Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20615

Hankkeen nimi: Yes We Can

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Laserkatu 6

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KALJUNEN LEENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten yhtäläisiä oikeuksia aktiivisina kansalaisina. Tätä tavoitetta tukevia osatavoitteita ovat:
1. Kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnan uudistaminen heidän osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan lähtien sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden vahvistamiseksi
2. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen mahdollistavien vaihtoehtoisten organisaatiomallien selvittäminen (esim. osuuskunta, sosiaalinen yritys)
3. Henkilöstön työotteen muutos
4. Kehitysvammaisten ihmisten osaamisen edelleen kehittäminen
5. Hankearviointi

Toimenpiteet:
1. Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan uudistamiseksi
• kehitysvammaiset ihmiset osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
• uuden toimintamallin lähtökohdaksi otetaan kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen toimintakyvyn, osaamisen (tieto-taito), kiinnostuksen kohteiden sekä omien toiveiden ja tahdon selvittäminen ja tukeminen toimijana
• Selvitetään olemassa olevan toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja tunnistetun osaamisen pohjalta päivätoiminnan sekä työllistymisen tapoja ja paikkoja
2. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen mahdollistavien vaihtoehtoisten organisaatiomallien selvittäminen (esim. osuuskunta, sosiaalinen yritys)
• tehdään yhteistyössä Etelä-Karjalassa vireillä olevien/perustettavien osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävien sosiaalisten yritysten, yhteiskunnallisten yritysten tai osuuskuntien kanssa
3. Henkilöstön työotteen muutos
• järjestetään työpajoja, joissa vahvistetaan työntekijöiden osaamista ja tuetaan toimintakulttuurin muutosta sekä ideoidaan uudenlaista toimintaa
4. Kehitysvammaisten ihmisten osaamisen edelleen kehittäminen
• kehitetään koulutusta tarpeita vastaavaksi. Huomioidaan koulutuksen pitkäkestoisuuden tarve, selvitetään koulutusmahdollisuuksia esim. osasuoritusten kautta jne.
5. Hankearviointi sekä saavutettujen hyvinvointi- ja taloudellisten vaikutusten arviointi

Tulokset ja vaikutukset
Kehitysvammaiset henkilöt voivat toimia ja työllistyä heille mielekkäiden, omaa osaamista ja toimintakykyä vastaavien tehtävien parissa. heidän osallisuutensa yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä ja työelämässä vahvistuu. He voivat myös kehittää omaa osaamistaan. Sosiaaliset tai yhteiskunnalliset yritykset tai osuuskunnat työllistävät kehitysvammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Palvelujen tarjonta kasvaa ja monipuolistuu, myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osaamispotentiaali saadaan yhteiskunnan ja työelämän käyttöön. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskentelevät ovat omaksuneet valmentavan työotteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevat henkilöt (suurin osa kehitysvammaisia, mutta hankkeessa ei haluta sulkea muita kuvattuja kohderyhmiä), työ ja päivätoiminnan henkilöstö, kehitysvammaisille ja muille tukea tarvitseville palveluja tuottavien organisaatioiden henkilöstö, joille hankkeessa suunnataan toimenpiteitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset, 3. sektorin toimijat, oppilaitokset, kehitysvammaisten ja muiden tukea tarvitsevien henkilöiden omaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 949

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 254 131

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 254 076

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, Parikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 152

