Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20610

Hankkeen nimi: Kehityshyppy metsänhoitoon

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Viikinkaari 4

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAKSA TIMO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.saksa(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 4834

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän päivän metsänuudistamis- ja taimikonhoitotöiden laatu on avainasemassa, kun arvioidaan puubiomassavarojen kestävyyttä ja biotalouden kilpailukykyä lähitulevaisuudessa. Kustannustehokkaan metsänhoidon pahimmaksi pullonkaulaksi on yleisesti tunnustettu taimikonhoidon viivästymiset ja suoranaiset laiminlyönnit. Hankkeessa lisätään metsänhoitopalveluja tuottavien yritysten, yrittäjien sekä metsänomistajien metsänuudistamistoimintaan ja nuorten metsien hoitoon liittyvää osaamista sekä parannetaan metsänhoitotöiden tuottavuutta. Hankkeessa jalkautetaan metsänhoidon parhaita toimintamalleja ja uusia teknologisia ratkaisuja käytännön toimintaan. Työtapana on palveluntarjoajien ja tutkimuksen yhteinen kehittämistyö.
Hankkeessa perehdytetään koko palveluketjun toimijat (metsäammattilaiset, yrittäjät ja metsänomistajat) uusien toimintamallien/menetelmien perusteisiin koulutuksen, maastokäyntien ja työnäytösten avulla, testataan toimintamalleja/tekniikoita toimijan omassa toiminnassa ja arvioidaan kokemukset sekä kootaan ”parhaat käytännöt” koko palveluketjun osapuolia tukevaksi, kaikille avoimeksi digitaaliseksi koulutus- ja oppimateriaaliksi. Hanke toteutetaan seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa: Mhy Pohjois-Savo, Mhy Savotta, Mhy Pohjois-Karjala, Tornator Oyj, Mhy Etelä-Savo ja Mhy Kangasniemi-Pieksämäki. Kullekin kumppanille on koottuun metsänhoidon kehittämiskokonaisuus, joka koostuu 2-3 alla olevasta työpaketista:

Maanmuokkauksen laatu hallintaan
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maanmuokkausmenetelmät ovat muuttuneet voimakkaasti. Metsänhoitotöiden omavalvonta on osoittanut, että maanmuokkauksen laadussa on suurta vaihtelua. Muokkausmenetelmien valinnassa, mm. eri mätästysmenetelmien käytössä ja muokkaustyön toteutuksessa, on edelleen kehittämistä, jotta kullakin kohteella käytetään uudistamisketjun kokonaistalouden kannalta optimaalista maanmuokkausta ympäristöön, maisemaan ja vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat huomioon ottaen. Maanmuokkauksen osaamisperustaa koulutuksen ja opastuksen avulla vahvistamalla ja jo käytössä olevia omavalvonta-aineistoja tehokkaasti palautteena hyödyntämällä pienennetään koko uudistamisketjun kustannuksia.

Taimihuoltoa ja istutustyön laatua kehittämällä tasaisempaan uudistamistulokseen
Viime aikoina istutuskausi on laajentunut perinteisestä kevät- ja syysistutuksesta kattamaan myös kesäaikaiset istutukset. ”Vakinaisen” työvoiman vähetessä joudutaan istutustyötä tekemään läpi kasvukauden. Samoin kannattavien koneistutusten edellytyksenä on koko sulan maan ajan kattava työjakso. Laajentunut istutussesonki edellyttää käyttökelpoisen viljelymateriaalin lisäksi toimivaa, aiempaa luotettavampaa, taimihuoltoa. Lisäksi suuri istutustyövoiman vaihtuvuus ja vierastyövoiman käyttö lisäävät riskiä laatuvirheisiin. Taimihuollon ja istutustyön laadun kehittäminen edellyttää uusimman tutkimustiedon ja teknologian siirtoa käytäntöön.

Taimikonhoidon oikealla ajoituksella rästien kimppuun
Taimikoiden hoitaminen nuorempana ja kaksivaiheisen taimikonhoitoketjun (varhaisperkaus ja taimikonharvennus) laaja käyttöönotto ovat avaintekijöitä tulevaisuuden puuraaka-aineen tuotannon perustan, taimikoiden laadun parantamisessa. Usein taimikonhoidossa jätetään puusto metsänkasvatuksen tavoitetiheyttä suurempaan tiheyteen ja havupuutaimikoihin jätetään tarpeettoman paljon lehtipuuta. Ylitiheys heikentää havupuiden kehitystä jo ennen ensiharvennusta. Tämä johtaa usein liian aikaiseen ja taloudellisesti metsänomistajalle vähemmän tuottavaan ensiharvennukseen. Päämääränä on oikea-aikainen, tavoitteellinen taimikonhoito sekä sen laadun ohjauksen kehittäminen hyödyntäen koulutusta, demonstraatioita, ohjausta ja omavalvontaa.

