Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20608

Hankkeen nimi: Työkuntoon -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon Liikunta

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1440589-3

Jakeluosoite: Haapaniemenkatu 10 A

Puhelinnumero: 044-702 1915

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://www.pohjois-savonliikunta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MARKKANEN NIINA SUSANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Seurakehittäjä, hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.markkanen(at)pohjois-savonliikunta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-322 3971

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Huoltoliitto ry, 0109030-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yksi Pohjois-Savon merkittävistä haasteista on korkea ja lähes kaikissa kunnissa selvästi noususuuntainen työttömyysaste (heinäkuu 2014 13,3 % ja heinäkuu 2015 14,7 %, Pohjois-Savon Liitto). Etenkin pidemmän aikaa työelämän ulkopuolella olleilla työikäisillä heikentyneen työ- ja toimintakyvyn myötä työelämävalmiudet ovat puutteelliset ja kokonaisvaltainen elämänhallinta voi ontua niin pahasti, että jo pelkästään tuettuun, aktiiviseen työnhakuun aktivoituminen voi olla mahdoton ajatus työllistymisestä puhumattakaan. Työttömyys on myös muille negatiivisille elämänmuutoksille altistava tekijä. Työttömyys voi aiheuttaa työikäisen ja mahdollisesti kokonaisten perheiden syrjäytymistä, huono-osaisuutta, sairastavuuden lisääntymistä, ym. Tämän Työkuntoon -hankkeen tavoitteena on osallistamisen, osallisuuden ja vahvan kokonaisvaltaisesti kuntouttavan työotteen kautta parantaa työikäisten (18-64 v) työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työkuntoa ja edistää työelämään paluuta sekä lisätä kokonaisten työttömyyden kohdanneiden perheiden elämänvalmiuksia ja yhteistä vastuunotto perheen hyvinvoinnista sekä osallisuuden kautta vahvistaa työttömyyden myötä syrjäytymisvaarassa olevien/syrjäytyneiden perheiden sosiaalista verkostoa. Hankkeessa parannetaan työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä ja työelämävalmiuksia niin, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuneilla on hyvät edellytykset ja motivaatio työnhaussa aktivoitumiseen ja mahdolliseen työllistymiseenkin. Hankkeessa hyödynnetään ja levitetään toisiin kuntiin kunnissa käytössä olevia erilaisia työttömien/työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työllistämisen toimintamalleja. Hankkeen tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa selvästi kolmannen sektorin (yhdistykset) roolia ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa kuntien työikäisille ja perheille. Hankkeen pääkohderyhmään kuuluvia ohjataan/saatetaan ja integroidaan uusiin hankkeen kautta käynnistyneisiin hyvinvointipalveluihin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistymisen sekä sosiaalisen osallisuuden kokemusten kautta heistä suuri osa kiinnittyy paikalliseen yhdistystoimintaan yhdistystoimijoiksi. Tuon myötä työelämävalmiudet ja työ- ja toimintakyky kohenevat edelleen.

Hankkeen toiminta-alueena on kuusi pohjoissavolaista kuntaa (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kolmessa, toisiinsa nivoutuvassa toimintakokonaisuudessa (Innostamo, Kunnostamo ja Kehittämö), joista jokaiselle on tunnusomaista vaikuttaviin, pysyviin tuloksiin tähtääminen käytännön tekemisen, konkretian ja osallistamisen kautta. Innostamo rantautuu kuhunkin hankekuntaan ihmisten keskelle (esim. torille, paikalliseen kokoontumistilaan, kahvilaan, kunnan toimitilaan) kahden hankkeen kokoaikaisen hyvinvoinnin asiantuntijan voimin päiväksi kerran kahdessa viikossa. Toimintaotteeltaan Innostamo on osallistava ja se toimii "sisäänheittoväylänä" hankkeen toimintoihin. Innostamossa kohdataan hankkeen pääkohderyhmään kuuluvia työikäisiä työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia sekä heidän perheitään ja innostetaan ja ohjataan heitä hankkeen Kunnostamon intensiiviryhmiin. Kaikille pääkohderyhmään kuuluville, intensiiviryhmiin mukaan lähteville työikäisille tehdään Innostamossa aloitus- ja lopetustilanteen työ- ja toimintakyvyn kartoitus Työterveyslaitoksen rakentamaa Kykyviisaria hyödyntäen. Pääkohderyhmään kuuluvat hakeutuvat/varaavat ajan Innostamoon esim. työvoimatoimistojen, terveyskeskusten, kunnan tai hankkeen viestinnän ohjaamina ja osa heistä tulee kunnan arjen toiminnassa säännöllisesti näkyvään Innostamoon omatoimisesti. Lisäksi Innostamossa on jokaisella kerralla tietty avoin vastaanottoaika kunnan työikäisille laajemmin (kohdennuksena liikkumattomat, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja terveydellisiä riskitekijöitä omaavat) ja Innostamon kautta järjestetään kussakin hankekunnassa työikäisille kohdennetut kuntokartoituspäivät ja avoin hyvinvointiin liittyvä koulutusilta kaksi kertaa hankkeen aikana.

Työkuntoon -hankkeen Kunnostamossa toteutetaan a) intensiiviryhmiä hankkeen pääkohderyhmälle ja b) uudenlaisia kolmannen sektorin tuottamia ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja laajemmin kunnan työikäisille ja perheille. Kussakin hankekunnassa toteutuu hankkeen aikana yhteensä 3-6 hankkeen pääkohderyhmälle suunnattua intensiiviryhmää (8-16 hlöä/ryhmä). Kunkin intensiiviryhmän toimintakausi on kestoltaan noin kuusi kuukautta ja kukin ryhmä kokoontuu ryhmän kanssa yhdessä suunnitellun liikunnallisen ja ravitsemuksellisen ohjelman merkeissä noin kahden tunnin ajaksi 10-12 kertaa toimintakautensa aikana. Toteutettua toimintaa arvioidaan ja kehitetään edelleen hankkeen aikana pienryhmiltä saadun palautteen pohjalta. Kunkin intensiiviryhmän toimintakauden aikana/heti toimintakauden päätyttyä intensiiviryhmäläisiä ohjataan/saatetaan osallistumaan Kunnostamon avoimiin uusiin hankekuntien kolmannen sektorin toimijoiden tuottamiin matalan kynnyksen hyvinvointipalveluihin.

Hankkeen Kehittämö -toimintakokonaisuuden konkreettisena toimenpiteenä toteutetaan kussakin hankekunnassa yhdistyskohtainen, 6-8 kehittämöillasta rakentuva kehitysprosessi hankekuntien kolmannen sektorin toimijoille (noin kahdelle toimijalle/hankekunta; toimijat hankkeen toinen pääkohderyhmä) ja tavoitteena on, että toimijat lähtevät tuottamaan uusia käynnistettäviä matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja. Kehitysprosesseissa kehitetään yhdistysten hallintoa, vahvistetaan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä lisätään innostusta, jotta yhdistys pystyy tuottamaan laadukkaita, vaikuttavia ja houkuttavia matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja työikäisille ja perheille ja vakiinnuttamaan palvelut tarjontaansa. Lisäksi Kehittämön alla rakentuu teemoitettu, tavoitteellisesti jo hankkeen aikana toiminnan jatkuvuuteen, tulosten ja hyvien käytänteiden levittämiseen keskittyvä kolmen seminaarin seminaarisarja.

Hankkeen tuloksena edistetään etenkin intensiiviryhmien toimintaan osallistuneiden työikäisten työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työhön paluuta ja työllistymistä parantuneen työ- ja toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien sekä vahvistuneen sosiaalisen verkoston kautta. Intensiiviryhmiin osallistuneet perheet saavat konkreettiset eväät arkielämänhallintaan ja hyvinvoivaan elämään ja perheiden huonovointisuus vähenee. Hankkeessa rakentuu uudenlainen toiminnallinen polku syrjäytymisvaarassa olevien/syrjäytyneiden/huono-osaisten yksilöiden ja perheiden kotikoloistaan ulossaamiseen, ulostuloon, monipuoliseen osallistamiseen ja sitä kautta vaikuttaviin elämäntapamuutoksiin ja työllisyyden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jokaisen polkua kulkevan työikäisen/perheen rinnalla kuljetaan koko hankkeessa mukana olon ajan tasavertaisesti jokaisesta välittäen. Polku on sovellettavissa hyvin monenlaisten kohderyhmien työllistymisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen (esim. maahanmuuttajat ja heidän perheet). Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden kautta parannetaan laajemmin hankekuntien työikäisten työ- ja toimintakykyä ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yhtenäisyyttä. Hankkeen myötä hankekuntiin tulee tarjolle uusia, pysyviä ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja ja kolmannen sektorin rooli ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa vahvistuu. Hyvinvointipalvelujen pysyvyys -tavoitteen myötä rakennetaan uudenlaista kumppanuutta kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhminä ovat:
a) hankekuntien työikäiset (18-64 -vuotiaat) työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat (sis. kotona lasta hoitavat vanhemmat ja omaishoitajat) sekä heidän perheet ja
b) hankekuntien kolmannen sektorin toimijat (yhdistykset), jotka osallistuvat hankkeen Kehittämön kehitysprosesseihin ja jotka alkavat tuottaa a) -kohdan pääkohderyhmälle ja kunnan työikäisille ja perheille laajemmin avoimia uusia matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja kunnassaan.

Pääkohderyhmän (a) osalta voidaan hankekunnissa tehdä Kunnostamon intensiiviryhmien osalta kuntakohtaisia kohdennuksia yllä kuvatun pääkohderyhmän sisällä. Kohdennuksina voivat olla esim. työttömien/työelämän ulkopuolella olevien perheet, työttömät tietyssä ikähaarukassa (esim. 18-30 -vuotiaat työttömät tai 40-60 -vuotiaat työttömät), tietyn ajan työttömänä olleet (pitkäaikaistyöttömät, lyhyen aikaa työttömänä olleet tai jotain noiden väliltä), työttömyyden ja lisäksi jonkin muun tekijän (esim. sairastavuus, yksinäisyys) myötä erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa olevat, taustoiltaan (esim. etninen tausta) kantaväestöstä poikkeavat työttömät/työelämän ulkopuolella olevat yksilöt ja perheet.

Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeen Innostamon alla jokaisessa hankekunnassa kaksi kertaa hankkeen aikana toteutettaviin avoimiin koulutuksiin ja kuntokartoituspäiviin osallistuvat työikäiset kuntalaiset sekä hankkeen Innostamon toimintaan, Kunnostamon avoimiin matalan kynnyksen hyvinvointipalveluihin ja Kehittämön seminaareihin osallistuvat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hankkeen Kunnostamon intensiiviryhmien toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden ja perheiden lähipiiriin kuuluvat ihmiset, asiointitahot laajemmin sekä pääkohderyhmää mahdollisesti jo hankeaikana työllistävät tahot, Kunnostamon avoimiin matalan kynnyksen hyvinvointipalveluihin osallistuvat henkilöt ja perheet sekä heidän lähipiirinsä, Kehittämön kehitysprosesseihin osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden jäsenistö laajemmin, hankekuntien muut kolmannen sektorin toimijat, hankkeen Innostamon toimintaan osallistuvien kuntalaisten lähipiirit sekä hankekunnissa eri hallinnonalat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 394 328

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 928

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 877

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 477

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kiuruvesi, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tuusniemi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 744

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeessa toimitaan sukupuolineutraalisti ja hanke kohdistuu tasapuolisesti naisiin ja miehiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa seurataan molempien sukupuolten osallistumista hankkeen toimenpiteisiin ja arvioidaan toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnassa huomioidaan molemmat sukupuolet tasapuolisesti, mutta tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 4
Etenkin hankkeen Kunnostamon intensiiviryhmät liikkuvat paljon luonnossa eri vuodenaikoina ja lähellä olevia, erilaisia luontoliikuntaympäristöjä tehdään osallistujille tutuksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys vahvistuu. Myös Innostamon avoimessa toiminnassa tehdään lähiympäristöä, sen merkitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tutuksi. Hankkeen materiaalihankinnoissa kiinnitetään huomiota ekologisuuteen. Välillisenä vaikutuksena voi toimintaan osallistuneiden lähipiirikin innostua luonnossa liikkumiseen ja sitä kautta havahtua ymmärtämään vahvemmin luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen merkitys. Hankekunnissa voi myös syntyä luontoliikuntaa sisältäviä matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja, joilla on myös yllä kuvattua vaikuttavuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 2
Hankkeen toimenpiteistä lähes kaikki toteutetaan kussakin hankekunnassa lähellä kohderyhmää. Näin ilmastoa kuormitetaan kulkemisen aiheuttamien päästöjen osalta mahdollisimman vähän. Hankkeen välillisenä vaikutuksena matalan kynnyksen harrastetoiminnan lisäännyttyä yhä useampi löytää harrastuksen läheltä ja kulkeminen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 2
Luonnon monimuotoisuutta, kasvillisuutta ja eliöitä tuodaan esille ja tutuksi luonnossa/ulkoilmassa (esim. suunnistusradan tehtävärastit, liikuntatuokioiden luontoon liittyvät tunnistus-/havaintotehtävät, tunnistuskisailut, ym.) ja retkillä mahdollisesti Natura -ohjelman alueilla liikuttaessa. Edellä kuvatun kautta tietoisuus lisääntyy osallistuneiden lähipiireillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan lähellä ja välimatkat toimenpiteisiin osallistumiseen ovat lyhyitä, tällä minimoidaan kasvihuonekaasujen syntymistä ja osallistujia kannustetaan kulkemaan matkat jalan, pyörällä, bussilla, yhteiskyydein, tms. Hankkeen myötä osallistujat voivat yleisemminkin aktivoitua kulkemaan lyhyet välimatkat esim. jalan/pyörällä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 1
Useassa hankekunnassa on useampia Natura 2000 -ohjelman kohteita. Hankkeen Kunnostamon intensiiviryhmistä jokainen tekee ryhmän toimintajaksolla ainakin yhden retken ja osalla retkistä tehdään mahdollisesti kohteita tutuksi. Välillisenä vaikutuksena hankkeen retkille osallistuneiden perheet ja lähipiirit voivat jatkossa innostua tutustumaan Natura -kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Materiaalihankinnoissa huomioidaan ekologisuus. Useampisivuiset tulostukset tehdään pääsääntöisesti kaksipuoleisina ja infoja ja materiaaleja jaetaan sähköisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 2