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tilastotiedon pohjalta. Eksoten päivä- ja työtoimintaan osallistuvista alle 30-vuotiaista 64 % on miehiä ja 36 % naisia. Yli 30-vuotiaissa miesten osuus on 60 %, joten miesten osuus toiminnallisissa palveluissa on kautta linjan naisten osuutta suurempi. Laptuotteen toiminnassa on mukana tällä hetkellä 37 henkilöä, ikäjakauma 21-51-v., nuoria alle 30-vuotiaita on 16 (43%), miehiä 25, naisia 12. Viime vuosina miehiä on tullut enemmän toiminnan piiriin, onko tämä pelkkää sattumaa, vai onko naisille helpompi löytää mm. avo- ja tuetun työn paikkoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä suunnitellaan sekä miesten että naisten yksilöllisistä osaamisista ja kiinnostuksen kohteista käsin yhdessä heidän kanssaan. Erityisesti naisten osallisuutta tuetaan, mutta sukupuoli ei saa olla estävä tekijä kenenkään osallistumiselle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Erityistä tukea tarvitseville ihmisille muotoillut palvelut parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, jolloin välilliset kulut esim. sairastuvuudesta vähenevät. Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen oikeisiin töihin rakentuu kestävän toimintamallin pohjalle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Osallisuuden vahvistuminen ja työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien laajeneminen edistävät kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat ihmiset saavat hankkeen myötä parempia mahdollisuuksia tehdä oikeita töitä ja saada oikeaa palkkaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Kehitysvammaiset ihmiset ovat olleet yhteiskunnasta syrjässä. Hankkeen myötä heidän äänensä tulee selkeämmin kuuluville. Asema yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vahvistuu.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yes We Can –hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten yhtäläisiä oikeuksia aktiivisina kansalaisina. Hankkeen tarkempia tavoitteita olivat
1.Kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnan uudistaminen heidän osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan lähtien sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden vahvistamiseksi
2.Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen mahdollistavien vaihtoehtoisten organisaatiomallien
selvittäminen (esim. osuuskunta, sosiaalinen yritys)
3.Henkilöstön työotteen muutos
4.Kehitysvammaisten ihmisten osaamisen edelleen kehittäminen
5.Hankearviointi
Hankkeeseen osallistui 182 henkilöä. Hankkeen aikana toteutui 17 kappaletta työsuhteita. Hanketta arvioitiin läpi hankkeen. Hankkeessa onnistuttiin erityisesti asiakkaiden osallisuuden parantamisessa ja työhönvalmennuksen kehittämisen saralla. Työhönvalmennuksen vakiintuminen osaksi toimintaa on onnistunut. Hankkeeseen myös osallistuttiin innokkaasti ja siitä oltiin pääosin kiinnostuneita. Hankkeesta käytiin kertomassa erilaisissa tilaisuuksissa myös valtakunnallisesti ja sen toiminta sekä tulokset saivat kiinnostusta ja tukea muilta samojen teemojen kanssa toimivilta. Hankkeessa valmistuneet esitteet ja työhönvalmennusohje ovat jatkuvassa käytössä Eksotella ja herättäneet kiinnostusta myös valtakunnallisest. Työhönvalmennuksen markkinointivideot sekä loppuraportti ovat osaltaan tehneet hankkeen toimenpiteitä näkyviksi.
Hankkeen toimenpiteitä olivat somepajat kehitysvammaisille henkilöille, muutosvalmennukset toimintakeskusten henkilökunnalle ja asiakkaille, työhönvalmennuksen kehittäminen ja työhönvalmennuksen ohjekirjan laatiminen toiminnan tueksi. Hankkeen aikana kokoontui sekä työhönvalmentajien että asiakkaiden vertaistukiryhmä, jossa keskusteltiin työhön liittyvistä asioista. Hankkeessa tutustuttiin myös monenlaiseen harrastustoimintaan ja käytiin maatiloilla osana päivätoimintaa. Työnvarjostuspäivät olivat suosittuja työelämään tutustumisessa sekä ryhmänä että henkilökohtaisesti. Asiakkaiden osallisuutta tuettiin tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun. Henkilökunnalle järjestettiin koulutuksia. Hankkeessa valmistui kolme opinnäytetyötä.
Haasteita toi seurantalomakkeiden täyttäminen. Myös viestintä oli osin vaikeaa. Hanke toimi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimana, mutta sen kohderyhmänä olivat Eksoten vammaispalvelujen ja Laptuote-säätiön henkilöstö ja asiakkaat. Työotteen muutosta ei ole helppo toteuttaa, vaan se aiheuttaa usein myös vastarintaa. Niin tässäkin tapauksessa; toisaalta muutosta toivottiin, mutta herkästi myös koettiin, että kehitetään vääriä asioita tai väärällä tavalla. Loppua kohti näkyi myös väsymystä, into osallistua ei riittänyt ihan kaikkeen. Kaiken kaikkiaan henkilöstö koki tulleensa kuulluksi ja asiakkaiden osallisuuden ja sen myötä aloitekyvyn lisääntyneen hankkeen myötävaikutuksesta.
Hankkeen loppuraporttivideo: https://www.youtube.com/watch?v=FSwkmVTHKcQ&t=161s
Työhönvalmennuksen markkinointivideot: https://www.youtube.com/watch?v=fM-LB3x4xfw
https://www.youtube.com/watch?v=8UjcfWcuMNc