Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20617

Hankkeen nimi: Yhdessä Yrittäen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0162193-3

Jakeluosoite: Villimiehenkatu 1

Puhelinnumero: 05-6161

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lappeenranta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Julia Lindqvist

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhdessä Yrittäen hankkeen projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: julia.lindqvist(at)lappeenranta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407049557

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, 0725937-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on yhteisen yrityksen toimintaedellytysten selvittäminen palvelutarpeiden ja toimintaympäristön näkökulmasta, kehittää toteuttamiskelpoista ja kannattavaa mallia yhteiselle yritykselle ja luoda toimiva yhteisen yrityksen toimintamalli. Tavoitteena on löytää yhteisen yrityksen avulla ratkaisuja ja uudenalaisia toimintamalleja työllisyyden lisäämiseksi erityisesti nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien työllistämisen edistämiseksi. Hankkeella on tarkoituksena myös vähentää ennakkoluuloja yhteiskunnalliseen etuun pyrkivää yritystoimintaa kohtaan ja pyrkiä vaikuttamaan asukkaiden, julkisen sektorin ja yritysten asenteisiin käyttää ja ostaa palveluita yhteiskunnalliseen etuun pyrkivältä toimijalta.

Toimenpiteet
I Tiedottaminen ja hankkeen koordinointi
Tavoitteena on hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaan sekä hyvä hankehallinnointi.
1. Laaditaan tiedotus- ja viestintäsuunnitelma
2. Järjestetään infotilaisuuksia, Pop-Up tyyppiset tapahtumat, sosiaalinen media
3. Tiedotetaan tuloksista osatoteuttajille ja muille tahoille (suurelle yleisölle)
4. Hanketta johdetaan koordinoidusti

II Palvelutarpeiden ja toimintaympäristön selvitys
Tavoitteena on yhteisen yrityksen toimintaedellytysten selvittäminen kahden palvelukonseptin avulla asiakkaiden palvelutarpeiden ja toimintaympäristön näkökulmasta.
1. Palvelu- ja yksilötarpeiden kohtaaminen selvitetään kahden erillisen palvelukonseptin avulla: 1) Ikäihmisten arjen tukipalvelut ja 2)Yksityisen ja julkisen sektorin avustavat tehtävät
2. Työttömien osaamiskartoitus ja valmennustoimenpiteiden suunnittelu
3. Kannattavuuslaskelma kokeiluympäristön käynnistämiseksi
4. Palvelukonseptien tilausjärjestelmän luominen

III Kokeiluympäristöt ja palvelukonseptien testaus
Tavoitteena on kahden palvelukonseptin testaus kokeiluympäristöissä. Kokeiluympäristöjen avulla kehitetään toteuttamiskelpoista ja kannattavaa mallia yhteiselle yritykselle.
1. Valitaan kartoitusten pohjalta kokeiluympäristöt eli alustat, jossa konkreettinen toiminnan mallintaminen ja testaus toteutetaan
2. Käynnistetään kahden palvelukonseptin; ikäihmisten arjen tukipalveluiden sekä julkisen ja/tai yksityisen sektorin avustavien tehtävien konkreettinen testaus kokeiluympäristöissä
3. Valitaan kokeiluympäristöön osallistuvat henkilöt yhdessä TE-palvelujen kanssa.
4. Evaluoidaan ja todennetaan toiminnan käytännön toteutus
5. Yhteisen yrityksen liiketoimintasuunnitelman valmistaminen, potentiaalisten yritysmuotojen vertailu ja toimintaedellytysten todentaminen

IV Valmennus ja koulutus
Tavoitteena on testata ja mallintaa kustannustehokas ja vaikuttava valmennuskokonaisuus osaksi yhteisen yrityksen toimintakonseptia, joka tarvitaan nuorten tai muissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksien tukemiseen.
1. Selvitetään, millaista valmennusta työttömät tarvitsevat pystyäkseen työskentelemään yhteisessä yrityksessä
2. Suunnitellaan ja toteutetaan pilottivalmennukset. Toteutetaan valmennusta ja koulutusta yksilötarpeiden mukaan esim. työelämätaidot, elämähallinta, ammatilliset valmiudet
3. Lasketaan valmennuksen kustannusvaikutukset

