Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20607

Hankkeen nimi: KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raudaskylän Kristillinen Opisto

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0195258-0

Jakeluosoite: Opistontie 4-6

Puhelinnumero: 08 4276 200

Postinumero: 84880

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.rko.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harvala Anne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.harvala(at)rko.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5252 433

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KELPO-kehitysvammaisen polku työelämään on hanke, jonka tavoitteena on edistää työkykyisten kehitysvammaisten pääsyä työsopimussuhteisesti työelämään. Työmarkkinoille pääsy on yksi merkittävimmistä aikuista ihmistä yhteiskuntaan integroivista sidoksista. Suurin osa kehitysvammaisista työkykyisistä henkilöistä on kuitenkin tämän järjestelmän ulkopuolella. KELPO-hankkeella kehitysvammaisten työllistymistä edistetään tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen, verkostoitumisen ja organisaatioiden palveluprosessien kehittämisen kautta.
Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat;
1. Työllistymistä edistävien palveluprosessien kehittäminen kuntayhtymien, te-toimiston, järjestötoimijoiden ja työpaikkoja tarjoavien yritysten kanssa
niin, että kehitysvammaisen polku työelämään helpottuu. Työhönvalmentaja-palvelun kehittäminen alueen tarpeita vastaamaan niin, että se tarjoaa tukea
sekä kehitysvammaiselle työllistyvälle että työnantajan edustajalle.
2. Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen työpaikkaluotseiksi kehitysvammaisen tueksi työelämässä.
3. Koulutusten ja vertaistapaamisten tarjoaminen palveluohjaajien työn tueksi. Näiden avulla yhteiset hyväksi koetut mallit saadaan käyttöön ja yhteinen
osaamispohja verkostoineen koko ryhmän hyödyksi.
4. Koulutuspolun luominen työkykyisten kehitysvammaisten henkilöiden tueksi. Työelämään valmentava koulutuspolku sisältää lähijaksoja työelämätaitojen
kehittämiseksi ja työssäjaksamisen tueksi sekä ohjattuja tet-jaksoja, joiden kautta voidaan etsiä ja räätälöidä henkilölle parhaiten soveltuvia
työpaikkoja ja työtehtäviä. Koulutuksen suunnittelu, opiskelijarekrytointi ja työelämäyhteystyö kehitysvammaisten ja työnantajien edustajien välillä kuuluvat
hankkeelle, varsinainen kouluttaminen opistolla rahoitetaan muulla rahoituksella
5. Tiedottaminen ja vaikuttaminen asenteisiin niin, että kehitysvammaisen työllistäminen nähtäisiin mahdollisuutena työyhteisön kehittämiselle
monimuotoisuuden kautta, yhdenvertaisuuslain edellyttämien toimien toteuttamiselle organisaatiossa ja sosiaalisen kestävän kehityksen arvovalintana.

Hankkeen tuloksena voidaan pitää seuraavia kohtia:
1. Kehitysvammaisten työllistymiseen vaikuttavien tahojen verkostoituminen ja palveluprosessien linjaus niin, että työhön ohjaaminen ja tuki työssä ollessa
ovat vakiintuneita käytänteitä
2. Avotyötoimintaan ohjattavien määrä pienenee merkittävästi ja rinnalle ovat tulleet työsopimussuhteiset työt. (Mitataan hankkeen aikana kpl)
3. Alueen työkykyisistä kehitysvammaisista on saatu osa työsopimussuhteisesti työelämään mukaan (tavoite 10 - 15 solmittua työsopimusta) ja saadut
kokemukset on voitu käyttää toiminnan edistämiseksi.
4. Työelämään valmennetaan ja työssä pärjäämistä tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti. (Palautekysely ja seuranta)
5. Palaute kehitysvammaisten työllistämisestä on myönteistä ja nähdään yritystä myönteisellä tavalla esille tuovana asiana. (Palautekysely)
6. Työelämään valmentavan linjan suunnittelu, käynnistäminen ja opiskelijarekrytointi onnistuvat.
7. Kehitysvammaisten työssä onnistumisen tueksi on saatu käynnistettyä työkummi-palvelu vapaaehtoistoimintana. Työkummit käyvät tapaamassa kehitysvammaista
työpaikalla, ohjaavat, välittävät tietoa verkostolle ja tarjoavat keskusteluapua. Kummit toimivat osana työhönohjaamisprosessia, päävastuu on aluksi
hankkeen työntekijöillä, myöhemmin tehtävästä vastaavilla viranomaisilla.



Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä alueellamme ovat toimivat mallit ja käytänteet yhteistyölle yritysten kanssa ja kehitysvammaisten ohjaamiselle työsopimussuhteisesti työpaikoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat työikäiset ja työkykyiset kehitysvammaiset ja heidän perheensä. Erityinen painopiste on vasta ammatillisen tutkinnon suorittaneissa sekä alle 30-vuotiaissa.

Muina kohderyhminä ovat
- kuntayhtymien palveluohjaajat, työkeskusten ohjaajat sekä asumispalveluyksiköissä toimiva henkilöstö
- työnantajien edustajat yksityisellä ja julkisella sektorilla
- TE-toimistojen henkilöstö
- ammatillisten oppilaitosten henkilötö
- vapaaehtoistoimijat
- kehitysvammaisten omaiset
- alueen väestö tiedottamisen ja asennekasvatuksen kautta

