Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20604

Hankkeen nimi: SCAROIL Simulator training for cargo handling and oil recovery

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1958694-5

Jakeluosoite: Kymenlaaksonkatu 29

Puhelinnumero: +358 10 395 9000

Postinumero: 48100

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.ekami.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Simo Knutas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kouluttaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: simo.knutas(at)ekami.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400559191

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi merenkulun sekä satama- ja logistiikka-alan koulutuskonsepti, jolla lisätään aikuiskoulutuksen työelämävastaavuutta, laatua ja osuvuutta. Kehitettävän konseptin pilottikoulutusten sisällöksi on valittu kaksi teemaa: satamanosturinkuljettajien koulutus sekä öljyntorjuntakoulutus. Teemat ovat vastuutettu kahden toteuttajan kesken: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Ekami) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kesken. Pilottikoulutus toteutetaan simulaatiopohjaisessa oppimisympäristössä noin 1 opintoviikon (1,5 op) laajuisina ja ne ovat suunnattu työelämässä jo oleville.

Uuden koulutuskonseptin luominen edellyttää uusien lastinkäsittely- ja öljynkeräyssimulaattoreiden suunnittelua ja simulaattorien valmistamista. Laitehankintoja varten on haettu ja saatu investointirahoitusta erillisellä EAKR-hankkeella. Tässä ESR -hankkeessa keskitytään koulutusmallin ja -menetelmien kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien ja harjoitteiden suunnitteluun ja luomiseen. Koulutuksen kehittämiseen osallistuu työelämäedustajia muun muassa varustamoista ja satamaoperaattoriyrityksistä sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisista.

Tarve uudenlaiselle koulutukselle nousi esille työelämäyhteyksissä ja koulutusteemat priorisoitiin työelämältä saadun palautteen perusteella. Satama- ja logistiikka-alan sekä merenkulun työtehtävien, työtapojen ja -välineiden, kuten lastinkäsittelylaitteistojen kehittyminen ja lisääntyvä automatisaatio sekä tiukentuvat ympäristömääräykset luovat tarvetta työntekijöiden osaamisen lisäämiseen ja alalle valmistuvien taitojen osuvuuden varmistamiseen.

Simulaatiokoulutus antaa hyvän mahdollisuuden opetella taitoja, joissa vaaditaan laajempien kokonaisuuksien ymmärrystä ja tietojärjestelmäosaamista yhdistettynä motoristen taitojen hallintaan. Simulaatioympäristössä voidaan turvallisesti harjoitella erilaisten häiriötilanteiden hallintaa vaarantamatta koulutettavan, ympäristön tai liiketoiminnan etua. Simulaatiokoulutus mahdollistaa yksilöllisen opetuksen ja monipuolisten opetusmetodien hyödyntämisen, jolloin myös erilaiset oppijat voidaan huomioida. Uudenlaiseen toimintamalliin ajaa myös ekologiset ja taloudelliset tekijät. Simulaattorien energiankulutus ja käyttökustannukset ovat erittäin pienet verrattuna oikeisiin laitteistoihin. Simulaattoriharjoittelu lisäksi vähentää autenttisesta toiminnasta johtuvia ympäristövaikutuksia, kuten pakokaasupäästöjä, melua ja lastinkäsittelyyn sekä öljyntorjuntatyöhön liittyvää vaarallisen aineen ympäristövahinkoriskiä.

Hankkeen tuloksena syntyy ymmärrys nykyhetken lastinkäsittely- ja öljyntorjuntaosaamisesta, työelämälähtöiset osaamistavoitteet sekä kaksi uutta 1 opintoviikon (1,5 opintopisteen) laajuista koulutuskonseptia, siihen liittyvät koulutusmateriaalit ja simulaatioharjoitteet. Koulutuspilotoinnin kautta kohderyhmän osaaminen on todennetusti noussut. Koulutus on saatettu laajasti yritysten, viranomaisten ja muiden oppilaitosten tietoon.

Koulutusmallin luominen käynnistyy osaamistason lähtötilanteen kuvaamisella ja osaamistavoitteiden tarkentamisella. Mallia ja hyviä käytäntöjä haetaan muualta Euroopasta ja muista simulaatiokeskuksista. Koulutusmallin luomisessa hyödynnetään osallistavaa palveluntuotteistamisprosessia, jossa koulutusmallin kehitystyöhön ja koulutuksen pilotointiin osallistuvat yritysten ja viranomaisorganisaatioiden edustajat. Koulutukset suunnitellaan simulaatioympäristöä tehokkaasti hyödyntäviksi modulaarisiksi kokonaisuuksiksi ja koulutuksessa käytetään ICT-pohjaisia oppimisalustoja ja -menetelmiä. Yritys- ja viranomaiskumppaneiden kanssa tehdyllä kehittämistyöllä testataan ja viimeistellään koulutusmallia. Lopuksi todennetaan pilottikoulutusten avulla saavutettu osaamistason nousu.

Koulutus luo paremmat edellytykset jo työelämässä olevien ammattitaidon päivittämiseen mutta myös nuorisoasteen osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen. Täsmäkoulutus työelämässä vaadittaviin erikoistaitoihin ja osallistava simulaatio-oppiminen aktivoi ja motivoi opiskelijaa ja siten vähentää ammattiopintojen keskeyttäneiden määrää. Oppilaitosten yhteistyönä suunnittelemat koulutuspolut myös luovat sujuvampia siirtymiä toiselta asteelta ammattikorkeakoulutukseen. Hankkeen avulla vahvistetaan yhteistyötä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun kesken ja myös vuorovaikutusta oppilaitosten ja työelämän, tässä tapauksessa merenkulku-, satama- ja logistiikka-alan yritysten ja viranomaisten, välillä.

Hankkeella vahvistetaan koulutuksen vaikuttavuutta, osuvuutta ja laatua, työssä olevien ammattitaitoa ja siten merenkulun sekä satama- ja logistiikka-alan kilpailukykyä. Pidemmällä tähtäimellä hanke tukee ympäristöarvojen huomioimista satamatoiminnossa ja meriliikenteessä, tuottaa logistiikka- ja ympäristöosaamista sekä nostamalla öljyntorjuntavalmiutta edistää Itämeren suojelua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satamaoperaattorit, varustamot, satamien/teollisuuden nosturinkuljettaja yritykset ja niiden henkilöstö, työntekijät sekä alan työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt.

Öljyntorjuntaviranomaiset, pelastuslaitokset,ympäristöviranomaiset, öljyntorjuntaan linkittyvät yritykset ja vapaaehtoisjärjestöt ja niiden henkilöstö.

Koulutusorganisaatiot
Logistiikka- ja merenkulkualan nuorisoaste, ammatillista perustutkintoon valmistava koulutus sekä ammattikorkeakoulututkintoon valmistava koulutus, koulutushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat meriliikennettä hyödyntävä vientiteollisuus (Suomen viennistä tonneilla mitattuna lähes 90 % ja tuonnista noin 80 % kulkee laivoilla).

Öljyntorjunnan vastuuviranomaiset, pelastuslaitokset ja ympäristöviranomaiset, ympäristöministeriö ja sisäministeriö, Suomen ympäristökeskus.
Merenkulun turvallisuusviranomaiset Liikennevirasto, Trafi, Finnpilot pilotage luotsausliikelaitos, Rajavartiolaitos, puolustusvoimat.

Rannikon asukkaat, joille taataan puhdas ja turvallinen ympäristö ja sujuva logistiikka.

Yhteisen toiminnan kautta vakiinnutetaan ammattiopiston, korkeakoulun ja työelämän yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 011

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 161

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 227 682

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 591

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Virolahti, Iitti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lehmustie 4

