettajien kulkemista. Sähköinen tiedon siirto on käytössä paperimonisteiden sijasta. Oppimisympäristön seinättömyys tai tilojen yhteiskäyttö lisäävät hankkeessa välillisesti ekologista kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei ole vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei ole vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei ole vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei ole vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	1
Hankkeen yhtenä tuloksena on omaehtoisen yrittäjyyden kasvu. Opiskelija on oppinut ajattelemaan yritystä kuin omanaan, oppii kierrättämään ja myös olemaan mukana kehittämässä toimintoja jotka edistävät yrityksen luonnonvarojen säästämistä. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa ja vähennetään siten paperimonisteiden käyttöä. Sähköinen tiedon siirto on käytössä paperimonisteiden sijasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	1
Opiskelija ajattelee yritystä kuin omaansa ja haluaa löytää siitä menestystekijöitä ja edistävää yrityksen luonnonvarojen säästämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	1
Opiskelijan omaehtoisen yrittäjyyden kasvu tuottaa valmiutta työllistää itsensä mahdollisesti toimiessaan yrittäjänä, oppii työllistämään muita. Työskennellessään moniammatillisesti ja saaden tuntumaa muiden ammattien rajapintoihin on valmiutta hyödyntää muissa ammateissa olevien osaamista. Hankinnoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon nuorten työllistämisen edistämistä. lisäksi hankkeen toimenpiteet tukevat työllistymistä ja siten elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	3
Vaiheen 2 pilotoinnissa opiskelijat tekevät osana asiakaspalveluopintojaan palvelukartoituksia maahanmuuttajien hoivapalvelun tarpeisiin. Palvelut tuotteistetaan ja niitä tarjotaan tuotteiden sijaan. Kehitetään lainausta ja palveluja tarjottaessa käytetään yhteisiä tiloja eri vuoroissa. Osana omaehtoista yrittäjyyttä opiskelija on sisäistänyt taloudellisesti kestävän tavan toimia. Kehittämistyön kestävyyttä osoittaa mallien siirtovaikutusmahdollisuus muuhun toimintaan ja yhä suuremmaksi kasvavaan oppilaitoksen erityisryhmien tarpeeseen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Mobiilien käyttö ohjauksessa ja opiskelussa säästää sekä opiskelijoiden että opettajien kulkemista. Ei olejuurikaan vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	3	3
Hyvinvoinnin edistäminen Hanke tukee Kymenlaakso-ohjelmaa (2014-2017) mm. seuraavilta osin: asukkaiden hyvinvointiin liittyvien uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä virkistystoiminnan toteuttaminen kestävästi ja helposti saavutettavasti. Tutkinnon läpäiseminen, työllistyminen tai mahdollisuus jatko-opintoihin sekä osallisuuden kokemukset edistävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Hankkeessa luodaan verkostoa alueen toimijoihin ja mm. välillisenä kohderyhmänä oleviin maahanmuuttajiin sekä vanhusväestöön. Vaiheen 2 pilotoinnissa opiskelijat tekevät osana asiakaspalveluopintojaan palvelukartoituksiavanhusten ja maahanmuuttajien palvelutarpeisiin esim. tutustumalla pakolaiskeskuksiin. Kotouttamisohjelman aikana tarjotaan palveluja maahanmuuttajaperheille oppimis- ja toimintaympärstö Hellissä.
Tasa-arvon edistäminen	0	1
Ei ole Tasa-arvon edistämiseen tähtäävä hanke
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	2
Kulttuurisesti eri taustoista tulevien ihmisten, kuten maahanmuuttajaopiskelijoiden tietotaitoa hyödynnetään hankkeessa. Pilotoinnissa tarjotaan palveluja maahanmuuttajille heidän yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Opiskelijat tekevät osana asiakaspalveluopintojaan palvelukartoituksia maahanmuuttajien palvelun tarpeisiin esim. tutustumalla pakolaiskeskuksiin ja tarjoamalla heille kotouttamisohjelman aikana palveluja oppimis- ja toimintaympärstö Hellissä. Hanke edistää opiskelijoiden erilaisuuden sietokykyä ja monikulttuurisuusosaamista.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei ole vaikutusta
Ympäristöosaaminen	0	1
Ympäristöön kohdistuvien kuormitusten tunnistaminen ja arviointi sekä haittojen vähentäminen on osa Ksaon osaamista. Yrittäjämäisen työotteen näkökulmasta vastuullisuus yritystoiminnassa sisältyy hankkeen kohderyhmän koulutukseen ja mm. ympäristönhoitajan perustutkinnon tutkinnon osia on hyödynnettävissä soveltuvin osin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HelliTalent –hankkeen tavoitteena oli tehostaa koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita tukevia palveluja ja toimintatapoja. Hankkeen tuotoksena mallinnettiin ja pilotoitiin monialainen tiimioppimisen malli ja luotiin uudenlainen oppimisympäristö, lisättiin yhteistyötä eri koulutusalojen välillä sekä kehitettiin alustava työelämätaitotesti ja mentorointimalli. Hankkeen toimintamallit jäävät KSAOon käytäntöön opiskelijan henkilökohtaiseksi poluksi sekä työpaikkaohjaajamateriaaliksi.https://peda.net/ksao/hankkeet/hjp/helli-talent

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus