Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20613

Hankkeen nimi: Paras alku Porvoossa-Bra början i Borgå

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Porvoon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1061512-1

Jakeluosoite: Mannerheiminkatu 15

Puhelinnumero: 0404899676

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.porvoo.fi/kansalaisopisto

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄÄSKÄ PERTTI JOHANNES

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pertti.jaaska(at)porvoo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405230699

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Föreningen Luckan rf, 1637159-4
Borgå Folkakademin, 1942543-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Tavoitteena on luoda yksinkertainen ja samalla toimiva ”hyvä alku”-malli maahanmuuttajien vastaanottamiselle Porvoon seudulle. Tavoitteena on malli, jonka avulla integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan lähtee nopeasti käyntiin. Aiemmista projekteista saatua tietoa ja kokemusta hyödynnetään projektia tehtäessä. Malli on taloudellisesti järkevä, jotta sitä voidaan hyödyntää myös muualla.
Maahanmuuttajat saavat alkukartoituksen, henkilökohtaisen neuvonnan ja myös mentorin avulla tukea kotoutumisen ensivaiheeseen. Hyvä alku -kurssin käytyään hän tietää alueen palveluntarjoajat ja toimijat ja ensialkeet paikkakunnan kielissä. Lyhyestä maassaolosta huolimatta maahanmuuttaja on jo osallisena Porvoon lähiyhteiskuntaa ja tuntee suomalaisen yhteiskunnan tavat.
TOIMENPITEET
1. Yhteistyön käynnistäminen eri toimijoiden välillä (oppilaitokset, järjestöt, TE-keskus, maahanmuuttajapalvelut).
2. Alkukartoituksen tekeminen kurssilaisille.
3. Hyvä alku-kurssin järjestäminen kolme kertaa vuodessa.
4. Maahanmuuttajien ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen ja henkilökohtaisen mentorin nimeäminen.
TULOKSET
1. Maahanmuuttajatoimijoiden kesken toimivan yhteistyömallin vakiintuminen.
2. ”Hyvä alku”-kurssin testattu kurssimalli. Kursseilla noin 60 opiskelijaa/vuosi.
3. Henkilökohtainen opetussuunnitelma hankkeeseen osallistuville.
4. Kurssilaisten oman asumispaikkakuntaan suuntautuvan verkoston syntyminen ja tätä kautta nopeampi integroituminen. Hyvä yhteisymmärrys kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

Sammandrag på svenska för projektet Bra början i Borgå.

MÅL
Målet är att i Borgå skapa en enkel och fungerande modell för mottagandet av invandrare så att de snabbt integreras i det finländska samhället. Projektaktörerna utnyttjar sina erfarenheter från tidigare genomförda invandrarprojekt och skapar en ekonomisk och effektiv modell som andra orter senare kan tillämpa.
Deltagarna får en inledande kartläggning och personlig handledning. Därutöver får de hjälp i sin integration av en frivilligarbetande personlig mentor. Inom ramen för projektet får invandrarna delta i kursen Bra början i Borgå. Efter genomgången kurs känner de till för dem viktiga aktörer och utbudet av service i lokalsamhället samt de första grunderna i finska och svenska. De får också kännedom om det finländska samhällets seder och bruk.
METODER
1) Förstärka samarbetet mellan olika lokala aktörer (läroinrättningar, föreningar, TE-tjänster, invandrartjänster).
2) Arrangera Bra början i Borgå-kurser (BBB) tre gånger/år.
3) Genomföra inledande kartläggningar med alla deltagare i Bra början i Borgå kurserna.
4) Effektivera rådgivning och handledning av nyanlända invandrare. Utse personliga mentorer åt alla deltagare.
RESULTAT
1) En etablerad samarbetsmodell mellan Borgåbygdens invandraraktörer.
2) En utprövad kursmodell för Bra början i Borgå-kurser. Deltagarantal 60 personer/år.
3) En individuell studieplan för deltagarna inom Bra början i Borgå.
4) Förbättrade nätverk för invandrarna och snabbare integration. Gott samförstånd mellan lokalbefolkning och invandrare.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä ovat ne maahanmuuttajat toimialueella, joihin ei ole vielä kohdistettu mitään toimenpiteitä. Porvooseen muuttaa vuosittain yli 100 maahanmuuttajaa, mikä on projektin varsinainen kohderyhmä Toissijainen kohderyhmä ovat kaikki toiminta-alueella asuvat maahanmuuttajat statuksesta riippumatta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat alueella maahanmuuttajien kanssa toimivat erilaiset toimijat, jotka on tarkoitus koota yhteen ja kehittää yhtesityötä niiden välillä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 192 133

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 683

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 523

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 651

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon

Kunnat: Porvoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke hyödyntää Vantaan kaupungin tekemää tutkimusta (Nicehearts) siitä, miten eri sukupuolia saadaan integroitua paremmin yhteiskuntaan. Konkreettisena toimena on naapurin äiti toiminnan kokeileminen eli etsitään kurssille osallistuville naisille mentoreiksi maahanmuuttajanaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on, että ohjaukseen ja koulutukseen voivat osallistua kaikki maahanmuuttajat sukupuolesta riippumatta. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten osallistumiseen ja aktivoimiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kotoutuminen sukupuolesta riippumatta. Mikäli tässä onnistutaan niin se samalla edistää sukupuolten tasa-arvoa maahanmuuttajien keskuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Koska kyse on pääasiassa ohjaus- ja koulutushankkeesta, sillä ei ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Luonnonvarat eivät kuurikaan kulu hankkeen vuoksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hanke vaikuttaa hyvin vähän ilmaston muutokseen. Lähinnä vaikutukset ilmenevät siinä, että opettajat voivat käyttää omia autojaan kulkiessaan kurssipaikalle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeen aikana maahanmuuttajille korostetaan myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei vaikuta kielteisesti maaperään tai vesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeen aikana maahanmuuttajille opetetaan myös kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei oteta käyttöön uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on maahanmuuttajien kestävä työllistyminen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 5
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on maahanmuuttajien kestävä työllistyminen alueella. Syntyvä toimintamalli on myös aineeton tuote, joka voi hyödyttää muita toimijoita pitkällä aikavälillä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen tai logistiikkaan. Ainoa vaikutus syntyy siitä, että opettajat matkustavat kurssipaikalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeella on välitön myönteinen vaikutus maahanmuuttajien psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 9 6
Hanke edistää tasa-arvoa, sillä kohderyhmänä ovat sekä miehet että naiset statuksesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Pitkällä aikavälillä hankkeen tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttajat entistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sitä kautta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista tasa-arvoa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 4
Pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sammandrag på svenska:
Under perioden 1.3.2016–31.10.2018 piloterades en ny modell för ett gott mottagande och en snabbare integration av invandrare i Borgå. Sammanlagt sex stycken 1 månad långa Bra början i Borgå-kurser hölls under projekttiden som pågick i 2 år och 8 månader.

Deltagarna fick vara med om en inledande kartläggning med tanke på att anpassa kursen enligt deras behov, t.ex. barnpassning, tolkning, läs- och skrivkunnighet samt datakunnande. Personlig handledning ordnades både på kursplatsen under kursernas lopp och också efteråt. De viktigaste inslagen som bidrog till att projektet lyckades väl och fick mycket positiv feedback var att det fanns tillräckligt med vänlig och positiv personal för undervisning, barnpassning, tolkning, handledning och hjälp med praktiska ärenden. Särskilt viktiga faktorer var att undervisningen i samhällsämnen skedde med hjälp av tolkning som samtidigt möjliggjorde ingående diskussioner. en annan viktig framgångsfaktor var att det fanns barnvakter på kursplatsen vilket innebar att hela familjen kunde delta. Viktigt var också att det lokala mångkulturella samarbetsforumet deltog i kurserna så aktivt som det gjorde, eftersom det gav deltagarna lokalkännedom och ett lokalt nätverk av personer att vända sig till i olika frågor. Kursen och arrangemangen fick positiv feedback, deltagandet var regelbundet och många deltagare blev goda vänner. Deltagarantalet i projektet var sammanlagt 106 personer, varav 58 kvinnor. Deltagarnas personliga stig vidare efter deltagande i projektet diskuterades under den sista kursveckan. En stor andel av deltagarna var illitterata och de har nu handletts vidare till läs- och skrivfärdighetsutbildningar. Några av de projektdeltagare som hade en utbildning i hemlandet har snabbt gått vidare och arbetar redan som assistenter på integrationskurser.

Samarbetet mellan Borgåbygdens invandraraktörer har utvecklats och ortens mångkulturella samarbetsforum har regelbundet återkommande diskussionsträffar. Nätverket fungerar dessutom mycket väl som informationskanal för digital marknadsföring om invandraraktiviteter. Samarbetet har bidragit till att integrationsaktörerna på orten, både svenskspråkiga och finskspråkiga, har lärt känna varandra och fått en tydligare bild av varandras mål och verksamhet. Det har också bidragit till en ökad kontakt mellan de finsk- och svenskspråkiga aktörerna i regionen.

Projektet avslutades med ett trespråkigt heldagsseminarium. Seminariet var i första hand riktat till personer som arbetar med att emot invandrare. Programmet fokuserade på delaktighetens betydelse för en lyckad integration. Slutseminariet gav projektet synlighet i media och fungerade som fortbildning för deltagarna.

Förslag till kursmodell för nyanlända i framtiden: På basen av erfarenheterna från projektet är en idealmodell för en kurs som denna sex veckor lång omfattande 150 h undervisningstimmar fördelade enligt följande: 50 % språkundervisning och kulturkännedom, 30 % samhällslära och lokalkännedom om lokal samhällsservice 10 % digitalt kunnande, 10 % kommunikation.

Tiivistelmä suomeksi:
Porvoossa pilotoitiin 1.3.2016 – 31.10.2018 uutta maahanmuuttajille suunnattua mallia, jossa tavoitteena oli, että maahanmuuttajat integroituisivat nykyistä nopeammin ja paremmin yhteiskuntaan. Projekti kesti 2 vuotta ja 8 kuukautta, ja tänä aikana järjestettiin yhteensä 6 kpl yhden kuukauden mittaisia Paras alku Porvoossa –kursseja.

Osallistujille tehtiin ensiksi alkukartoitus, jonka pohjalta kurssit suunniteltiin. Kartoituksessa nousivat esiin tarve lastenhoidon järjestämiseen ja tulkkausapuun, luku- ja kirjoitustaidon harjoittaminen ja tietotekniset taidot. Kurssipaikalla annettiin kurssin aikana ja sen jälkeen henkilökohtaista ohjausta. Tärkein syy siihen, miksi projekti onnistui hyvin ja sai niin paljon myönteistä palautetta, oli se, että niin opetukseen, lastenhoitoon, tulkkaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen kuin käytännön asioiden hoitoon oli riittävästi henkilökuntaa, joiden asenne oli ystävällinen ja myönteinen. Erityisen tärkeää oli, että yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa tulkki oli koko ajan läsnä, mikä mahdollisti keskustelun. Lastenhoitokin järjestettiin kurssipaikalla, mikä mahdollisti sen, että koko perhe kykeni osallistumaan kurssille. Monikulttuurinen yhteistyöfoorumi osallistui myös aktiivisesti kursseille ja tämä oli tärkeää sen vuoksi, että näin osallistujat saivat tietoa paikallisista asioista ja samalla syntyi yhteistyö-verkosto, jonka puoleen sitten voi kääntyä erilaisten kysymysten osalta. Kurssit ja niiden järjestelyt saivat myönteisen palautteen, kurssilaiset olivat säännöllisesti paikalla ja monet kurssilaiset ystävystyivät keskenään. Projektin aikana kursseille osallistui 106 henkilöä, joista 58 oli naisia. Viimeisen kurssiviikon aikana keskustellaan kunkin osallistujan kesken seuraavista askeleista eteenpäin. Suurin osa kurssilaisista oli luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidät ohjattiinkin eteenpäin luku- ja kirjoitustaidon kursseille. Joillakin kurssilaisilla oli jo kotimaastaan hyvä pohjakoulutus, ja he etenivät nopeasti toimien myöhemmin jo assistentteina kotoutumiskursseilla.

Yhteistyö Porvoonseudun eri maahanmuuttajatoimijoiden kanssa kehittyi ja seudullinen monikulttuurinen yhteistyöfoorumi kokoontui säännöllisesti keskustelemaan eri asioista. Yhteistyöverkosto välitti samalla erittäin hyvin tietoa digitaalisista maahanmuuttajapalveluista. Yhteistyöstä on ollut sekin hyöty, että paikkakunnan kotoutumistyötä tekevät, yli kielirajojen, oppivat paremmin tuntemaan toisensa ja saivat selvemmän kuvan toistensa päämääristä ja toiminnasta. Tämä on merkinnyt myös aiempaa tiiviimpää yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten toimijoiden välillä.

Projekti päättyi koko päivän kestäneeseen kolmikieliseen loppuseminaariin. Seminaari oli pääasiassa suunnattu niille, jotka toimivat maahanmuuttajien kanssa. Seminaarin ohjelma keskittyi siihen miten osallisuus edistää onnistunutta kotoutumista. Seminaari sai näkyvyyttä myös mediassa ja toimi samalla osallistujien jatkokoulutuksena.

Ehdotuksemme tulevaisuuden kurssimalliksi juuri paikkakunnalle tulleille: Saatujen kokemusten pohjalta ihannemalli olisi kuuden viikon mittainen kurssi, jossa lähiopetusta on yhteensä 150 oppituntia. Tämä voisi jakautua seuraavasti:50 % kielten opetusta ja kulttuuritietoutta, 30 % yhteiskunnallisia asioita ja tietoa paikallisista palveluista, 10 % tietotekniikkaa ja 10 % vuorovaikutustaitoja.