Postinumero: 48130

Postitoimipaikka: Kotka

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 32

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvonäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Nais- ja miesopiskelijat hakeutuvat edelleen epätasaisesti eri aloille. Yleisesti voidaan olettaa että tekniikan ja liikenteen ala on miesvaltainen. Mielikuvat eri alojen sopivuudesta naisille ja miehille vaikuttavat jo opiskelupaikkaa valittaessa. Pyrimme osaltamme vaikuttamaan työmarkkinoiden sukupuolten mukaisen jakautumisen vähentämiseen mm. huolehtimalla koulutusohjelmien houkuttelevuudesta ja laadukkuudesta (luomalla innostava oppimis- ja toimintaympäristö) sekä kannustamme miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti eri koulutusaloille. Nykyaikaisin työvälinein ja - menetelmin toimiminen lisää koulutuksen kiinnostavuutta ja parantaa työllistymistä opintojen jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmään ja pilottikoulutuksiin pyritään ottamaan mukaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, jolloin molempien sukupuolten näkemykset tulevat huomioiduksi koulutusten tavoitteissa. Hankkeen alkuvaiheessa toteutettavan C&Q-kyselyn avulla tehdään tarkempi arvio nykytilasta satama- ja logistiikka-alan sekä öljyntorjunta-alan henkilöstön sukupuolijakaumasta, sillä aikaisempaa tutkimustietoa ko. koulutusaloista ei ole. Kyselyn tulosten perusteella pohditaan koulutusalojen houkuttelevuutta vähemmistön näkökulmasta. Koulutusten markkinoinnilla pyritään saavuttamaan opiskelijoiden tasainen sukupuolijakauma. OECD:n (2011) tilastojen mukaan naisilla on hieman korkeampi koulutustaso kuin miehillä. Hanke luo yhteyksiä ammattikoulusta korkea-asteelle, ja toimiessaan miesvaltaisella alalla, tukee välilisesti poikien korkeakoulutukseen hakeutumista ja siten tasaa koulutustasoeroa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 3
Simulaattorien käyttö kuluttaa energiaa vain murto-osan oikean nosturin tai öljykeräimen energiatarpeesta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 3
Energiankulutus ja päästöt. Simulaattorissa optimiliikeratojen oppiminen auttaa vähentämään turhia ajoliikkeitä. Näin voi vähentää energian käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Monimuotoisuuden turvaaminen ympäristövahingon nopealla torjunnalla sekä kohteeseen ja sen lajistoon soveltuvalla keräysmenetelmällä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Koulutus edesauttaa ympäristövahinkojen nopeaa hallintaa, jolloin öljypäästön vaikutusaika, liukeneminen vesifaasiin, imeytyminen maaperään ja haitallisten yhdisteiden haihtuminen minimoidaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Vesialueelle kuuluvien luonnonsuojelualueiden ja lintuvesien huomioiminen ympäristövahinkojen koulutuksessa sekä sataman lähialueen meluhaitoissa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Energian kulutus ja päästöt vähenevät. Öljyntorjuntakoulutuksella varmistetaan öljyjätteen oikeat keräysmenetelmät ja öljyjätteen lajittelu, jolla vähennetään syntyvän jätteen määrää ja jätteen loppukäsittelyn kuormitusta. Vahinkojätteen hyötykäytön suunnittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Energian kulutus ja päästöt vähenevät. Öljyjätteen hyötykäyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Alueen elinvoimaisuuden edistäminen, osaamisen säilyminen alueella. Simulaattrorikoulutu hyödyntää alueen satamatoimijoita. Aidossa työympäristössä toteutettu harjoittelu hidastaa lastinkäsittelyä, ja sen aikana sattuneet vahingot tulevat kalliiksi. Simulaattorissa tätä riskiä ei ole.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Ympäristöosaaminen. Edesauttaa uuden tiedon ja osaamisen jalkautumista Suomeen
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Merenkulun ja satamatoimintojen kilpailukyvyn edistäminen osaavalla työvoimalla. Meriliikenteen riskien minimointi. Lastinkäsittelyn tehostuminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Satamaympäristön melun lisääntymisen ehkäisy. Simulaattorikoulutus mahdollistaa vaarojen ja virheellisten toimintatapojen mallintamisen täysin turvallisesti. Öljyntorjuntakoulutuksen kautta turvallisuutta ja toimintaohjeita toksisen, karsinogeenisen ja mahdollisesti syttyvän ja räjähdysvaarallisen vahinkoöljyn torjuntaan ja käsittelyyn sekä päästöstä aiheutuvien terveydelle haitallisten yhdisteiden haihtumisen hallintaan.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Uudenlaisten automaatiotekniikoiden edistäminen fyysisesti raskaan työn vähentämisessä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 5
Poikkeuksellisten tilanteiden hallinta, ympäristöturvallisuus. Hankkeen koulutusmalli lisää osallistuvuutta ja pyrkii vähentämään toisen asteen koulutuksen keskeyttäjiä. Koulutus mahdolistaa yksilöllisen opetuksen ja huomioi erilaiset oppijat. Ei vaikutusta kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 3 7
Aluetta vahvasti leimaavan merenkulku- ja satamakulttuurin perinteiden jatkaminen ja edistäminen. Välillisesti koulutuksen kautta kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden huomioiminen ranta-alueen ympäristövahinkojen torjunnassa ja riskikartoituksessa
Ympäristöosaaminen 10 10
Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden liittäminen osaksi toimintatapoja. Tiedotus ja tulosten levittäminen. Uuden tiedon ja osaamisen jalkautuminen Suomeen mahdollistaa uusien ympäristötekniikoiden kehittämisen. Tukee ympäristömonitorointijärjestelmien käyttöönottoa öljyntorjuntatyössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena tässä hankkeessa oli luoda uusi merenkulun sekä satama- ja logistiikka-alan koulutuskonsepti, jolla lisätään aikuiskoulutuksen työelämävastaavuutta, laatua ja osuvuutta. Kehitettävän konseptin pilottikoulutusten sisällöksi on valittu kaksi teemaa: satamanosturinkuljettajien koulutus sekä öljyntorjuntakoulutus.
Teemat ovat vastuutettu kahden toteuttajan kesken: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Ekami) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kesken.

