|
|
|
Hankekoodi: S20619
Hankkeen nimi: LukioTEKO – Lukion työelämäyhteistyön kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.7.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0204819-8
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27 A
Puhelinnumero: 02 233 0000
Postinumero: 20100
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Mäkelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449073166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämän yhä nopeammat rakenteelliset ja sisällölliset muutokset asettavat entistä suurempia vaatimuksia lukioiden opetus- ja ohjaushenkilökunnan työelämätuntemukselle. Ajantasainen tieto lukiossa opetettavien tietojen ja taitojen työelämärelevanssista auttaisi lukio-opiskelijoita löytämään nykyistä paremmin paikkansa jatko-opinnoista ja työmarkkinoilta. Erityisen tärkeää tämä on arvosanoilla mitaten heikoimmin menestyville opiskelijoille, joilla on keskimääräistä suurempi riski keskeyttää opinnot tai jäädä vaille ylioppilastutkinnon jälkeistä tutkintoa; kumpikin tekijä lisää työmarkkinoilta syrjäytymisen riskiä merkittävästi. Toisaalta myös ne lukiolaiset, joilla on kykyä ja osaamista ottaa opinto-ohjelmaansa lisäopintoja (esim. yrittäjyysopinnot, korkeakoulukurssit) tarvitsevat tukea saavuttaakseen täyden potentiaalinsa.
LukioTEKO – Lukion työelämäyhteistyön kehittäminen -hanke vastaa näihin haasteisiin edistämällä lukioiden työelämäyhteistyötä ja lukio-opintonsa päättäneiden siirtymistä työelämään ja jatko-opintoihin. Hanke kehittää ja ottaa käyttöön uusia, innovatiivisia lukion ja työelämän ja toisaalta lukion ja muiden kouluasteiden välisiä yhteistyömalleja. Eräs esimerkki näistä on lukiot, yritykset ja korkeakoulut yhteen tuova tarjotinmalli, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa jo lukioaikana korkeakouluopintoja ja yhdistää näihin erilaisia yrityskentän tarjoamia mahdollisuuksia (esim. työelämäprojektit ja selvitystyöt).
Hankkeessa kehitetään myös malleja lukio-opettajien työelämäosaamisen kehittämiseen mm. työelämäosaamiskoulutuksilla, työelämätutustumispäivillä, yritysvierailuilla sekä luomalla kolme maakuntaa kattava Lukion työelämäkehittäjät -verkosto. Näiden avulla lukio-opettajat osaavat entistä paremmin kertoa oman oppiaineensa puitteissa syntyvistä uramahdollisuuksista; samalla avataan mahdollisuudet käytännön yritysyhteistyöhön opetuksen tasolla esim. opiskelijoilta tilattavien projektien muodossa. Opiskelijoilla itsellään on tärkeä rooli mallien suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutustuttamiseen maakuntien elinkeinoelämään.
Hanke johtaa nuorisotakuun ja koulutustakuun entistä parempaan toteutumiseen toteutusmaakunnissa (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa), ja se parantaa sekä lukioiden ja työelämän että toisaalta lukion ja muiden koulutusasteiden yhteistyötä. Se toteutetaan laajana kumppanuusverkostona, jossa ovat mukana varsinaisina toteuttajina seuraavat organisaatiot:
- Turun kaupungin sivistystoimiala / lukiokoulutus
- Turun ammattikorkeakoulu
- Turun yliopisto
- Tampereen kaupunki / lukiokoulutus
- Vaasan kaupunki / lukiokoulutus
- Kaarinan kaupunki / Kaarinan lukio
Hankkeen kehittämistyössä ovat mukana yliopistot ja ammattikorkeakoulut Tampereelta ja Vaasasta sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Mukana on myös työelämäyhteistyömallien pilotoinnista kiinnostuneita yrityksiä Turun seudulta, Tampereelta ja Vaasasta. Lisäksi hankkeen kanssa yhteistyöhön ovat lupautuneet Naantalin lukio, Mynämäen lukio, Raision lukio sekä Teknologiateollisuus ry.