Koneellisen metsänhoidon innovaatiot käyttöön
Yksityismetsissä istutuksen ja taimikonhoidon koneellistaminen on kokeiluasteella. Näiden uusien innovaatioiden edellyttämien toimintamallien kehittäminen ja soveltaminen vallitsevaan toimintaympäristöön on erittäin ajankohtaista. Sekä koneellisella istutuksella että koneellisella taimikonhoidolla, esim. konekitkennällä, on saavutettavissa selkeitä kustannussäästöjä metsänuudistamisen kokonaisketjussa. Uudet ja jo kokeilevat koneurakoitsijat tarvitset tutkimuksen tukea toimintamallien edelleen kehittämiseen ja toiminnan kustannustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajille koneellisen istutuksen tuomien etujen havainnollistaminen ja koneellisen taimikonhoidon innovaatioiden esittely ovat ensi askelia koneellisen metsänhoidon yleistymisessä.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa metsänhoitotöiden kustannustehokkuutta hyödyntämällä uusinta tutkimustietoa, teknologiaa ja osaamista.
Hankkeen konkreettisena tavoitteena on parantaa maanmuokkauksen ja metsänviljelyn kustannustehokkuutta uusien toimintamallien (mm. omavalvonta) tehokkaalla käytöllä sekä nostaa taimikonhoidon tuottavuutta muuttamalla taimikonhoidon ajoitusta optimaalisemmaksi koko metsänhoitoketjun kannalta sekä tuomalla käytäntöön uusia teknologisia ratkaisuja koneelliseen metsänhoitoon. Näiden kehittämistoimenpiteiden myötä metsänuudistamis- ja taimikonhoito-operaatiossa päästään 5-10 % tuottavuuden kasvuun. Pitkällä aikavälillä hyvien taimikoiden ja nuorten metsien osuus saadaan nousuun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on koko metsänhoitopalveluketju. Tämä ketju muodostuu yleensä asiakkaasta (metsänomistaja), palveluntarjoajasta (mhy/muu toimija) sekä tämän alihankintaverkosta (esim. koneurakoitsija, metsuriyritys). Hankkeessa yhteistyökumppaneina on neljä metsänhoitoyhdistystä yksi metsänhoitopalveluja tuottava yritys (Mhy Pohjois-Savo, Mhy Savotta, Mhy Kangasniemi-Pieksämäki, Mhy Etelä-Savo, Mhy Pohjois-Karjala sekä Tornator Oyj). Kaikilla hankekumppaneilla on palveluksessaan metsäalan toimihenkilöitä sekä metsureita. Sen lisäksi he ostavat huomattavan osan metsänhoitopalveluista alihankintana oman alueensa maaseudun pienyrityksiltä/yrittäjiltä. Metsänomistaja toimii tässä palveluketjussa yleensä palvelun tilaajana sekä osittain metsänhoitotöiden toteuttajana.

Enakkoon tehdyn kartoituksen mukaan hankkeen kohderyhmänä olevia yrittäjiä/yrityksiä on seuraavasti:
Maanmuokkausyrittäjät: 30 yrittäjää/yritystä; yhteensä 36 henkilöä
Taimikonhoitoyrittäjät: 20 yrittäjää/yritystä; yhteensä yli 30 henkilöä
Koneellisen metsänhoidon toimijat: 5 toimijaa; noin 10 henkilöä

Alla tarkempi listaus näistä yrittäjistä/yrityksistä yhteistyökumppaneittain

Pohjois-Savo

Mhy Pohjois-Savo (taimikonhoitopalveluja tuottavat)
- Mhy Pohjois-Savossa taimikonhoitotyöt tehdään pääosin omien metsureiden toimesta /
muutama yrittäjä tilapäisesti
- yksi koneistutus (Pekka Hakkarainen Oy) ja yksi koneellista taimikonhoitoa
(Metsäkoneurakointi Tuomainen Oy) tekevä yrittäjä /
tavoitteena kaksi uutta yksikköä 2016 (2-4 yritystä; n. 5 henkilöä)

Mhy Savotta
- taimikonhoitotyöt tehdään pääosin omien metsureiden toimesta (metsureita n. 40)
- taimikonhoitopalveluja tuottavat yrittäjät: Metsätyö Korhonen, Metsätyö Timo Huttunen,
Valtonen Markku, Rankajussi, Tmi Järvinen Jukka, (yht.6 henkilöä)
- kaksi koneistuttajaa (Hakkarainen, Partanen), kaksi koneellisen taimikonhoidon yrittäjää
(Myöhänen, Hyvärinen (yht. 6 henkilöä)

Etelä-Savo

Mhy Etelä-Savo
- Maamuokkausyrittäjät: Kaartinen Henri, Piispanen Mika, Sibenberg Juha ja Ilkka, Pulkkinen
Tenho, Saari Reijo, HaKo forest, Suomalainen Jari, Taskinen Teuvo, Silvennoinen Petri,
Ylönen Jari, Mikkonen Mika, Lind Pekka, Laamanen Ville ja Pekka (yht. 16 henkilöä)
- Taimikonhoito: Elva puu, Kekkonen Hannu, Kallio Eero, Lehtinen Jussi, Kammonen Jouni,
Riittinen Tomi, Onali Juho, Sorvali Vesa (yht. 9 henkilöä)

Mhy Kangasniemi-Pieksämäki
- Maanmuokkausyrittäjät: KoneVäisänen, Konetyö Seppänen, Tarkiainen Mauri, Liikanen Timo,
Metsäurakointi Velj. Rautiainen, Halttunen Petri, Tmi Hokkanen Kimmo (n. 10 henkilöä)
- Taimikonhoito: Metsäpalvelu Pemava, Metsäpalvelu H. Miettinen ky, Metsäpalvelu Hannu
Seppänen, Metsäpalvelu Hyytiä, Marttinen Tero (6-8 henkilöä)

Pohjois-Karjala

Mhy Pohjois-Karjala
- maanmuokkausurakoitsijat: Koneurakointi Eronen, Metsäurakointi E. Eskelinen, Pohjois-
Karjalan metsätyö Metsäkoneurakointi Mertanen, Kaivinkonepalvelu Nenonen, PH-Koneurakointi,
Toiminimi Juha Tiilikainen, Konetyö Tikkanen Oy, Kavinkoneurakointi Tolvanen, Metsäkone
Pulkkinen (n. 10 henkilöä)
- taimihuolto ja istutus, taimikonhoito: Metsien Lauri Oy, Metsätyö T. Koponen Oy.(6 henkilöä)


Tornator Oyj
- omia metsureita sekä käyttävät ulkopuolisia palveluja

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on koko Suomen metsänhoitopalveluja tuottavat toimijat sekä metsänomistajat.
Hankkeen vaikutukset näkyvät pitkällä aikajänteellä biotalouden raaka-ainehuollossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 700

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 369 900

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 900

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Keski-Karjalan, Koillis-Savon, Savonlinnan, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Lieksa, Lapinlahti, Tuusniemi, Tohmajärvi, Polvijärvi, Siilinjärvi, Pertunmaa, Vesanto, Kangasniemi, Pieksämäki, Sonkajärvi, Sulkava, Kontiolahti, Keitele, Liperi, Kuopio, Tervo, Nurmes, Kaavi, Puumala, Suonenjoki, Rautalampi, Joensuu, Hirvensalmi, Outokumpu, Rantasalmi, Mikkeli, Pielavesi, Savonlinna, Vieremä, Juva, Kitee, Juuka, Ilomantsi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 48

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 800

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on miesvaltainen, mutta sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen ongelmanasettelussa, tavoitteissa tai toteutuksessa. Analyysissa ei ole käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valittaessa toimijoita hankkeen totetutukseen pyritään tasapainoiseen sukupuolijakaumaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 3
Kustannustehokkaalla metsänuudistamisella ja taimikonhoidolla turvataan metsien hyvä kasvu ja metysien käytön kestävyys
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Ilmastonmuutokseen sopeutuvat parhaiten terveet ja kasvavat metsät
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Monimuotoisuuden ylläpitäminen on osa hyvien metsänhoidon menetelmiä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 1
Hyvin kasvava puusto sitoo hiiltä ja ravinteita tehokkaammin kuin heikommin kasvava puusto Oikein valitut ja toteutetut maanmuokkausmenetelmät pienentävät vesistövaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Kun puuntuotanto on intensiivistä sille varatulla alueella se pienentää suojeltujen aluiden käyttöpainetta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta ?
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Mahdollistaa puun tehokkaan käytön energiatarpeisiin; liisäntyvä aktiivisuus metsänhoidossa tuo uusia mahdollisuuksia myös energiapuumarkinoille
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Luo uutta paikallista, metsäpalveluyrittäjyyttä;luo kysyntää uusille koneinvestoinneille
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Taimikonhoidolla välitöntä vaikutusta virkistyskäyttöön ja välillisesti esim. marjasatoihin
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta ?
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 2
Lisää tiedon saatavuutta ja sitä kautta edistää metsäalantoimijoiden elinkeinoa ja hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei juuri vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Lisää eri aluiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa
Kulttuuriympäristö 4 2
Hyvin hoidetut metsät parantavat metsämaisemaa sekä muita metsän virkistysarvoja
Ympäristöosaaminen 4 2
Hyvien metsänhoitokäytäntöjen yleistyminen lisää ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kehityshyppy metsänhoitoon -hankkeen lähtökohtana olivat elinkeinopolitiikassa biotalouden kasvulle asetetut korkeat tavoitteet. Metsäsektorilla tiedettiin olevan suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitteilla olevien biojalostamoiden sekä puunjalostusyksiköiden tuotantokapasiteettia nostavien investointien puuntarve tuli turvata kestävästi. Metsänuudistaminen ja -hoito ovat pitkällä tähtäimellä avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Mhy Pohjois-Savo, Mhy Savotta, Mhy Pohjois-Karjala, Tornator Oyj, Mhy Etelä-Savo ja Mhy Kangasniemi-Pieksämäki. Jokaiselle hankekumppanille toteutettiin tarvekohtaisesti kaksi tai kolme kehittämiskokonaisuutta seuraavista metsänhoidon aihealueista: maanmuokkauksen laadun hallinta, taimihuollon ja istutustyön laadunhallinta, taimikonhoidon tuottavuuden kehittäminen ja koneellisen metsänhoidon innovaatioiden käyttöön otto.

