Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20616

Hankkeen nimi: Masto - Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Laserkatu 6

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KALJUNEN LEENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2
Lappeenrannan kaupunki, 0162193-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on
- tukea maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamista, täydentämistä ja hyödyntämistä suomalaisilla työmarkkinoilla sekä yrittäjyydessä (päävastuullinen toteuttaja Saimaan amk)
- vahvistaa maahanmuuttajanaisten voimaantumista, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumista sekä kulttuurin tuntemusta ja siten ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä (päävastuullinen toteuttaja Socom)
- kehittää tehokkaammat ja laadukkaammat maahanmuuttajien palveluprosessit kohdealueiden monialaisissa toimijaverkostoissa ja vahvistaa toimijoiden yhteistyötä(päävastuullinen toteuttaja Socom)
- helpottaa maahanmuuttajanaisten työelämään pääsyä valmentamalla heitä suomalaisiin toimintatapoihin ja erimuotoiseen, maahanmuuttajien omasta osaamisista nousevaan yrittäjyyteen (päävastuullinen toteuttaja Wirma)
- arvioida ja saada palaute- ja tulostietoa hankkeen toimenpiteiden onnistumisesta, osallistujien ja hanketoimijoiden kokemuksista sekä toimenpiteiden tuloksista hyödynnettäväksi sekä hankkeen aikana että sen jälkeisessä kehittämisessä, erityisesti palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen jalkauttamisessa (päävastuullinen toteuttaja Kymenlaakson amk)


Toimenpiteet:
1. Maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistaminen ja täydentäminen
- Kartoitetaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisprofiilit
- Määritellään työllistymisen ja mahdollisen yrittäjyyden edellyttämä osaamisen täydentämistarve
- Selvitetään alueella oleva koulutustarjonta ja mallinnetaan maahanmuuttajien kouluttautumispolut, joita seuraamalla maahanmuuttajat pystyvät hankkimaan työllistymiseen ja yrittäjyyteen tarvittavat tiedot ja taidot itselleen saavutettavissa olevalla alueella.
- Tiedotetaan maahanmuuttajille näistä poluista ja mahdollisuuksista erilaisilla menetelmillä ja eri foorumeilla sekä ohjataan em. ryhmän henkilöt näille poluille
- Järjestetään profiilivalmennusta, jossa osallistujat oppivat kehittämään omaa osaamistaan ja saavat myös rohkaisua oman yrityksen perustamiseen
- Rakennetaan koulutustarjonnan työkalu ohjaamisen ja neuvonnan tueksi (ammattikorkeakoulujen, maahanmuuttajien ohjauksesta ja neuvonnasta vastaavien viranomaisten yms. tahojen käyttöön) .
- Järjestetään “Osaajatorit” maahanmuuttajien osaamisen markkinoimiseksi työelämän edustajille/yrityksille
- Tehdään työelämän perehdyttämismateriaali alueen työnantajille ja yrittäjiksi valmennettaville

2. Osallisuuden vahvistaminen
- Rakennetaan maahanmuuttajataustaisten naisten voimaantumista sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumista tukevat paikalliset toimintamallit, joissa mm. säännöllisesti ohjausta ja vertaistukea sekä ryhmä- ja kerhotoimintana. Yhteisössä voi harjoittaa myös suomen kielen opetusta ja keskustelua kielitaidon kehittämiseksi, erityisesti niille, joiden on vaikea nykyisen järjestelmän kautta opetusta saada.
- Vertaistukihenkilöitä valmennetaan vapaaehtoistehtävään yhteistyössä 3. sektorin kanssa.
- Toteutetaan pilotit, jossa toimintamalli rakennetaan olemassa olevien julkisen/kolmannen sektorin toimintojen yhteyteen:
- Naisena ja perheenä Suomessa – kulttuuripaketti maahanmuuttajanaisille (Saimaan amk vastaa kulttuuripaketin toteuttamisesta Etelä-Karjalassa)

3. Palveluprosessien ja monialaisen yhteistyön kehittäminen
- Kartoitetaan toimijaverkosto esim. kunnat, TE-toimisto, yritysneuvonta, järjestöt, kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset, maahanmuuttotoimisto, SPR
- Järjestetään kaksi työpajaa kullakin pilottialueella arvoverkkokartta-menetelmällä toimijaverkoston roolituksen selkeyttämiseksi, osaamisen ja resurssien yhteensovittamiseksi sekä yhteistyön vahvistamiseksi niin, että palveluprosessit ovat maahanmuuttajien tarpeita vastaavat ja saumattomat.