Hanke alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.7.2018.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- lukiokoulutuksessa olevat opiskelijat
- lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö, lukioiden johto
- yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto
- toteutusalueiden yritykset ja yritysten työntekijät
Hankkeen levittämistoiminnan kautta hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavat tahot:
- lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden vanhemmat
- hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat hankkeen toteutusalueella ja muualla Suomessa
- muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 473
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 309 165
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 484 631
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 412 221
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 42
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 109
Suunniteltu: 800
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeen maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa verkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 0 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 0 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 0 |
| Hanke parantaa lukioiden opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan tietoisuutta työelämästä sekä tarjolla olevista erilaisista jatkokoulutus- ja uramahdollisuuksista. Tämä edistää opiskelijoiden kiinnittymistä kotimaakuntaansa ja parantaa työvoiman saatavuutta. Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden läpäisyn nopeutuminen sekä nopeampi kiinnittyminen jatko-opintoihin ja työelämään tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Samanlainen vaikutus on myös lukiokoulutuksen ja työelämän yhteistyön lisääntymisellä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hanke edistää nuorten työelämätuntemusta ja lukion jälkeistä sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään sekä edistää lukiokoulutuksen läpäisyä. Hanke edistää näin hyvinvointia parantamalla nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista ja vähentämällä nuorten syrjäytymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan alakohtaisesti huomioon erityisesti aliedustetun sukupuolen tarpeet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Aliedustettujen ryhmien (esim. maahanmuuttajat, matalasti koulutettujen ja/tai työelämän ulkopuolella olevien vanhempien lapset) lukiokoulutukseen pääsyn edistäminen sekä heidän opintojensa ja jatko-opintoihin/työelämään siirtymisensä tukeminen on eräs hankkeen päätavoitteista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 0 |
| Hanke tukee paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 0 |
| Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
LukioTEKO – lukion työelämäyhteistyön kehittäminen -hankkeen lähtökohtana oli löytää ratkaisuja tilanteeseen, jossa nuoret tarvitaan nopeammin työmarkkinoille väestön ikääntyessä ja työmarkkinoille tulevilta vaadittavien tietojen ja taitojen muuttuessa entistä nopeammin. Haasteisiin vastattiin kehittämällä, kokeilemalla ja ottamalla käyttöön uusia lukion, työelämän ja korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja. Hanke onnistui tavoitteessaan vahvistaa lukio-opettajien valmiuksia tarjota ajantasaista tietoa oppiaineensa jatko-opiskelumahdollisuuksista sekä alalle erikoistuvien työtehtävistä ja vaadittavasta osaamisesta. Toimenpiteillä lisättiin lukiolaisten työelämätuntemusta ja valmiuksia tehdä jatko-opintoja koskevia suunnitelmia, jolloin siirtymä jatko-opintoihin ja työelämään sujuu entistä nopeammin.
Yli odotusten onnistuttiin tavoitteessa kohdistaa konkreettinen kehittämistoiminta lukiolaisiin ja lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöön. Kehittämiskokeiluihin osallistui yhteensä yli tuhat lukio-opiskelijaa, toista sataa lukion opettajaa ja opinto-ohjaajaa ja yli 100 yritystä. Lukumäärät ylittivät reilusti suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Lukion opettajat saatiin innostettua mukaan kehittämistyöhön huolimatta siitä, että hanke toteutettiin yhtä aikaa uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton, ylioppilaskirjoitusten sähköistämisen ja uudistamisen kanssa. Pilottiopettajia osallistui hankkeeseen Turun lukioista 25 sekä Tampereen ja Vaasan lukioista 11. Vaasan lukiokoulutuksen työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen toimintamallin kehittämisen kautta osallistuivat käytännössä kaikki kaupungin lukioiden opettajat hankkeeseen.
Tavoitteessa kehittää uusia työelämälähtöisiä lukiokursseja sekä lukioTET- ja korkeakoulukurkistusten toteutusmalleja onnistuttiin erinomaisesti. Toteuttajaorganisaatioiden lukioissa kehitettiin ja kokeiltiin yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa noin kolmekymmentä uudenlaista kurssitoteutusta. Suurin osa toimiviksi ja hyviksi arvioiduista työelämä- ja korkeakouluyhteistyön (teemakurssit, kurkistuskurssit, yhteistyöprojektit, yhteistyömallit ja toimintatavat) malleista toteutetaan osana ko. lukioiden kurssitarjontaa ja toimintaa myös tulevaisuudessa.
