Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20626

Hankkeen nimi: AppSim -Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 06 868 0200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAUTAMÄKI JOHANNA KAARINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.hautamaki(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 631 6754

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutuksessa ja työelämäyhteistyössä tarvitaan ennakoivaa reagointikykyä työelämän muutoksen ja digitalisoitumisen myötä. On osattava soveltaa osaamistaan poikkitieteellisesti uusille aloille digitaalisuutta hyödyntäen. Aidosti uusia toimintatapoja oppimiseen ja työelämäyhteistyöhön löytääkseen on panostettava kokeilemisen kautta kehittämiseen ja oppimiseen tiiviisti yhdessä työelämän kanssa. Kehittämällä osaamista palvelumuotoilussa, simulaatiopedagogiikassa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä voidaan uudistaa ja vahvistaa alueellista osaamistasoa ja sen kautta innovaatiojärjestelmää, joka pitää sisällään koulutuksen, tutkimuksen ja niitä hyödyntävän yritystoiminnan ja muut työelämän toimijat.


Tavoitteet ja toiminta

Hankkeen toiminta kohdistuu alueen kasvu- ja rakennemuutosaloista etenkin IT-alaan, sote-alaan ja alkutuotantoon työelämässä ja koulutuksessa tekniikan, soten ja liiketalouden koulutusaloihin. Tavoitteena on palvelumuotoilun avulla löytää uusia toimintatapoja, kehittää uusia oppimismenetelmiä ja oppimisympäristöjä digitaalisuutta ja pelillisyyttä hyödyntäen. Työskentelyssä hyödynnetään Living Lab toimintamallin tapaan autenttisissa ympäristöissä tapahtuvaa osallistavaa kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa. Kokeilevan kehittämisen tuloksena hankkeessa nostetaan osaamistasoa simulaatiopedagogiikassa, digitaalisuuden hyödyntämisessä ja palvelumuotoilussa. Tätä uutta osaamista ja kehittämistuloksia hyödynnetään Centrian koulutuksen laadun ja tarjonnan parantamisessa, sekä työelämäyhteistyön kehittämisessä ja alueellisen osaamistason nostamisessa. Tästä osaamistason nostamisesta ja koulutuksen kehittymisestä hyötyvät etenkin alueen kasvu- ja rakennemuutosalat, joilla on erityinen tarve oman toimintansa ja palveluidensa kehittämiseen.

Tässä hankkeessa on tarkoitus kehittää osaamista digitaalisten toimintaympäristöjen hyödyntämisessä ja hakea uusia suuntia siihen mitä on seuraavan sukupolven digitaalisuutta hyödyntävä moniammatillinen simulaatiopedagogiikka. Hankkeen aikana kehitetään Centria-ammattikorkeakoululla kahta digitaalisuutta hyödyntävää toimintaympäristöä, nyt jo pilottivaiheessa olevaa SILMUa (Service Innovation Lab for Multidiciplinary Co-creation) ja tarvekartoitusvaiheessa olevaa SimPro:ta (Service prototyping in social and healthcare simulation pedagogy). Centrialla nyt pilottivaiheessa olevan SILMU-labran toiminnalle haetaan tässä hankkeessa vahvasti laajempia uusia soveltamiskohteita ja kehittämissuuntia osana Centrian innovaatioekosysteemiä sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta Keski-Pohjanmaan alueella. Hankkeen aikana SILMU-labran rinnalle kehitetään simulaatiopedagogista osaamista vahvistamaan sote-alan tarpeisiin perustuvaa uutta poikkitieteellistä simulaatiopedagogiikkaa ja visiota siitä minkälainen toimintaympäristö (SimPro) jatkossa näitä tukisi. Tavoitteena on luoda malli jossa, pedagogiikka ja palvelutarve edellä, kehitetään simulaatiotilanteiden rakentamista eri alojen osaajien tarpeisiin.


Tulokset

Hankkeessa kehitetään uusia oppimismenetelmiä ja osaamissisältöjä koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittämiseksi simulaatiopedagogiikkaa, digitaalisuutta ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Tuloksena syntyy uusia vuorovaikutteisia yhteistyömalleja TKI-toiminnan, opetuksen ja työelämän väliseen kolmikantayhteistyöhön SILMU-labraa hyödyntäen. Hankkeen aikana kehitetään kokeilemalla sote-alan uuden simulaatiopedagogiikan suunnitelma ja SimPro ympäristön konsepti. Työelämäyhteistyön hyöty on kaksisuuntaista, työelämän osaamistaso nousee ja vastaavasti saadaan reaaliaikaista tietoa kehittämistarpeista koulutukselle. Palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen, pelillisyys, monialaisuus ja aktiivinen oppiminen tuodaan vaikuttavaksi osaksi Centrian koulutusalojen välistä yhteistoimintaa ja työelämäyhteistyötä. Palvelumuotoilu ja simulaatioympäristöt vakiintuvat hankkeen toiminnan tuloksena luontevaksi osaksi opetussuunnitelman sisältöjen toteuttamista ja työelämän täydennyskoulutuksen tarpeisiin vastaamista.
Vuorovaikutteinen työskentely yhdessä työelämän kasvu- ja rakennemuutosalojen kanssa tekniikan, sote-alan ja liiketalouden aloilla kehittää koulutuksen sisältöä ja tarjonnan osuvuutta. Hankkeen aikana tuodaan työelämälle, koulutukselle ja TKI-toiminnalle kokemuksia modernisoitujen oppimisympäristöjen hyödyntämisestä ja uusien pedagogisten mallien käyttämisestä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- pedagogit koulutusaloilta, jotka ovat osallisia kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun kehittämisessä (tekniikka, sote, liiketalous, verkkopedagogiikka ja pelillinen pedagogiikka)
- Centria-ammattikorkeakoulun vaikutusalueen työelämän edustajat kasvu- ja rakennemuutosaloilta

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta
- Opiskelijat hyötyvät Centrian koulutuksen laadun ja tarjonnan kehityksestä välillisesti
- Erityisryhmät esimerkiksi vanhukset tai päihteiden käyttäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 881

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 267 382

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 367 201

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 806

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Centria-ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kannustetaan soveltamaan osaamista uusille aloille myös perinteiset nais- ja miesvaltaisuus näkökulmat ylittäen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Nopean kokeilun kautta kehittäminen digiavusteisesti vähentää resurssien käyttöä fyysisesti kehittämisen aikana. Työelämä kehittämiskohteissa esimerkiksi tehokkaampia ja toiminvampia palveluita kehittämällä voidaan säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeessa kehitettävät toimintaympäristöt ja toimintamallit hyödyntävät digitaalisuutta ja niiden avulla voidaan simuloida ajasta ja paikasta riippumatta erilaisia oppimis- ja toimintatilanteita. Tämä vähentää tarvetta siirtyä olemassa oleviin ympäristöihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Palvelumuotoilun avulla kehitetään palveluita vastaamaan myös kestävän kehityksen periaatteita käytettävyyden ohella. Hankkeen toimintaympäristöissä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja sekä uudelleen käytettäviä kokeilumateriaalia mahdollisimman paljon kertakäyttöisen paperimateriaalin sijaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeessa lisätään palveluiden kehittämisen osaamista toiminta-alueella. Palvelunkehittämisosaamisen kautta edistetään arvoketujun alueellista kehittymistä. Keski-Pohjanmaalla tällä hetkellä vahva painotus alkutuotantoon. Lisätään näillä toimilla vuorovaikutusta koulutuksen ja työelämän välillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään uusia oppimistapoja ja kasvatetaan osaamista palveluiden kehittämisessä ja monialaisessa yhteistyössä. Työelämän kehittämistehtävissä tehdään suoraan palveluiden kehittämistä ja osaamisen kasvamisen kautta myös huomattava välillinen vaikutus työelämään.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 4
Osaamisen soveltaminen on tärkeä taito työelämässä ja edistää työelämään siirtymistä ja työelämän kehityksessä mukana pysymistä.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Ehkäistään digitalisoitumisen mukanaan tuomaa eriarvoistumista taidoissa. Kannustetaan osaamisen soveltamisessa ennakkoluulottomasti uusille alueille koulutustaustasta tai sukupuolesta riippumatta. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen ehkäisee eriarvoistumista työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Monialainen yhteistyö eri alojen osaajien välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
Palveluiden kehittämisosaamisen lisääntymisen myötä tehokkaampien palveluiden kehittäminen sekä asiakkaiden että palveluntuottajien näkulmasta. Palveluiden tehokkuudessa ja toimivuudessa yhtenä näkökulmana myös ympäristövaikutukset.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeeseen, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Koulutuksessa ja työelämäyhteistyössä tarvitaan ennakoivaa reagointikykyä työelämän muutokseen ja digitalisoitumiseen etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla. Hankkeessa tämä huomioitiin kohdentamalla toiminta IT- ja sote –aloille sekä alkutuotantoon. Työurien pidentämiseksi elinikäistä oppimista tukemaan täytyy löytää uusia joustavia tapoja kehittää työssäoppimista ja toimia vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, jotta tunnistetaan millaista osaamista ja millaisia oppimisen tapoja tarvitaan. Opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien on osattava soveltaa osaamistaan poikkitieteellisesti uusille aloille ja uusilla tavoilla pysyäkseen työelämän muutoksessa mukana. Hankkeen kohderyhmänä olivat alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen työelämän edustajat sekä näille aloille koulutusta tuottavat pedagogit. Välillisenä kohderyhmänä olivat opiskelijat, TKI-toiminta ja erityisryhmät kuten vanhukset sote-alan asiakkaina.

Hankkeen toimintatavaksi valittiin kokeileva kehittäminen ja palvelumuotoilu, jotka tukevat uusien toimintatapojen löytämistä uusilla tavoilla oppimista käytännön läheisesti. Keskeisiä teemoja olivat palvelumuotoilu, digitalisaatio, simulaatio ja pelillisyys. Osaamisen soveltamisen ja päivittämisen tarpeet korostuvat etenkin digitalisoitumisen myötä. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan muuttuviin työnkuviin ja osaamisen vaatimuksiin. Nopeassa muutoksessa tarvitaan reagointikykyä kevyitä suunnitteluprosesseja. Tarvitaan uusien toimintamallien, ideoiden ja palveluiden tuotekehittelyä perinteisen ammatillisen osaamisen tueksi. Tätä tukee erilaisten digitaalisuutta hyödyntävien toimintaympäristöjen, kokeilukulttuurin ja palvelumuotoilun tuominen osaksi koulutusta ja sen työelämäyhteistyötä. Palvelumuotoilun avulla, digitalisaatiota hyödyntäen, tunnistettiin osaamistarpeita ja kehitettiin menetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimissisältöjä vastaamaan näihin tarpeisiin. Toimintamallina oli yhdessä työelämän kanssa kokeileva kehittäminen Living Lab –mallilla. Pääteemoja osaamisen kehittämisessä olivat palvelumuotoilu, digitalisaatio, simulaatio ja pelillisyys. Kehittämistyössä hyödynnettiin Centrialla toimivaa palvelusimulaatioympäristöä SILMU-labraa. Living Lab –mallissa oli hankkeen ajan mukana viisi alueen työelämäkumppania eri aloilta.

Hanke vastasi hyvin asetettuihin tavoitteisiin, työelämä tarjosi kokeilualustan osaamistarpeiden tunnistamiseen sekä menetelmien ja osaamisen kehittämiselle. Kokeiluihin osallistettiin työelämäkumppaneiden henkilöstöä ja pedagogeja sekä välillisenä kohderyhmänä opiskelijoita. Kokeilevan kehittämisen tuloksena tuotettiin uutta osaamista, kehitettiin menetelmiä ja SILMU-labran toimintaa.

Hankkeen aikana kohderyhmän ja kumppaniorganisaatioiden henkilöstön osaamistasoa kehitettiin hankkeen pääteemoissa kokeilevan kehittämisen työskentelyihin ja koulutuspäiviin osallistumisen myötä. Osallistuminen kannusti kumppaniorganisaatioissa kokeilevan kehittämisen henkeä ja madalsi kynnystä ottaa uusia asioita kokeiluun. Kokeilevan kehittämisen kautta kehitettiin uusia toimintatapoja ja käyttöesimerkkejä simulaatiopedagogiikkaan, simulaatiotyöskentelyyn, palvelumuotoiluun sekä pelillisyyden ja digitalisaation teemoihin. Hankkeen aikana Living Lab mallilla toteutettujen case kokeilujen ja pedagogisten pilottien kautta kehitettiin uutta osaamista, löydettiin uusia menetelmiä ja sisältöjä koulutuksessa ja TKI-toiminnassa hyödynnettäväksi. Tuloksia jaettiin eteenpäin työskentelyihin osallistumisen, koulutuspäivien, julkaisujen ja konferensseissa pidettyjen esittelyjen avulla.