TE-toimiston kanssa yhteistyössä toteutettavia toimenpiteitä tulevat olemaan mm, infotilaisuudet henkilöstölle hankkeesta ja tavoitteista sekä tiivis yhteistyö kehitysvammaisten työhön ohjaamisessa. Te-toimiston kautta hankkeen toimintaan liittyviä palveluja ovat mm. työkokeilu, palkkatuki ja mahdollisesti työhönvalmennus. Työnantajille myös kehitysvammaisen henkilön palkkaamiseen työolosuhteiden järjestelytuki.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on alueen väestö tiedotustoiminnan kautta. Yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta korostavan viestinnän kautta edistetään sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteita yhteiskunnassamme.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kehitysvammaisia työllistävien ja työharjoitteluun ottavien organisaatioiden henkilöstö. Toiminta luo malleja organisaatioiden monimuotoisuuden kasvulle ja hyvien käytänteiden luomiselle tähän kehitykseen.
Alueen järjestötoimijat ovat välillisenä kohderyhmänä tarjoamalla mahdollisuuden yhteistyöhön ja uudenlaisten verkostojen syntymiseen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Raudaskylän kristillisen opiston opiskelijat, henkilökunta ja useat sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 639

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 639

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 639

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 639

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ylivieska, Oulainen, Pyhäjärvi, Merijärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Alavieska, Kärsämäki, Siikalatva, Sievi, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Opistontie 4 - 6

Postinumero: 84880

Postitoimipaikka: Ylivieska

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmasta kohderyhmän tarve hankkeen toimille on sama. Alueellamme ei tällä hetkellä työllisty kehitysvammaisia miehiä eikä naisia työsopimussuhteisesti työelämään. Hankkeen valmistelussa on huomioitu naisten ja miesten erilaiset tarpeet ja toiveet työllistymiselle niin, että sukupuolten välinen tasa-arvo tulee näkymään hankkeen käytännön toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet tukevat sukupuolinäkökulman huomioimista, koska kaikki kohderyhmälle tehtävät toimet tapahtuvat räätälöidysti yksilön tarpeet huomioiden. Tällöin ei ole vaarana, että työllistymisen esteenä olisivat toista sukupuolta suosivat työtehtävät tai työpaikat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon toteutuminen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen kuuluvat päätavoitteisiin. Kaikkia kehitysvammaisia kohellaan tasapuolisesti työllistämistä edistävissä toimissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 6
Hankkeen koulutusten sisällöissä otetaan huomioon ekologisen kestävän kehityksen mukaiset asiat, jotka kehitysvammaisen työntekijän mukana voivat toimintatapoina siirtyä työpaikoille. Opistolla opiskelijat harjoittelevat jo esimerkiksi kierrätystä, paperin keräystä, lajittelua, turhan kopioinnin ja tulostamisen välttämistä, ekologisten pesuaineiden käyttöä jne.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Yrityskumppanina ovat paikalliset yritykset, joiden kautta hyväksi koettua mallia on helppo levittää muihin alueen yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Vapaaehtoispohjalta toimiva työpaikkakummitoiminta on uusi palvelumalli. Kehitysvammaisten oma järjestötoiminta toimii palveluna ja vertaisryhmänä heille itselle.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Työpaikat etsitään kehitysvammaisen kotipaikkakunnan läheisyydestä, mikä vähentää liikenteen aiheuttamia energiapäästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työn ja palkkatulon mahdollistaminen kehitysvammaiselle työkykyiselle ihmiselle on koko elämään vaikuttava kysymys. Se tarjoaa tasa-arvoisesti mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Työn ja palkkatulon mahdollistaminen kehitysvammaiselle työkykyiselle ihmiselle on koko elämään vaikuttava kysymys. Se tarjoaa tasa-arvoisesti mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa edellyttää sitä, että jokaisella on samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua itsenäisesti oman elämänsä rakentamiseen ja rahoittamiseen. Työpaikoilla yhdenvertaisuus toteutuu kun työnyhteisö on monimuotoinen ja työntekijät tasa-arvoisessa asemassa riippumatta syntyperästä, vammasta, sukupuolesta tai iästä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Heikommista huolehtiminen on perinteisesti kuulunut koko yhteisölle. Tämä sama elementti liittyy KELPO-hankkeeseen tuomalla kehitysvammaisten roolia yhteiskunnassa esille.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaamista on mahdollisuus parantaa hankkeen koulutusten kautta työyhteisöjen henkilöstölle, kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kelpo-hankkeen tavoitteena oli edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työkykyisten kehitysvammaisten työllistymistä työsopimussuhteisesti avoimille työmarkkinoille kehittämällä palveluohjaukseen tätä tavoitetta tukevat toimintamallit. Hankkeen toiminnan kautta luotiin malli työkykyisten kehitysvammaisten ohjaamiseksi sosiaalitoimen palveluohjauksen ja työvalmennuksen kautta TE-toimistojen asiakkaiksi, jolloin heille mahdollistuvat työvoimahallinnon palvelut työllistymisen tueksi.
Hanke työllisti 12 työkykyistä kehitysvammaista työsopimussuhteisesti avoimille työmarkkinoille, joista 1 henkilö työllistyi kokoaikaisesti ja 11 työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan puitteissa.
Kelpo-hanke koulutti ja tiedotti alueen palveluohjaajia, työvoimahallinnon virkailijoita, oppilaitosten yhteyshenkilöitä sekä työnantajia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ansaintamahdollisuuksista, kehitysvammaisten oikeudesta työvoimahallinnon palveluihin, osatyökykyisten kehitysvammaisten työpotentiaalista ja yksilöllisistä tuen tarpeista.

Kelpo-hanke oli mukana käynnistämässä alueellista kehitysvammaisten omaa järjestötoimintaa sekä kouluttamassa toiminnan tueksi tukihenkilöitä. Ylivieskaan perustettiin syyskuussa 2019, hankkeen päättymisen jälkeen, Me itse ry yhteistyössä opiston vapaaehtoistyön koordinointiin keskittyvän ALVA-hankkeen kanssa sekä paikallisten aktiivisten toimijoiden kanssa.