Hankkeessa lisätään ja monipuolistetaan hankekuntien toiminnan tarjontaa monesta tulosuunnasta. Osa lisätystä toiminnasta toteutetaan paikallisten resurssien voimin. Tuotetun toiminnan houkuttavuutta, laatua ja jatkuvuutta varmistetaan toteuttajatahojen kehitysprosessein. Välillisenä heijastusvaikutuksena muutkin paikallisen tahon toimijat innostuvat osaltaan kehittämään ja lisäämään paikkakunnan toiminnan tarjontaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan suurelle joukolle kohderyhmän kuntalaisia ja kohderyhmän yhdistyksille lähellä, heidän asuinpaikkakunnissa. Usea pääsee osallistumaan toimenpiteisiin esim. kävellen/pyörällä/bussilla, kun toimenpiteet on viety lähelle. Välimatkojen kulkemiseen omatoimisesti/julkista liikennettä hyödyntäen kannustetaan. Välillisesti esim. osallistuneiden hankkeesta saama lisäosaaminen leviää sähköisesti ja keskustelemalla (ilman kulkemista) ja osallistuneet kannustavat lähipiiriäänkin liikkumaan lyhyet välimatkat omatoimisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hanke edistää vahvasti hankkeen kohderyhmien hyvinvointia ja välillisesti laajemmin osallistuneiden lähipiirin ja yleisesti koko hankekunnan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 7
Hankkeen toiminnassa huomioidaan molemmat sukupuolet tasapuolisesti ja toimitaan sukupuolineutraalisti taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa edistäen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti naisiin ja miehiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hankkeen yhtenä oleellisena toiminnan perusperiaatteena on yhdenvertaisuus. Kaikilla kohderyhmään kuuluvilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintoihin riippumatta kulttuurisista taustoista, sosioekonomisesta asemasta, taloudellisesta tilanteesta, yms. Hanke lisää taustoiltaan hyvin erilaisten työikäisten, perheiden ja yhdistysten kohtaamisia, vuorovaikutusta, yhdessä oloa ja yhteistyötä ja siten edistää yhdenvertaisuutta ja konkretisoi esim. erilaisten kulttuuritaustojen rikastuttavaa vaikutusta. Osallistuneiden työikäisten, perheiden ja yhdistysten kautta yhdenvertaisuus edistyy myös välillisesti.
Kulttuuriympäristö 6 3
Ihmisten "keskelle" kunnissa menevä hanke näkyy vahvasti arkisessa kuntakuvassa ja tuo maisemaan "lisäväriä", eloa ja virkistystä. Hankkeen liikunnallisten/toiminnallisten toimenpiteiden ja retkien kautta kotikunnan erilaiset ympäristöt tulevat tutuiksi ja paikkakunnan kulttuuritietous leviää. Välillisenä vaikutuksena osallistuneet ja heidän innostamina muutkin ihmiset liikkuvat jatkossakin aktiivisemmin lähiympäristössään.
Ympäristöosaaminen 3 1
Osallistuneiden ympäristötietoisuus ja sen myötä mahdollisesti ympäristöosaaminenkin vahvistuu. Osallistuneiden kautta tietoisuus välittyy eteenpäin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työkuntoon-hanke (2016-2018) rakentui kahdesta toimintakokonaisuudesta, Innostamosta ja Kehittämöstä, joiden alla toteutettiin useita erilaisia toimenpiteitä kuudessa hankekunnassa. Hankekuntina olivat Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi. Hankkeessa rakentuneeseen laajaan yhteistyöverkostoon kuului kuntaorganisaatioiden lisäksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, hankekuntien yhdistyksiä ja muita toimijatahoja sekä 11 hankkeen kehitysprosesseissa mukana ollutta seuraa.

Hankkeessa toteutettiin 485 ohjausta/tapahtumaa, joihin tuli yhteensä 5 307 osallistumista. Hankkeen Innostamon toimenpiteinä toteutettiin:
a) 141 työikäisille avointa liikunta- ja ruoanlaitto-ohjausta, 32 kuntokartoituspäivää ja 5 koulutusiltaa
b) 16 työikäisille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville kohdennettua ryhmää, joissa oli ryhmien alkutilanteessa mukana yhteensä 127 henkilöä. Kukin ryhmä toimi noin puolen vuoden ajan kokoontuen kerran kahdessa viikossa yhdessä tehden toteutetun liikunnallisen ohjelman ja/tai ruoanlaiton parissa.
c) Lisäksi hankkeessa mukana olleet seurat käynnistivät yhteensä 7 uutta matalan kynnyksen hyvinvointipalvelua perheille/työikäisille. Ryhmien ohjattuja kertoja oli hankkeessa yhteensä 97 ja niihin tuli 2 290 osallistumista.

Hankkeen avoimet ohjaukset tarjosivat monipuolisia matalan kynnyksen kokeiluja ja liikunta- ja ravitsemusneuvontaa ja ohjaukset toimivat väylänä kohdennettuun ryhmätoimintaan mukaan lähtemiselle. Lisäksi usea kohdennetussa ryhmätoiminnassa mukana olleista osallistui ryhmätoiminnan päätyttyä säännöllisesti avoimiin ohjauksiin. Hankkeen kuntokartoituspäivät saavuttivat kaikissa hankekunnissa suuren suosion. Usealla kaksi kertaa kartoituksiin osallistuneella tulokset paranivat ja jo yksittäinen, laadukas kartoituskerta riitti edesauttamaan elintapamuutosten tekemistä. Kohdennettu ryhmätoiminta sai osallistuneilta ainoastaan kiitosta ja aikaansaadut muutokset niin laadullisissa kuin määrällisissäkin muuttujissa kertoivat toiminnan tuloksellisuudesta. Mm. elämäänsä tyytyväiseksi kokeneiden osuus nousi selvästi, koettu työkyky parani, liikunta-aktiivisuus lisääntyi, ruokailutottumukset paranivat ja ruoanlaitto lisääntyi, sosiaalinen elämä vilkastui, mieli koheni ja aktivoiduttiin työnhaussakin - työelämävalmiudet ja työllistymisen edellytykset paranivat. Kaikki hankeseurojen hankkeessa käynnistämät matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut olivat onnistuneita kokeiluja. Kolme ryhmistä jäi suoraan elämään ja toiset kolme toteutuu jatkossa lajin päätoimintakaudella/mahdollisesti paikkakunnan yhdistysten yhteistyöllä. Seurojen rooli sosiaalisen osallisuuden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kunta-seura -kumppanuus vahvistuivat. Hanke osoitti kolmannen sektorin toteuttamien matalan kynnyksen hyvinvointipalvelujen tarpeellisuuden ja houkuttavuuden.

Hankkeen Kehittämön toimenpiteinä toteutettiin:
a) 7 toiminnan kehitysprosessia hankkeessa mukana oleville seuroille, yksi prosesseista oli 5 seuran yhteinen. Osana prosessia suunniteltiin ja toteutettiin uuden matalan kynnyksen hyvinvointipalvelun pilotointi.
b) 3 seminaarin seminaarisarja, johon tuli yhteensä 137 osallistumista

Toteutetuissa kehitysprosesseissa pilotoitiin uusia matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja, kehitettiin seuraorganisaatioita ja lisättiin osaamista, innostusta sekä yhteisöllisyyttä. Prosessien myötä syntyi kolmesta työpajasta rakentuva kehitysprosessituote harrastajamäärän kasvattamiseen ja sitä tukevaan seurahallinnon kehittämiseen. Hankkeen seminaarit kokosivat hankkeen toimijaverkoston yhteen tasaisin väliajoin. Seminaarit edistivät verkostoyhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen jakamista ja edelleen kehittämistä. Päivien asiantuntijaosuudet tarjosivat ideoita ja malleja hankkeessa ja tulevaisuudessa hyödynnettäviksi.

Hankkeessa syntyi kaksi mallinnusta. Toinen niistä on Ilmoitustaulu -pohja, jolle kunta voi koota 1-6 pääotsakkeen alle kuntalaisille avoimen toiminnan tarjonnan. Näin mm. elintapaneuvonnan, kouluttautumisen, työllistymisen ja matalan kynnyksen toiminnan tarjonta löytyy kootusti yhdeltä lomakkeelta. Toisena mallinnuksena rakentui hankekokemuksiin pohjautuva, vaiheittainen toimintamalli "Osallistava toiminnallinen tie" työttömien/työelämän ulkopuolella olevien aktivointiin. Hankkeen johtopäätöksenä syntyi idea kuntiin perustettavista Hyvinvointivalmennuskeskuksista. Keskus kokoaisi niin tämän hankkeen tuloksekkaat toimenpiteet kuin laajemmin liikuntaan, ravitsemukseen, muihin elintapoihin, sosiaaliseen osallisuuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvän ennaltaehkäisevän tekemisen "saman katon alla".