4. Valmentaminen työelämään ja yrittäjyyteen
- Tuotteistetaan maahanmuuttajataustaisten naisten tunnistettu osaaminen suomalaisilla työmarkkinoilla/yrittäjyydessä hyödynnettäviksi tuotteiksi (liiketoimintaosaamista ja palvelumuotoilumetodia hyödyntäen), ohjataan ja tuetaan maahanmuuttajataustaisia naisia oman osaamisensa tuotteistamisessa
- Järjestetään kohderyhmälle räätälöityä yrittäjävalmennusta
- Yritysneuvonnan henkilökohtaistaminen

5. Arviointi ja palautteen saaminen
- Hankkeen alussa vahvistetaan hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää suunnitelman tulos- ja palautetiedon keräämisestä hankkeen eri vaiheissa ja eri toimijoilta sekä suunnitelman tulosten julkaisemista ja levittämisestä.
- Palautetta hankkeen toimenpiteistä, osallistujien ja hanketoimijoiden kokemuksista sekä toimenpiteiden tuloksista kerätään kyselyillä ja haastatteluilla, erilaisilla vuorovaikutteisilla menetelmillä kuten tarinoilla ja ryhmäkeskusteluilla sekä havainnoinnilla erilaisissa tilanteissa ja kohderyhmää osallistavaa palvelumuotoilu-menetelmää soveltaen.
- Aineistot analysoidaan soveltuvilla menetelmillä ja raportoidaan hankkeen aikaiseen ja sen jälkeiseen kehittämiskäyttöön.
- Saatua palaute-/ arviointitietoa hyödynnetään sekä hankkeen aikana, että sen jälkeisessä kehittämisessä, erityisesti palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen juurruttamisessa.
- Osa palautteen keräämisestä toimii myös voimauttavana toimintana (esim. tarinat ja vertaisryhmäkeskustelut).
- Tutkimus- ja arviointityö tehdään tutkimuseettisten periaatteiden mukaan yksilön tietosuojaa kunnioittaen.

Tulokset
1. Maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen tunnistaminen on entistä vahvemmin lähtökohta työllisyyden ja yrittäjyyden polkuja rakennettaessa. Tätä kautta heidän osaamisensa saadaan entistä paremmin käyttöön ja hyödynnettyä alueellamme. Maahanmuuttaja on tunnistanut oman osaamisensa ja sen täydentämistarpeet sekä hyödyntämismahdollisuudet työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Ammattikorkeakouluille on syntynyt profiilin rakentamisen, profiilivalmennuksen ja osaamisen tuotteistamisen toimintamallit.
2. Maahanmuuttajataustaisille naisille on tarjolla vertaistukitoimintaa ja ryhmä-/kerhotoimintaa yhteistyössä kuntien, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja oppilaitosten kanssa
Maahanmuuttajataustaisten naisten/naisyrittäjien verkostot ovat laajentuneet ja vahvistuneet
Toiminta edistää kulttuurin ja kulttuuriin sopeutumisen ymmärtämistä sekä Suomeen kotoutumista ja siten vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten valmiuksia hakeutua työelämään, yrittäjävalmennukseen ja ryhtyä mahdollisesti jatkossa itsellisiksi yrittäjiksi.
3. Alueen toimijaverkoston resursseja on koottu ja yhteensovitettu toimintamallin jatkuvuuden turvaamiseksi. Maahanmuuttajien palveluprosessit ovat maahanmuuttajien näkökulmasta sujuvampia ja palvelujärjestelmän näkökulmasta tehokkaampia, kun toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt
- Arvoverkkokartat kunkin toimijatahon vahvuuksista ja ydinosaamisesta, mitä annettavaa (lisäarvoa) kullakin toimijataholla on sekä yhteistyön ja palveluprosessien nykyiset haasteet, joihin tuotetaan ratkaisuja.
4. Maahanmuuttajanaisten tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy jo heti maahantulon jälkeen ja selkeä koulutuspolku kannustaa ja auttaa maahanmuuttajia hankkimaan yrittäjyyteen tarvittavat tiedot ja taidot. Uutena toimintamuotona on kehitetty palvelua, jonka avulla maahanmuuttajien monipuoliset osaamiset saadaan yhdistettyä ja tuotteistettua palvelukonseptiksi. Tämä tuottaa tekijöilleen toimeentuloa ja mahdollistaa oman osaamisen hyödyntämisen.
5. Tarjolla on palaute- ja tulostietoa tehdyistä toimenpiteistä hyödynnettäväksi palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen jalkauttamisessa. Tuloksia ovat myös työelämään perehdyttämisen materiaali monimuotoisuudesta, arviointiraportit sekä julkaisut hankkeen eri vaiheissa ja lopussa
6. Hankkeessa syntyy myös opinnäytetöitä, joita ei kuitenkaan rahoiteta hankkeessa (normaalia opetusta).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajataustaiset ja vasta oleskeluluvan saaneet naiset sekä yritystoiminnasta kiinnostuneet ja jo yrittäjinä toimineet maahanmuuttjanaiset.

Kohderyhmä jakaantuu kahteen seuraavasti:
1. 0 - 3 v. Suomessa asuneet maahamuuttajanaiset: vahvistetaan maahanmuuttajien kulttuurin tuntemusta sekä omien toimintamahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamista, lisätään tiedotusta yrittäjyydestä
2. 2 - v. Suomessa asuneet riittävän hyvän kielitaidon omaavat: vahvistetaan maahanmuuttajanaisten yrittäjyysvalmiuksia ja maahanmuuttajayrittäjyyttä

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset ja muut maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät tahot (mukaan lukien kolmas sektori), koulutusorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 765

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 699

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 917

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Kouvola, Lemi, Hamina, Taipalsaari, Rautjärvi, Savitaipale, Pyhtää, Luumäki, Lappeenranta, Kotka, Ruokolahti, Parikkala, Imatra, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tilastotiedon pohjalta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työelämään pääsy on hankalaa. Naisten osallistuminen työelämään ensimmäisen viiden maassaolovuoden aikana on vain 16 %. Kymenlaaksossa vieraskielisistä 48 % on miehiä ja 52 % naisia. Miesten suurin ikäryhmä on 30–34-vuotiaat. Siihen kuuluu noin 460 henkeä eli 11 % vieraskielisistä miehistä. Naisten suurin ikäluokka on 35–39-vuotiaat (11 %, n. 490 henkeä). Naisten ikäjakauma on hieman miesten vastaavaa vanhempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset. Erityisesti äitien rooli koko perheen onnistuneessa kotoutumisessa on todennettu useissa tutkimuksissa ja selvityksissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa pyrkimällä vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen tunnistamista ja osallisuutta suomalaisessa työelämässä sekä yhteiskunnassa ja yhteisöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Sähköisen informaatio- ja kommunikaatioteknologian (videoneuvottelut, some) käyttö vähentävää liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen ja potentiaalin saaminen hyödyntämään Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeessa pyritään tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisprofiilit ja mm. konseptoimaan palvelukokonaisuuksia useamman yrittäjän osaamisesta. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisten naisten yritysneuvontapalvelua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa kehitettävissä toimintamalleissa hyödynnetään sähköisen kommunikaatio- ja informaatioteknologian (mm. videoneuvottelun, somen) mahdollisuuksia valmennuksessa, neuvonnassa jne. Tämän myötä liikkumisen tarve vähenee ja palvelut/toimintamalli ovat myös taajamien ulkopuolella asuvien tavoitettavissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hanke edistää maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyttä, osallisuutta, osallistumista, tiedon saatavuutta harrastemahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamista. Työllistyminen on tärkeä osatekijä niin taloudellisen, sosiaalisen kuin henkisen hyvinvoinnin rakentajana. Osallisuus ja kuuluminen yhteisöön ovat myös hyvinvoinnin kulmkakiviä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa pyrkimällä vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten nykyisellään miehiä heikompaa asemaa työelämässä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta edistäessään maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten osallisuutta työelämässä sekä voimaantumista kansalaisena ja palvelujen käytttäjänä. Se edistää myös suvaitsevaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Naisten työllistymisen polulla havaittiin hankkeen aikana monia eri työllistymistä vaikeuttavia seikkoja: kielitaito, itsenäinen päätöksenteko, kasautunut hoivavastuu. terveystilanne, työelämävalmiudet ja palvelujen pirstaleisuus.
Hankkeen tavoitteet olivat: maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen tunnistaminen, osallisuuden vahvistaminen, palveluprosessien ja monialaisen yhteistyön kehittäminen, valmentaminen työelämään ja yrittäjyyteen. Lisäksi yhtenä tavoitteena oli arviointi ja palautteen saaminen. Hanke lähti tavoittelemaan naisten osallisuuden tukemista unelmapajojen, kulttuuripakettien ja henkilökohtaisten tapaamisten ja profiilivalmennusten avulla. Osaajatoreilla alkaneet kontaktit organisaatioiden ja ihmisten välillä jatkuvat edelleen, mm. vierailuna ja kieliharjoituspaikkoina. Hankkeessa kohdatuille naisille annettiin heidän tarpeensa mukaan henkilökohtaista tukea opintoihin hakemiseen, harjoittelupaikan etsimiseen tai yritystoiminnan suunnitteluun. Ohjatuista naisista opiskelemaan pääsi välittömästi kuusi naista. Neljälle naiselle annettiin henkilökohtaista ohjausta yritystoiminnan perustamiseen. Kaksi heistä perusti yrityksen, mutta samalla he työllistyivät myös muuten.

Hankkeessa kartoitettiin maahanmuuttajapalvelut ja koulutusten tarjoajat sekä erilaiset toimijat Etelä-Karjalan että Kymenlaakson alueella arvoverkkomenetelmää apuna käyttäen. Tämä kokosi hyvin yhteen monen eri toimijan tuottamat palvelut sekä yhteistyöverkoston. Hankkeen toimista koottu menetelmäopas julkaistiin joulukuussa 2017, ja sen levittämisen toimenpiteitä jatkettiin hankkeen jatkoajalla 1.1.-31.3.2018.
Maahanmuuttajataustaiset naiset toivoivat ohjausta ja neuvontaa myös äidinkielellään. Työllistymiseen liittyvät asiat ovat monesti niin monisyisiä, että kielitaito ei suomeksi riitä koko tilanteen hahmottamiseen.Hankkeen aikana tehtyjen asiakasprofiilikorttien kääntäminen venäjän kielelle oli yksi ratkaisu ongelmaan. Korttien avulla asiakas voi itsetarkastella ja tunnistaa omaa tilannettaan. Korteissa on selkeästi avattu mm. tuen tarve, jolloin asiakas hahmottaa itselleen mahdollisesti vaikeasti sanoitettavan palveluntarpeen.
Hankkeelle valmistui kaksi sosionomi YAMK ja kolme sosionomi AMK opinnäytettä.

Hankkeen toimenpiteissä saavutetut tulokset:
1 Osaamisen tunnistaminen ja täydentäminen
Maahanmuuttajanaiset saivat lisää valmiuksia työelämään tai opintoihin hakeutumisessa. Hankkeessa syntyi käyttäjäprofiileja profiilikartoitusten perusteella. Saimaan ammattikorkeakouluille syntyi hankkeen toimesta valmentavaan koulutukseen liitetty profiilivalmennuksen ja osaamisen tunnistamisen toimintamalli. Hankkeessa tuotettiin julkaisu, johon oli koottu erilaisia maahanmuuttotyön menetelmiä, joita hankkeessa oli käytetty. Julkaisun lisäksi painettiin profiilikortit sekä suomeksi että venäjäksi. Kortit ja opas ovat käytettävissä hankkeen jälkeen maahanmuuttotyötä tekevien työvälineinä.
Hankkeen aikana kartoitettiin koulutustarjonta sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa. Osaamisprofiilien kartoitukseen osallistui yhteensä 63 naista, osaamisen tunnistamiseen liittyviin työpajoihin osallistui 43 naista. Profiilivalmennusta sai yhteensä 61 henkilöä. Lisäksi järjestettiin osaajatoreja, joissa oli yhteensä yli 100 kävijää.
2 Osallisuuden vahvistaminen
Vertaistukitoimintaa ja ryhmä-/kerhotoimintaa yhteistyössä kuntien, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja oppilaitosten kanssa ei hankkeen aikana saatu toteutumaan suunnitellulla tavalla. Lappeenrannan osalta merkittävä kehitys asiassa tapahtui ME-talon tultua kaupunkiin. Kotkassa toimijat olivat sitä mieltä, että erilaisia ryhmiä toimii jo riittävästi osana kunnan, järjestöjen, seurakunnan ja monikulttuurisuuskeskuksen toimintaa. Maahanmuuttajataustaisten naisten/naisyrittäjien vertaistukiverkostot olisivat olleet kypsiä rakentumaan vasta hankkeen lopettaessa toimintaa.
Hankkeessa oli työntekijöinä myös maahanmuttajataustaisia henkilöitä, ja heidän toimintansa mentoreina ja henkilökohtaisina valmentajina sai hankkeen aikana paljon kiitosta.
3 Palveluprosessien ja monialaisen yhteistyön kehittäminen
Alueen toimijaverkoston resursseja koottiin yhteen yhteysluetteloksi, jonka perusteella toimijoita kutsuttiin arvoverkkotyöpajoihin. Arvoverkkopajojen ensimmäinen vaihe toteutui ja sen perusteella tuotettiin hankkeen lopussa juliste maahanmuuttajien palveluvastuista. Palvelujärjestelmien kehittämistyö jäi sen sijaan tekemättä koska yrityksistä huolimatta riittävästi toimijoita ei ilmoittautunut osallistumaan työpajojen kakkosvaiheeseen. Eikä näin tavoitetta yhteistyön tiivistämisestä päästy kehittämään suunnitellulla tavalla. Toimijat ilmoittivat esteeksi kiireen.
4 Valmentaminen työelämään ja yrittäjyyteen
Etelä-Karjalassa maahanmuuttajataustaisten naisten tietoisuutta yrittäjyydestä lisättiin kotouttamiskoulutuksen yhteydessä annettavaan yrittäjyystietoutta. Kymenlaaksossa keskityttiin yrittäjyysvalmennuksen osalta henkilökohtaiseen valmentamiseen. Tämän valmennuksen perusteella valmennusta saaneet naiset etenivät urallaan kohti yrittäjyyttä.
Toiminnot, jotka olivat suunniteltu vastikään Suomeen muuttaneille, soveltuivat myös hyvin pitkään Suomessa olleille. Naisten kotoutuminen muodostuu usein katkonaiseksi perhevapaista johtuen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus sekä omien toimintamahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamisen tarve saattaa ilmetä vasta 10-20 vuotta maahan muuttamisen jälkeen.
5 Arviointi ja palautteen saaminen
Hanketta on analysoitu niin tulosten kuin prosessinkin osalta. Prosessiarviointia on toteutettu prosessin johtamisen tukena eri vaiheissa tulevaisuussuuntautuneesti ja voimaannuttavin menetelmin. Hankkeessa on tuotettu arviointiraportti.