Uuden koulutuskonseptin luominen tarkoitti uusien lastinkäsittely- ja öljynkeräyssimulaattoreiden suunnittelua ja valmistamista. Laitehankinnat tehtiin erillisellä EAKR-hankkeella. Tässä ESR -hankkeessa tehtävänä oli koulutusmallin ja -menetelmien kehittäminen sekä koulutusmateriaalien ja harjoitteiden luominen. Koulutuksen kehittämiseen osallistui työelämäedustajia esim. satamaoperaattoreista sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisista.

Tarve uudenlaiselle koulutukselle nousi esille työelämäyhteyksissä ja koulutusteemat priorisoitiin työelämältä saadun palautteen perusteella. Satama- ja logistiikka-alan sekä merenkulun työtehtävien, työtapojen ja -välineiden, kuten lastinkäsittelylaitteistojen kehittyminen ja lisääntyvä automatisaatio sekä tiukentuvat ympäristömääräykset luovat tarvetta työntekijöiden osaamisen lisäämiseen ja alalle valmistuvien taitojen osuvuuden varmistamiseen.

Simulaatiokoulutus antaa hyvän mahdollisuuden opetella taitoja, joissa vaaditaan laajempien kokonaisuuksien ymmärrystä ja tietojärjestelmäosaamista yhdistettynä motoristen taitojen hallintaan. Uudenlaiseen toimintamalliin ajaa myös ekologiset ja taloudelliset tekijät. Simulaattorien energiankulutus ja käyttökustannukset ovat erittäin pienet verrattuna oikeisiin laitteistoihin.

Hankkeen tuloksena syntyi kaksi uutta koulutuskonseptia, siihen liittyvät koulutusmateriaalit ja simulaatioharjoitteet. Koulutuspilotoinnin kautta kohderyhmän osaaminen on todennetusti noussut. Koulutus on saatettu laajasti yritysten, viranomaisten ja muiden oppilaitosten tietoon.
Koulutusmallin luomisessa hyödynnettiin osallistavaa palveluntuotteistamisprosessia, jossa koulutusmallin kehitystyöhön ja koulutuksen pilotointiin osallistuivat yritysten ja viranomaisorganisaatioiden edustajat. Koulutusmallit testattiin ja viimeisteltiin yritys- ja viranomaiskumppaneiden kanssa tehdyllä kehittämistyöllä.

Täsmäkoulutus työelämässä vaadittaviin erikoistaitoihin ja osallistava simulaatio-oppiminen aktivoi ja motivoi opiskelijaa ja siten vähentää ammattiopintojen keskeyttäneiden määrää. Hankkeen avulla vahvistettiin yhteistyötä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun kesken ja myös vuorovaikutusta oppilaitosten ja työelämän, tässä tapauksessa merenkulku-, satama- ja logistiikka-alan yritysten ja viranomaisten, välillä.
Hankkeessa toteutetuilla simulaattoreilla sekä niillä annettavalla koulutuksella vahvistetaan koulutuksen vaikuttavuutta, osuvuutta ja laatua, työssä olevien ammattitaitoa ja siten merenkulun sekä satama- ja logistiikka-alan kilpailukykyä. Pidemmällä tähtäimellä hanke tukee ympäristöarvojen huomioimista satamatoiminnossa ja meriliikenteessä, tuottaa logistiikka- ja ympäristöosaamista sekä nostamalla öljyntorjuntavalmiutta edistää Itämeren suojelua.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi