|
|
|
Hankekoodi: S20602
Hankkeen nimi: Yhteisöstä voimaa- hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.8.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kalajoen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0185924-7
Jakeluosoite: Kalajoentie 5
Puhelinnumero: 044-46911
Postinumero: 85100
Postitoimipaikka: KALAJOKI
WWW-osoite: http://www.kalajoki.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saija Heikkilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työtoiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saija.heikkila(at)kalajoki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-4691 284
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhteisöstä voimaa- hanke on kehittämishanke, jonka tarkoituksena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Hankkeen tavoitteena on edistää eri sukupolvien ja erilaisessa sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen uutuusarvona on Kyläpajatoiminnan aloittaminen yhtenä työllistämisen, aktiivisen osallisuuden ja työ- ja toimintakyvyn edistämisen muotona. Kyläpajatoiminnalla lisätään hankkeen kohderyhmien sosiaalista osallisuutta, vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan aikaan voimaantumisen kokemuksia.
Hanke sijoittuu alueellisesti Kalajoen kaupungin alueelle.
Ely-keskuksen rahoittamassa työllisyyspoliittisessa Askel- askeleita kohti työelämää-hankkeessa on kehitetty toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien aktivoimiseksi työmarkkinoille. Hankkeessa on ollut vahva orientoituminen kohti työmarkkinoita ja toimintamallit on kehitetty työkykyisille työttömille. Työttömien joukossa on aikaisempaa enemmän henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea mm. arjen hallinnassa, mielenterveys- ja päihdeasioissa sekä toimintakyvyn eri alueilla. Seuraavaksi on tarvetta kehittää ja soveltaa hankkeen toimintamalleja myös vaikeammin työelämästä syrjäytyneille henkilöille.
Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön uudistamistyö on meneillään. Uuden lain on arvioitu tulevan voimaan vuonna 2017. Uusien sosiaalisuutta ja työelämäosallisuutta tukevien toimintamallien kehittäminen on ajankohtaista. Tavoitteena on luoda selkeät, tehokkaat ja tulokselliset toimintamallit työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. Tarvitaan myös moniammatillista verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä yritysyhteistyön tiivistämistä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää työllistymistä tukeva monialainen ja moniammatillinen, matalan kynnyksen toimintamalli osaksi työllisyydenhoitoa. Toimintamallin avulla lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yhteisöllisyyttä, vahvistetaan työ- ja toimintakykyä, sosiaalista osallisuutta sekä työelämäosallisuutta. Yksi toimintamallin sisällöstä on luoda yksilöllinen ja oikea-aikainen palvelupolku työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tueksi asiakkaan omat vahvuudet huomioiden. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämisen tukena käytetään THL:n kehittämää Kykyviisaria. Tavoitteena on myös monialaisen yhteistyön sekä paikallisten työllisyyspalveluiden vahvistaminen, erityisesti kolmannen sektorin huomioiminen yhtenä työllistämisen edesauttajana. Hankkeen toimenpiteet sisältävät kartoitusjakson ja kuntouttavan työelämävalmennuksen, joihin kehitetään uusia toimintamalleja.
Hankkeen uutuusarvona on sosiaalista osallisuutta lisäävän sekä yhteisöllisyyttä ja voimaantumista vahvistavan Kyläpajamallin kehittäminen. Kyläpajamalli antaa työllistymismahdollisuuden palkkatuetun työn avulla niille heikossa työmarkkinatilanteessa oleville henkilöille, joilla työllistyminen avoimille työmarkkinoille on usein vaikeaa. Hankkeeseen haetaan rinnakkaishankkeena palkkatukea jonka avulla työllistäminen mahdollistetaan. Kylille kehitetään toimintaa joka lisää yhteisöllisyyttä ja hankkeen kohderyhmien sosiaalista osallisuutta omat vahvuudet ja oma osaaminen huomioiden.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, nuoret työttömät (alle 29-vuotiaat), osatyökykyiset henkilöt, sekä henkilöt joilla on ongelmia mielenterveydessä ja päihteiden käytössä, vammaiset ,pitkäaikaissairaat sekä ikääntyneet, työelämän ulkopuolelle jääneet henkilöt. Välillisen kohderyhmän muodostavat TE-toimisto, Kela, MYP, sosiaali-ja terveyspalvelut, kuntoutuspalvelut, kolmas sektori sekä eri yhteistyötahot kuten oppilaitokset ja asiakkaan lähiverkosto.
Hanke mahdollistaa pitkään työttömänä olleelle ja työelämästä syrjäytyneelle henkilölle työllistymisjakson. Työllistymistä tuetaan yksilöllisellä palvelupolulla sekä työllistymisen esteitä vähentävillä toimenpiteillä kuten jatkuvalla tuella ja ohjauksella, lyhytkoulutuksilla ja työvalmennuksella.
Kohderyhmä:
- Vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat ja työelämästä syrjäytyneet henkilöt
- Pitkäaikaistyöttömät, erityisesti työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saavat
- Nuoret, alle 29-vuotiaat
- Päihde- ja mielenterveysongelmaiset
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat
- Ikääntyneet työelämän ulkopuolelle joutuneet
Välillisen kohderyhmän muodostavat työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, TE-toimisto, Kela, MYP, kolmas sektori sekä eri yhteistyötahot kuten oppilaitokset ja asiakkaan lähiverkosto. Yhteistyötä kehitetään erityisesti kolmannen sektorin sekä alueen yritysten kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 971
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 319 557
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 414 966
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 399 446
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan
Kunnat: Kalajoki
Jakeluosoite:
Postinumero: 85100
Postitoimipaikka: Kalajoki
Suunniteltu: 27
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36
Suunniteltu: 170
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä voidaan välillisesti edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä työpajatoiminnassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeella voidaan välillisesti vaikuttaa ilmastomuutoksen riskejä vähentävästi kun toiminta tapahtuu lähellä kohderyhmää, kylissä, joiden heidän liikkumistarpeensa vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Hankkeessa luonnon monimuotoisuus on välillisesti huomioitu työpajatoiminnassa ja sovelletaan esim. virkistysalueiden hoidossa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeen tavoitteilla ja toimenpiteillä voidaan välillisesti, vähäisesti vaikuttaa näihin kohteisiin työpajatoiminnalla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteiden kohteisiin ei kuulu Natur 2000-ohjelman kohteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Hankkeessa käytettävät materiaalit hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman hyvin ja jätteen määrä minimoidaan, hyviä käytäntöjä pyritään valtavirtaistamaan kohderyhmän arkeen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Hankkeessa uusiutuvien energialähteiden käyttöä voidaan välillisesti edistää levittämällä työpajoissa tietoa hyvistä käytännöistä ja pyrkimällä valtavirtaistamaan ne kohderyhmän arkeen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Elinkeinorakenteen sosiaalinen ulottuvuus otetaan hankkeessa huomioon ja pyritään parantamaan alueella asuvien mahdollisuutta työllistyä ja välillisesti parantaa elinkeinorakennetta. Pyritään kannustamaan työnantajia hyödyntämään paikalliset työttömät olemassa olevana, käyttöönotettavana voimavarana. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Tuotetaan uusia julkisia palveluja ja edistetään kolmannen sektorin palveluiden syntymistä kohderyhmän tukemiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeella vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan ovat vähäiset, kohderyhmän liikkuminen vähenee kun työpajat toteutetaan kylillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Edistetään kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta ottamalla huomioon heidän terveydentilansa, hyvinvointinsa,esteettömyyden vaatimukset. Edistetään osallisuutta, osallistumista ja työllisyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Edistetään kohderyhmän tasa-arvoa työelämään osallistumisessa löytämällä uusia urapolkuja kohderyhmän naisille miesvaltaisilta aloilta ja miehille naisvaltaisilta aloilta. Taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkaminen mm. koulutuksessa tai työelämässä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen lähtökohtana on sosiaalisen osallisuuden,yhteisöllisyyden sekä voimaantumisen näkökulma. Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke edistää paikallisesti kulttuuriympäristön arvostamista, tunnistamista ja kehittämistä tukemalla sivukylien omien voimavarojen hyödyntämistä,niiden kehitystä ja omaleimaisuuden säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hanke tukee ympäristöosaamista kyläpajamallin avulla, jossa työskentely voi olla esim. virkistysalueiden hoitoa. | ||
Yhteisöstä voimaa -hankkeen tarkoituksena oli soveltaa erilaisia toimintamalleja kaikista vaikeimmin työllistyville henkilöille. Tavoitteena oli kehittää kyläpajamalli, jonka avulla edistetään ja tuetaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä, vahvistetaan työelämävalmiuksia ja lisätään sosiaalista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena oli myös luoda yksilöllinen palvelupolku työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tueksi, jotta jokaisen asiakkaan tarpeet ja tavoitteet tulevat huomioitua. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää moniammatillista yhteistyöverkostoa. Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat ja työelämästä syrjäytyneet henkilöt.
Hankkeessa suunniteltiin Kalajoen kolmelle sivukylälle kyläpajamalli, jotta myös sivukylillä asuvat kohderyhmään kuuluvat pääsisivät palveluiden ja toiminnan piiriin. Kyläpajojen toiminta muotoutuivat hankkeen edetessä asiakkaiden tarpeiden mukaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta ylläpitäväksi toiminnaksi. Kyläpajojen lisäksi hankkeen toimintaan sisältyi myös muunlaista ryhmätoimintaa, yksilöohjausta, yritys- ja oppilaitosvierailuja, palkkatukityöllistämistä ja korttikoulutuksia. Toimintaa suunniteltiin ja kehitettiin asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Hanke oli myös perustamassa yhdessä kaupungin kotikuntoutuksen ohjaajan kanssa Olohuone-toimintaa, joka oli aluksi tarkoitettu päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, mutta myöhemmin laajeni myös muihin kohderyhmiin.
Asiakkaan yksilöllisen palvelupolun rakentamisessa ja tilanteen arvioimisessa hyödynnettiin moniammatillisia palavereita ja tarvittaessa asiakkaita ohjattiin työkykyarviointeihin, jos havaittiin, että työ- ja toimintakykyä tulisi selvittää tarkemmin. Hankkeessa myös kokeiltiin uudenlaista yhteistyötä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Hankkeessa aloitti 50% työpanoksella psykiatrinen sairaanhoitaja, joka työskenteli asiakaslähtöisellä työotteella ja kokeili uudenlaisia toimintatapoja asiakkaiden kanssa. Näin ollen asiakas voitiin kohdata kokonaisvaltaisemmin, mitä aiemmin.
Hankkeessa rinnakkaishankkeena oli varattu palkkatukimäärärahoja käytettäväksi 108 000€, joista 99% käytettiin hankeaikana asiakkaiden palkkatukityöllistämistä varten. Hankkeeseen varatuilla palkkatukimäärärahoilla mahdollistettiin 11 henkilön palkkatukityöllistäminen eri yhdistyksiin. Palkkatukityöpaikat räätälöitiin jokaisen työntekijän toimintakyvyn ehdoilla yhdessä yhdistysten kanssa. Palkkatukijakson avulla nähtiin asiakkaan vahvuudet ja haasteet, jonka jälkeen asiakkaalle löytyi sopiva jatkopolku. Osan kohdalla havaittiin, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille vaatii vielä tukea ja heitä ohjattiin esimerkiksi työkyvynarviointeihin toimintakyvyn arvioimiseksi, mutta joukossa oli myös sellaisia, jotka työllistyivät palkkatukityön jälkeen eri mittaisiin työsuhteisiin yrityksiin tai kaupungin töihin.
Hankkeessa oli asiakkaita yhteensä 185. Vaikka hankkeen kohderyhmänä olivat kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, yksilöllisten toimintamallien ja tiiviin yhteistyön avulla hankkeen kautta työllistyi 53 henkilöä. Lisäksi opiskelemaan lähti 10 henkilöä. Asiakkaat ovat tarvinneet sekä ryhmämuotoista toimintaa että myös tiivistä yksilöohjausta ja motivointia, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollistunut.
Hanke pystyi vastaamaan asetettuun kehittämistarpeeseen hyvin. Kyläpajamalli ei toteutunut suunnitellusti, mutta se muotoutui hankkeen edetessä sosiaalista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitäväksi Olohuone-toiminnaksi, joka on nähty tärkeäksi niin asiakkaiden kuin kaupungin eri toimijoidenkin näkökulmasta ja sen on havaittu vähentäneen asiakkaiden päihde- ja mielenterveysyksikön käyntejä. Yhteistyöverkosto on tiivistynyt ja yhteistyön tekeminen muun muassa kolmannen sektorin kanssa on helpottunut. Asiakkaan kokonaistilanteen kartoitus ja moniammatillisen yhteistyön tekeminen havaittiin erityisen tärkeäksi, sillä asiakkailla on monenlaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita, joiden vuoksi työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haasteellista tai jopa kokonaan estynyt. Yksilöllisten toimintatapojen ja kartoitusten myötä asiakkaiden tilanne on selkiytynyt ja he ovat ohjautuneet oikeanlaisten palveluiden piiriin. Psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos hankkeelle on nähty merkittävänä ja uudenlaisten toimintamallien kokeilu asiakaskohtaisesti on ollut toimivaa. Psykiatrinen sairaanhoitaja jatkaa hankkeen jälkeen työskentelyä asiakkaiden parissa ja hyödyntää heidän kanssaan hyväksi havaittuja toimintamalleja.