Keskeisessä roolissa juurruttamisessa olivat kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiseen sitoutuneet johdon edustajat, jotka varmistivat uusien kurssien toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Puhumattakaan lukiolaisista, jotka valitsivat näitä uudenlaisia kursseja osaksi opintojaan lukiossa. Ilman yhteistyön kehittämisestä ja tekemisestä kiinnostuneita lukion opettajia ja työelämälähtöisiä kursseja valitsevia lukiolaisia eivät loistavimmatkaan uudet toimintamallit saavuta pysyvää jalansijaa. Tärkeimmät päätöksiä ja riittävien resurssien varmistamista vaatineet tulokset hankkeen aikana olivat:
- Työelämä- ja korkeakouluyhteistyökurssien yhteinen kurssitarjotin – kurssit tarjolla kaikille Turun lukiolaisille (Turun lukiokoulutus)
- Työelämä tutuksi -kurssi tarjolla kaikissa lukioissa – yritys pedagogisena oppimisympäristönä on tunnustettu (Tampereen lukiokoulutus)
- Työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpidekokonaisuus, strategia ja vuosikello (Vaasan lukiokoulu-tus)
- LukioTET-malli sekä Focus-linjan korkeakouluyhteistyön mallit (Kaarinan lukio)
- Suoraväyläopinnot yliopistoon -toteutusmalli ja kurssitarjonta (Turun yliopisto)
- Malli tutustua toiminnallisesti korkeakouluopintoihin osana lukiokursseja (Turun Ammattikorkeakoulu)
Tavoitteessa kehittää lukioiden korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja suoraväyliä lukiosta jatko-opintoihin onnistuttiin odotettua paremmin. Kehittämistyötä tuki korkeakoulujen ajankohtainen tarve kehittää uusia pääsykokeet korvaavia sisäänpääsymalleja. Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella kehitettiin tavoitteiden mukaisesti suoraväylämalli lukiosta yliopistoon. Uudessa väylässä opiskelija voi suorittaa kolme IT-alan kurssia lukioaikana ja mikäli hän suorittaa kurssin riittävän hyvin, voi hän hakeutua opiskelemaan laitokselle haastattelun kautta ohi todistus- ja pääsykoevalinnan. Mallia pilotoitiin onnistuneesti hankkeen aikana ja keväällä 2018 opiskelijoista jo 20 % valittiin uuden väylän kautta.
Turun Ammattikorkeakoulu onnistui tavoitteessaan lisätä lukiolaisten mielenkiintoa tekniikan opiskelua kohtaan kehittämällä toiminnallisia vierailukäyntejä ja kurssisisältöjä. Lähes 400 lukiolaista tavoitettiin uudenlaisilla Hands On -vierailukäynneillä, joilla insinööriopiskelijat ohjasivat lukiolaisia toiminnallisissa tekniikan pienryhmissä. Toimivaksi malliksi tehdä opiskelua ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla tutuksi osoittautui myös hankkeessa kehitetty malli tarjota lukiolaisille 3D-mallinnusta ja -tulostusta insinööriopiskelijoiden ohjauksessa osana oman lukion kursseja.
Kehittämistyöstä saadut kokemukset kuvattiin heti pilottien päätyttyä hankkeen blogiin pilottiopettajien ja -opiskelijoiden toimesta. Näin mahdollistettiin tiedon ja kokemusten levittäminen syntyneistä käytännöistä ja niistä saaduista kokemuksista koko hankkeen ajan. Blogista tiedotettiin laajasti sekä toteuttaja-organisaatioiden sisällä että yhteistyöverkostoissa koko hankkeen ajan. Hankkeessa syntyneet lukion, työelämän ja korkeakoulujen yhteistyön hyvät käytännöt kuvattiin Lukion työelämäyhteistyön parhaat palat -verkkosivustolle (www.koulutustakuu.fi/lukioteko) ja Tulevaisuuden lukiotekoja -loppujulkaisuun.