Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20618

Hankkeen nimi: Carry on

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1958694-5

Jakeluosoite: Kymenlaaksonkatu 29

Puhelinnumero: 010 395 9000

Postinumero: 48100

Postitoimipaikka: KOTKA

WWW-osoite: http://www.ekami.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huisko Hilkka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.huisko(at)ekami.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407555056

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Aikuiskoulutuskeskus Kouvola, 0161067-9
Harjun oppimiskeskus Oy, 1055483-2
Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Carry on-hankkeen yleistavoite on parantaa opintojen läpäisyä ja vähentää keskeyttämisiä kaikissa hankeverkosto-oppilaitoksissa (Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus, Harjun oppimiskeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) Kymenlaaksossa.

Kaikkien osatoteuttajien edustajien projektiryhmä suunnittelee ja koordinoi hankkeen yhteisiin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä,tiedottaa hankkeesta ja huolehtii tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamissuunnitelman laadinnasta. Jokaisessa oppilaitoksessa toimii oma kehittämisryhmä. Kaikki osatoteuttajat osallistuvat kaikkien toimenpiteiden kehittämiseen yleisellä tasolla ja lisäksi jokaisella osatoteuttajalla on oma kehitettävä osa-alueensa.

Tavoitteina on:
1. Opintojen keskeyttämisen ennakoinnin ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyn parantaminen. Toimenpiteinä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kehitetään tilastotiedon parempaa hyödyntämistä ennakoinnissa, jaetaan hyviä käytäntöjä verkoston sisällä ja valtakunnallisesti. Tavoitteen toimenpiteitä suunnitellaan hankeverkoston yhteisissä työpajoissa. Hankkeen päättyessä yhteiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät käsitteet ja käytänteet on määritelty Kymenlaakson oppilaitoksissa. Toisilta hankekumppaneita on otettu käyttöön hyviä käytäntöjä. Keskeyttämistä indikoivia tekijöitä on löydetty ja kehitetty keskeyttämistä ennakoivia mittareita. Keskeyttäminen on hankeverkosto-oppilaitoksissa vähentynyt valtakunnalliselle tavoitetasolle.

2. Koulutuksen läpäisyn parantaminen ja siirtymien sujuvoittaminen oppilaitoksesta toiseen.
Hankkeen aikana kuvataan ohjauspolku peruskoulusta ammatilliselle toiselle asteelle ja edelleen ammattikorkeakouluun ja työelämään, polun varrella kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja vähemmistöryhmien ohjaukseen syrjäytymisvaaran vähentämiseksi. Ohjauspolun mallintamiseksi järjestetään hankeverkostotoimijoiden yhteisiä työpajoja, joihin osallistuu ohjaus- ja opetushenkilöstöä sekä aiheen mukaisesti opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia yrityksistä. Tuloksina on kuvattu ohjauspolku Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa. Kuvaus sisältää selkeän toimintatavan sujuvasta siirtymisestä alueen oppilaitoksesta toiseen ja edelleen työelämään. Kymenlaakson ohjausyhteistyö toimii. Pitkällä aikavälillä opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu ja työura pitenee alkupäästään:
* 500 opiskelijaa suorittaa opintoja toisesta oppilaitoksesta opintojensa aikana
* jatko-opintopolun kautta ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulussa 2000 opintopistettä/vuosi.

3. Ohjausosaamisen parantaminen ja opettajan roolin vahvistaminen opettajasta/kouluttajasta ohjaajaksi.
Tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään opetushenkilöstölle koulutusta teemalla opettajasta ohjaajaksi ja valmentajaksi sekä ohjaushenkilöstölle pienryhmäohjauskoulutusta. Työpajoissa mallinnetaan opettajan/kouluttajan uutta roolia. Tuloksina opettajan/kouluttajan uusi rooli ohjaajana/valmentajana on kuvattu oppilaitosten toimintajärjestelmiin ja pienryhmäohjaus on otettu käyttöön verkosto-oppilaitoksissa. Henkilöstön osaamisen kehittyminen on todennettu palautekyselyn avulla.