Hankkeen päämääränä oli tehostaa metsänhoitopalveluita nopeuttamalla uusimman tutkimustiedon, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden jalkautumista käytännön toimintaan. Päämäärä toteutettiin runsaalla ja laajamittaisella viestinnällä ja uusien viestintäkanavien avaamisella sekä metsäpalveluorganisaatioiden ja tutkimuksen yhteistyöllä metsänhoidon kehittämisessä. Hankkeessa järjestettiin noin 80 eri tiedonjalkauttamistilaisuutta, julkaistiin 15 lehtiartikkelia, 18 lehtihaastattelua ja 5 opinnäytetyötä sekä järjestettiin 5 webinaaria. Tilaisuuksia suunnattiin sekä metsänomistajille, metsureille, koneyrittäjille että toimihenkilöille. Hankkeen koulutustapahtumiin osallistui yli 2000 henkilöä. Lisäksi hankkeessa avattiin uusi kanava nettiin metsänhoidon tutkimustiedon jalkauttamiseen. Tämä sisälsi Metsänhoitotieto- ja Metsänhoidon havaintokohteet -palvelun. Hanketoiminnasta viestittiin myös sosiaalisessa mediassa.

Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja ja työkaluja metsänhoitopalveluihin. Keskeisin näistä on taimikonhoidon ennakkohinnoittelumallin kehittäminen. Mallin ja kuvion taustatietojen avulla taimikonhoitotyömaa voidaan hinnoitella ilman maastokäyntiä. Malli perustuu yli 15 000 taimikonhoitotyömaan toteutuneisiin työaikoihin. Hankkeessa edistettiin metsäpalvelutoimijoiden omaa sekä heidän ja tutkimuksen yhteistyönä tehtävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Esimerkkinä tällaisesta t&k-toiminnasta ovat toimijoiden omien harjoittelijoiden toteuttamat päättötyöprojektit. Päättötyöprojektit johtivat yksinkertaisempien ja tehokkaampien taimikonhoidon hinnoittelumenetelmien käyttöönottoon, jatkuvatoimisen mätästyksen kohdevalinnan tarkentamiseen ja maanmuokkauksen digitaalisen laadunhallinnan käyttöönottoon.

Hankkeessa siirrettiin metsänhoidon uusinta teknologiaa mahdollisimman hallitusti käytäntöön yksityismetsissä. Tässä tarkoituksessa pilotoitiin koneistutusta ja koneellista taimikonhoitoa (konekitkentä). Pilotoinnissa menetelmät saatiin käytännön palveluvalikoimaan yksityismetsissä. Pilotointi tehtiin yhteistyössä tutkimuksen, metsäpalveluiden tarjoajien ja metsäkoneyrittäjien kanssa. Konetyöskentelyyn ohjeistettiin oikeanlaiset työmaat ja toimintamallit sekä toiminnan kehittämisestä pidettiin useampi työpaja. Koneistutus sai melko vakaan aseman metsänhoidon palveluvalikoimassa. Sen sijaan konekitkennän yleistymisessä on haasteita, jotka liittyvät yksityismetsien metsänhoidon palvelurakenteeseen ja mahdollisesti työskentelytekniikkaan. Konekitkentää ei vielä saatu pysyväksi osaksi yksityismetsien palveluvalikoimaa.

Hankkeen toimet tähtäsivät metsänhoitotöiden tuottavuuden parantamiseen 5–10 %:lla. Ohjausryhmälle ja keskeisille hanketoimijoille suunnatun kyselyn mukaan hanke onnistui tuottavuuden parantamisessa keskimäärin arvosanalla 4,14 / 5.