V Maakunnallisen toimintamallin muodostaminen
Tavoitteena on luoda toimiva yhteisen yrityksen toimintamalli, joka on monistettavissa muualla Etelä-Karjalassa
1. Kokeiluympäristöstä saatavat tulokset mallinnetaan kokonaisuudeksi, jota voi hyödyntää eri toimialoilla sijainnista riippumatta.
2. Mallinnus huomioi erilaiset toimintakulttuurit ja -ympäristöt
3. Uuden toimintamallin soveltuvuuden arviointi maakunnan vaihteleviin toimintaympäristöihin
4. Käsikirja kokeiluympäristöjen hyödyntämisestä uuden toimintamallin luomisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat lappeenrantalaiset työttömät työnhakijat. Erityistä huomiota kiinnitetään työmarkkinatukea yli 300 päivää saaneisiin sekä pelkän peruskoulun tutkinnon suorittaneisiin nuoriin työttömiin työnhakijoihin sekä rakennetyöttömyyden kriteerit täyttäviin työttömiin työnhakijoihin. Myös maahanmuuttajat huomioidaan.

Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään luetaan hankkeen toimijaorganisaatiot ja niiden henkilöstö, kuten Lappeenrannan kaupunki, Eksote, TE-palvelut.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen yritykset ja välityömarkkinoilla toimivat yhteisöt. Lappeenrannan alueen työllistämistä edistävät kentällä toimivat säätiöt ja yhdistykset toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Alueen tutkimusorganisaatiot kuten Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat myös välillisenä kohderyhmänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 593

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 049

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 457

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 399

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Parikkala, Imatra, Ruokolahti, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu tilastojen ja hakijoiden kokemusten perusteella. TE-toimiston työllisyyskatsauksen mukaan lokakuussa 2015 työttömistä työnhakijoista 43,3 % oli naisia. Yli vuoden työttömänä olleista noin puolet oli naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite on työttömyyden vähentäminen, mutta hankkeessa testattavissa kokeiluympäristöissä huomioidaan sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen. Myös muissa hankkeen toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erityistarpeet. Kokeiluympäristöissä pyritään löytämään sekä miehille että naisille soveltuvia työtehtäviä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työttömyyden vähentäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Työllisyyden edistäminen ja työllisyyden hoitoon tuodut ratkaisut, sosiaalisen työllistämisen merkityksen vahvistaminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 3
Uudet asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Vaikutusta mm. sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin (vammaiset henkilöt ja ikäihmiset). Lisäksi työtilausten koordinointia ja palvelujen toimittamista logistisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Työttömien ja ikäihmisten hyvinvoinnin paraneminen työllistymisen ja kotona asumisen tukemisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Sukupuolivaikutukset toimenpiteiden kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Parantaa välillisesti työttömien ja ikäihmisten asemaa osana yhteiskuntaa. Vaikutusta työmarkkina-aseman muutokseen ja työn arvostukseen. Lisäksi työn saantiin yhteiskunnallisesta asemasta ja kulttuuritaustasta riippumatta, yhdenvertaisuuden periaatteen mukaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

3.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Yhdessä Yrittäen -hanke toteutettiin Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) yhteisenä hankkeena 1.4.2016–31.3.2018. ESR-rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli työllisyyden ja osaamisen kehittäminen sekä sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Hankkeessa selvitettiin sosiaalisen/yhteisen yrityksen toimintaedellytyksiä kokeiluympäristöjen avulla.
Yhdessä Yrittäen -hankkeessa toteutettiin kesällä 2016 palvelutarvekartoitus, jolla selvitettiin kotitalouksien sekä alueen yritysten osto- ja maksuhalukkuutta niin sanotun tekemättömän työn tekemiseen, joiden tekeminen ei vaadi suurta ammattitaitoa. Pääasiallisesti puhelinhaastatteluina toteutetun palvelutarvekartoituksen mukaan alueen toimijoilta löytyi niin sanottua tekemätöntä työtä, jonka palvelutarvetta selvitettiin puhelinhaastatteluilla myös vuoden 2018 alussa. Palvelutarvekartoitusten perusteella voidaan todeta alueen kotitalouksilla sekä yrittäjillä olevan halukkuutta ostaa ja maksaa oikein hinnoitelluista palveluista.
Kesällä 2016 tehdyn palvelutarvekartoituksen pohjalta toteutettiin hankkeen aikana Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten toimesta kahden palvelukonseptin testaus kokeiluympäristöjen avulla. Kokeiluympäristöissä kaupunki ja Eksote palkkasivat 23 työntekijää puoleksi vuodeksi tekemään ns. tekemätöntä työtä eli silpputyötä. Tämä silpputyö muodostui ikäihmisille suunnatuista arjen tukipalveluista, joita tuotettiin Eksoten kautta apua tarvitseville sekä siivous-, kiinteistönhuolto-, keittiö- ja atk- ja toimistotehtävistä yksityisissä yrityksissä sekä julkisella ja kolmannella sektorilla. Kokeiluympäristöissä työntekijät palkattiin (palkkatuetusti) kaupungille ja Eksotelle, mutta varsinaiset työt tehtiin julkisella, kolmannella ja yksityisellä sektorilla. Työntekijöiden työaikaa hallinnoitiin tilausjärjestelmällä, joka suunniteltiin ja toteutettiin hankkeen aikana nimenomaan kyseistä tehtävää varten.
Yhdessä Yrittäen kokeiluun palkattiin yhteensä 23 työntekijää, joille tarjottiin kokeilun aikana myös valmennusta. Tätä valmennusta tarjottiin ostopalveluvalmennuksena Tamora Oy:n toimesta sekä Eksoten kehittäjäasiantuntijoiden toimesta. Nämä valmennukset muodostivat erilliset kokonaisuudet, joista Tamoran ostopalveluvalmennuksiin osallistuivat kaikki työntekijät, kun taas Eksoten kehittäjäasiantuntijoiden valmennuksiin osallistuivat vain iäkkäiden ihmisten hoivaan suuntautuneet työntekijät.
Kokeiluympäristöissä työskennelleiden työntekijöiden kokemuksia sekä valmennuksista että työskentelystä seurattiin kyselyiden ja haastatteluiden avulla ja tämän lisäksi kokeilun toteutusta ja kokemuksia seurattiin kyselyillä, jotka suunnattiin yritysyhteistyökumppaneille. Näiden kokemusten perusteella kyettiin hahmottamaan yhteiskunnallisen/sosiaalisen yrityksen toimintaedellytyksiä, joiden avulla tuotettiin liiketoimintasuunnitelma sekä maakunnallinen mallinnus.
Kokeilun perusteella voitaisiin todeta, että yhteisen yrityksen työntekijöille tulisi tarjota valmennusta, joka suuntautuu erityisesti oman toimialan substanssiosaamiseen, viestintätaitoihin sekä työnhakemisen taitoihin. Työnhakemisen taidoissa tulisi keskittyä erityisesti hyvien ansioluetteloiden luomiseen, jotka mahdollistavat työntekijöiden työnhakemisen sekä työntekijöiden markkinoinnin yhteiskunnallisen yrityksen toiminnassa. Valmennuksesta koettiin työntekijöiden näkökulmasta olevan hyötyä, mutta kustannuksiinsa nähden valmennuksen vaikuttavuus jäi matalaksi. Erillisen ison ostopalveluvalmennuksen sijaan työntekijöillä tulisi olla sellainen esimies, jolla on aikaa ohjata työn lomassa. Hankkeessa tehdyssä liiketoimintasuunnitelmassa jokaisella esimiehellä onkin yhteensä 15 tiimiläistä eikä esimiesten toiminta ole tuottavaa toimintaa, vaan se on varattu puhtaasti ohjaustoimintaa varten.
Liiketoimintasuunnitelman laskelmien perusteina toimivat yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytykset, jotka kokeilussa havaittiin. Kokeilun mukaan jokaisen työntekijän kohdalla on panostettava esimiestyöskentelyyn (yhden suhde viiteentoista) sekä markkinointiin ja yrityksen tilausjärjestelmään. Markkinointia varten yrityksessä olisi oltava myyntiin erikoistunut toimitusjohtaja, joka kykenee tekemään sopimuksia isompien toimijoiden kanssa. Nämä toimijat voisivat olla esimerkiksi suurempia kauppoja, joista löytyy paljon ns. suorittavaa työtä muun muassa hyllyttämistä. Tämän lisäksi markkinointiin tulisi osallistua myös tilausjärjestelmän hallinnoijien, joita yrityksessä tulisi olla noin yksi henkilö 30:tä työntekijää kohden. Tilausjärjestelmän hallinnoijat toimivat toimiston työntekijöinä, jotka hallitsevat työntekijöiden työaikatauluja valitsemalla jokaiseen työtilaukseen sopivan työntekijän. Toimitusjohtaja, tilausjärjestelmän hallinnoija(t) ja lähiesimiehet muodostavat yhteiskunnallisen yrityksen johdon ja muut työntekijät työskentelevät palkkatuettuina yrityksessä niin sanotussa silpputyössä. Tämän työn tarkoituksena on mahdollistaa erityisesti nuorille ja muille pidempään työttömänä olleille mahdollisuus päästä työelämään ja siirtyä tätä kautta avoimille markkinoille.
Kokeiluympäristöistä saatujen kokemusten sekä liiketoimintasuunnitelman laskelmien mukaan yhteiskunnallista yritystä ei kannata perustaa ilman palkkatuen käyttöä. Palkkatuen käyttäminen on välttämättömyys, mikäli tavoitteena on toteuttaa markkinaehtoista palvelua. Tästäkin huolimatta yrityksen laskutusasteen on oltava riittävän korkea, jotta sillä voidaan työllistää riittävä määrä työntekijöitä volyymiliiketoiminnan kannattavaksi tekemiseksi. Liiketoiminnan kannattavaksi tekeminen on yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan näkökulmasta kriittinen tekijä. Tämän lisäksi yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan kannalta kriittiseksi tekijäksi nousee työntekijöiden työkyky. Työntekijöiden rekrytoinnissa onkin tehtävä tiivistä yhteistyötä niin TE-palveluiden kuin kolmannen sektorin kanssa ja työntekijöiden on oltava valmiita asiakaspalvelutyöhön. Yrityksen myynnin ja kannattavuuden kannalta työntekijöiden asiakaspalveluhalukkuus ja sitoutuneisuus hyvään asiakaspalveluun ovat kriittisimpiä tekijöitä pitkäaikaisten asiakkuuksien luomiseksi.
Yhdessä Yrittäen kokeilun aikana hankkeessa toteutettiin toimintaympäristöselvitys Mikko Kesä Oy:n toimesta. Tässä toimintaympäristöselvityksessä tarkentui nykyinen työllisyyden hoidon tilanne erityisesti palkkatukityöskentelyn näkökulmasta. Nykyisessä työllisyyden hoidon mallissa palkkatukityöskentely ei johda työllistymiseen kolmannella sektorilla työskennellessä. Sen sijaan palkkatukityöllistämisen vaikuttavuus näyttäisi jäävän matalaksi ja tulevaisuudessa tärkeäksi elementiksi nouseekin palkkatukityön kohdentaminen juuri niille työttömille – tuleville työntekijöille, joilla on todelliset valmiudet ja mahdollisuudet työllistyä avoimille markkinoille. Muut työttömät tulisi ohjata heille sopiviin palvelumuotoihin esimerkiksi sosiaaliseen kuntoutukseen.