4. Työkalujen ja välineiden laatiminen ohjauksen tueksi.
Toimenpiteinä Harjun oppimiskeskuksessa suunnitellaan ja otetaan käyttöön varhaisen puuttumisen malli keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto tehostaa ohjausta opintopolun varrella kehittämällä ja ottamalla käyttöön moniammatillisen ohjauksen mallin, jossa selkiytetään toimijoiden roolit: ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja erityisopetuksesta vastaava opettaja. Kouvolan seudun ammattiopistossa visualisoidaan ja pilotoidaan ohjaajan polku, jossa hyödynnetään audiovisuaalisia elementtejä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kehitetään ja testataan pelillinen ohjaustyökalu. Kouvolan aikuiskoulutuskeskus mallintaa ja pilotoi työssäoppimisen ohjauksen mallin, joka perustuu ohjauskumppanuudelle työelämän kanssa. Työkalujen kehittämisen jälkeen järjestetään kaksi hankeverkoston yhteistä työpajaa tulosten vakiinnuttamis- ja levittämisvaiheessa työkalujen käyttöönoton varmistamiseksi ja siirtämiseksi koko hankeverkoston käyttöön.

Kaikki hankkeessa kehitetyt ohjaustyökalut on levitetty hankeverkostoon ja ovat kaikkien Kymenlaakson ohjaustoimijoiden käytössä. Lyhyellä tähtäimellä oppilaitosten ohjaushenkilöstön yhteistyö on tiivistynyt ja ohjaus tehostunut. Ohjauksessa huomioidaan entistä paremmin sukupuolten välinen tasa-arvo ja vähemmistöryhmien ohjaus. Pitkällä aikavälillä oppilaitosten toiminta on tehostunut, koska opintojen keskeyttämiset ovat vähentyneet alle valtakunnallisen tavoitetason. Opintojen läpäisy on parantunut ja opiskelijoiden siirtyminen työelämään nopeutunut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä on opinto-ohjaajat ja opettajat/kouluttajat, jotka tekevät opiskelijoiden ohjaustyötä sekä muut oppilaitosten ohjaustoimijat (esim. kuraattorit, psykologit, nuoriso-ohjaajat).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat opiskelijat, erityisesti alle 30-vuotiaat nuoret.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 660

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 380 553

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 512 477

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 480 759

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Monista sukupuolten väliseen tasa-arvoon tähtäävistä toimista huolimatta edelleen on ns. naisaloja ja miesaloja ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tämä näkyy vahvasti jo opiskeluun hakeutumisvaiheessa. Tutkittaessa opintojen keskeyttämiseen johtavia syitä on huomattu, että miehet keskeyttävät enemmän opintojaan naisaltaisilla aloilla ja naiset miesvaltaisilla aloilla. Usein opettajilla ja ohjaajilla on tiedostamattomia asenteita sukupuolisidonnaisista työtehtävistä ja nämä asenteet muuttuvat hitaasti. Opetusalalla miehet osallistuvat naisia vähemmän täydennyskoulutukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Parantamalla ohjausta jo peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen siirryttäessä ohjaushenkilöstön tulisi huomioida ammattien vanhat sukupuolisidonnaisuudet ja toimia ohjauksessaan niin, että nuori uskaltaisi rikkoa vallitsevia sukupuolirajoja valitessaan ammattiaan. Koulutuksen aikana tulee kiinnittää enemmän huomiota vähemmistönä olevien ohjaukseen. Nämä asiat huomioidaan suunniteltaessa ja toteutettaessa hankkeen toimenpiteitä, kuten työpajoja ja koulutusta ohjaus- ja opetushenkilöstölle. Hankkeen toimenpiteitä markkinoidaan vahvasti miestoimijoille, joiden osallistuminen on yleensä vähäisempää.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päästavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta asia huomioidaan kehitettäessä ohjausta erityisesti siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen ja kriittiissä kohdissa opintojen edetessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hanke ei vällittömästi vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen, mutta välillisesti hanketoimenpiteiden seurauksena nuorten nopeampi siirtyminen työelämään vaikuttaa myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Maakunnan tavoitteissa on huomioitu uuden teknologian kehittäminen tärkeänä elinkeinoelämän osatekijänä. Tehostuneen opintojen ohjauksen myötä nuorilla on työelämään siirtyessään paremmat valmiudet toimia uudistuvassa elinkeinoelämässä myös ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu elinympäristön välittömään parantamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hanketoiminnoissa huomioidaan materiaalien kestävä käyttö ja asiallinen jätteiden käsittely.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeen yhtenä lähtökohtana on parantaa ohjauksen ja koulutuksen tasoa niin, että elinkeinoelämä saa nuoria osaajia nopeammin ja paremmin kohdennettuina yritysten tarpeisiin yksilöllisten opintopolkujen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen tavoite on kehittää ohjauspolkumalli peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen ja edelleen ammattikorkeakouluun ja työelämään. Hankkeessa kehitetään työkaluja ohjauksen tueksi. Samoin kehitetetään toimivan ohjausyhteistyön malli ja opettajasta ohjaajaksi/valmetajaksi toimintatapa. Nämä ovat aineettomia palveluja, joita alueen oppilaitokset ja ohjaustoimijat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja siten edistää nuorten nopeampaa siirtymistä työelämään.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta hankeverkoston tapaamisissa ja koulutuksessa hyödynnetään etäkokouskäytäntöjä ja sähköisiä välineitä niin, että turha liikennöinti vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Parantunut opintojen läpäisy, osuvampi ohjaus ja opettajan roolin muutos ohjaukselliseen ja valmentavaan suuntaan lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia vaikuttamalla toiminnan tehostumiseen opiskelijan näkökulmasta. Ilmapiiri oppilaitoksissa muuttuu opiskelijalähtöisempään suuntaan. Opiskelijoiden osallisuus omaan opiskeluunsa lisääntyy ja tiedon saanti paranee. Pitkälllä aikavälillä työllistyminen opintojen jälkeen on helpompaa parantuneen uraohjauksen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hankkeen koulutuksissa ja työpajoissa kiinnitetään erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen ja varmistamiseen.Sukupuolten tasa-arvo korostuu ohjauksessa erityisesti niillä aloilla, joissa toinen sukupuoli on vähemmistönä. Hankkeen koulutuksiin ja työpajoihin pyritään osallistamaan molempia sukupuolia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Kehitettäessä opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja kuvattaessa opiskelijan ohjauspolkua kiinnitetään erityistä huomiota erityistä tukea tarvitseviin oppijoihin, maahanmuuttajataustaisiin opiskelijoihin ja myös muihin vähemmistöryhmiin. Koulutuspolun varrella on riski joutua kiusatuksia tai syrjityksi erilaisuuden takia. Tästä syystä hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa, kokeiltaessa ja vakiinnutettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää yhdenvertaisuuteen ja kaikenlaisen syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jos tällaista ilmenee.
Kulttuuriympäristö 1 4
Hankkeen toimintoja kehitetään paikallisista tarpeita ja jo olemassaolevista käytänteistä käsin. Jokainen maakunnan oppilaitos on luonut hyviä käytäntöjä johonkin opintojen keskeyttämistä ehkäisevään osa-alueeseen. Hankkeessa on tarkoitus jakaa hyviä käytäntöjä ja vertaiskehittää niistä avoin ohjausmalli. Samalla tiivistetään yhteistyötä ja madalletaan raja-aitoja oppilaitosten väliltä. Hyvällä ohjauksella vastataan maakunnan elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksiin huomioden alueen perinteet ja erityispiirteet.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei kohdistu ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Carry on oli Kymenlaakson maakunnallinen hanke, jossa toteuttajina olivat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvolan aikuiskoulutuskeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Harjun oppimiskeskus. Päätavoite hankkeessa oli opintojen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisten ehkäisy kaikissa mukana olevissa oppilaitoksissa. Ensimmäisenä varsinaisena hanketavoitteena oli opintojen keskeyttämisen ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn parantaminen. Oppilaitosten yhteisissä työpajoissa tunnistettiin kaikille kouluasteille ja kaiken ikäisille opiskelijoille yhteiset opintopolun keskeyttämisen kannalta kriittiset kohdat ja myös toimenpide-ehdotukset niihin puuttumiseen. Toisena tavoitteena oli koulutuksen läpäisyn parantaminen ja siirtymien sujuvoittaminen oppilaitoksesta toiseen. Yhteisten työpajojen tuloksena syntyi malli, johon on koottu kaikki Kymenlaakson ammatillinen koulutustarjonta. Kuvasta pääsee jokaisen mukana olleen oppilaitoksen päivitettyyn koulutustarjontaan. Malli täydentyy vielä linkillä jatkoväylä-opintoihin, joita Xamk tarjoaa toisen asteen opiskelijoille. Kolmantena tavoitteena oli ohjausosaamisen parantaminen ja opettajan roolin vahvistaminen opettajasta ohjaajaksi ja valmentajaksi. Tavoitteen mukaisesti järjestettiin koulutusta teemaan liittyen. Pineryhmäohjauksen kaksi iltapäivää kestäneeseen koulutukseen Kouvolassa osallistui 40 opetus-ja ohjaushenkilöstön edustajaa kaikista mukana olleista oppilaitoksista. Pienryhmäohjauksen menetelmiä on kokeiltu käytännössä ja erityisesti Xamk:ssa niitä on mallinnettu HOPS:n laadintaan ja opinnäytetyön ideointiin ja ohjaukseen. Opettajasta ohjaajaksi ja valmentajaksi -valmennus järjestettiin kahdessa ryhmässä, joista toinen toteutettiin Etelä- ja toinen Pohjois-Kymenlaaksossa. Valmennukseen osallistui yhteensä 45 opettajaa kaikista mukana olleista oppilaitoksista. Koulutus koostui kolmesta lähikerrasta ja etätehtävästä ja siinä keskityttiin tiimivalmennukseen. Koulutuksen vaikutuksesta oppilaitosten koulutusaloilla tehtiin kokeiluja tiimioppimisesta ja toimintaa myös vakiinnutettiin toimiviksi pedagogisiksi käytännöiksi. Neljäntenä tavoitteena oli työkalujen ja välineiden laatiminen ohjauksen tueksi hankeverkosto-oppilaitosten omista tarpeista käsin ja jaettavaksi hyvinä käytäntöinä myös muille toimijoille. Harjun oppimiskeskuksessa kehitettiin, pilotoitiin ja vakiinnutettiin varhaisen puuttumisen malli, joka sisäoppilaitoksessa sitoo kaikki opiskelijan ohjaukseen osallistuvat puuttumaan nopeasti opintojen keskeyttämistä ennakoiviin tilanteisiin ja löytämään yksilöllisiä ratkaisuja opiskelijan tueksi. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa kuvattiin moniammatillisen ohjauksen malli, jossa on selkiytetty eri ohjaustoimijoiden (opinto-ohjaajat, vastuuopettajat, hoksaajaopettajat, erityisen tuen ohjaavat opettajat ja muut ohjaustoimijat) roolit ja tehtävät. Malli sisältää myös opiskelijan roolin oman opiskelunsa subjektina. Malli jäsentää toimijoille heidän tehtävänsä ja vastuunsa ohjauksessa ammatillisen koulutuksen uudessa tilanteessa ja myös opiskelijalle, kenen puoleen kääntyä erilaisissa asioissa. Kouvolan seudun ammattiopistossa kehitettiin osana ohjauspolkua visualisoitu opettajan uusi ohjauksen kolmoisrooli: opettaja ammattialavalmentajana oman alansa opiskelijoille, tiimivalmentajana muiden alojen opiskelijoille ja työelämäyhteistyön kehittäjänä silloin, kun opiskelu tapahtuu työelämän oppimisympäristöissä monialaisesti. Xamkissa kehitettiin uusia välineitä yksilöllisten opintopolkujen ohjaukseen, erityisesti uraohjaukseen. Tuloksena on pelillisen uraohjaustyökalun protomalli sekä mallinnus lääkkeitä työnhakuun, joka mallinnettiin yritysyhteistyöllä opiskelijoiden työn ja harjoittelupaikkojen hakemisen tueksi. Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksessa kehitettiin työelämäkumppanuuden mallia, joka sisältää ohjeistusta sekä opiskelijoille, työpaikkaohjaajille että opettajille. Malli sisältää myös ohjevideoita työelämäkumppanuuden tueksi.