Yhdessä Yrittäen -hankkeen tavoitteena oli yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytysten selvittämisen lisäksi pyrkiä luomaan maakunnallinen malli yhteiskunnalliselle yritykselle. Maakunnallisen mallinnuksen näkökulmasta huomioitavia tekijöitä ovat muun muassa matkakustannusten laskuttamisen huomioiminen sekä toimipisteiden etäisyys toisistaan. Koska toiminta on kuitenkin silpputyötä, eivät lainalaisuudet muutu suhteessa liiketoimintasuunnitelman ytimeen ja merkittäväksi nouseekin palveluhalukkuus, laskutusaste ja työntekijöiden työkyky kuten liiketoimintasuunnitelmassa mainitaan. Yhteiskunnallisen yrityksen maakunnallisen mallinnuksen näkökulmasta toiminnan toteuttamisessa olisi hyvä hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja verkostoa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita.
Yhdessä Yrittäen -hankkeen tuloksina toteutettiin liiketoimintasuunnitelma sekä maakunnallinen mallinnus, joissa tuodaan esille yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä. Näiden toimintaedellytysten selvittämisen lisäksi hankkeella pyrittiin vaikuttamaan myös paikallisten asukkaiden suhtautumiseen yhteiskunnallista yritystoimintaa kohtaan. Tässä tavoitteessa ei kuitenkaan onnistuttu toimintaedellytysten selvittämisen tavoin, koska menetelmät joita tarkoitukseen oli valittu, perustuivat toiminnan markkinointiin työntekijöiden kokemuksien kautta. Valitettavasti kokeiluympäristöjen työntekijät eivät halunneet osallistua toiminnan markkinointiin sekä onnistumistarinoiden joukkoistamiseen yhtä aktiivisesti kuin toiminnan markkinointi olisi vaatinut.
Yhdessä Yrittäen -hankkeessa toteutettiin kahden palvelukonseptin testaus kokeiluympäristöjen avulla. Kokeilussa työntekijät työskentelivät julkisella ja kolmannella sektorilla sekä yksityisissä yrityksissä. Palvelukonseptien testauksen avulla selvisi, että silpputyöstä on vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa, koska siirtymät ja lyhyet maksulliset työjaksot vaikeuttavat korkean laskutusasteen saavuttamista. Tämän lisäksi palvelun laadun merkitys ja työntekijöiden työnkyvyn merkitys nousee suureksi. Koska kokeilussa työskenteli vain 23 henkilöä, ei kokeilun otanta ole riittävän suuri luotettavien yleistyksien luomiseksi. Kokeiluympäristöjen testauksen perusteella työttömänä olleista kuitenkin osa sopeutuu silpputyöhön. Silpputyöhön sopeutuvien työntekijöiden taustatiedoista ei löydetty tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin arvioida työntekijän soveltuvuutta silpputyöhön. Karkeana arviona voidaan kuitenkin todeta, että nuoret, joilla ei ole paljon työkokemusta sopeutuvat silpputyöhön melko hyvin ja heidän kohdallaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli voisi toimia ohjaavana työpaikkana kohti työelämää tai jatko-opintoja. Iäkkäämmillä mallinnus toimii silloin, kun työntekijä tarvitsee mahdollisuutta alan vaihtoon (esim. työkyky) eikä hänellä ole uuden alan koulutusta.
Hankkeen toiminnasta kirjattiin kattavammat raportit (esim. Toimintaympäristö selvitys Mikko Kesä Oy, Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja Maakunnallinen mallinnus) ja ne on kaikki

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi