|
|
|
Hankekoodi: S20628
Hankkeen nimi: Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin, DIKO
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanttu Anja Marita
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.tanttu(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407563662
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kotihoidossa meneillään oleva voimakas työ- ja toimintakulttuurin muutos ei ole haaste pelkästään työntekijälle vaan erityisesti myös johtamiselle. Moninaisen toimintakentän johtaminen asettaa entistä suurempia haasteita esimiehille. Työn tekeminen asiakkaan kotona, lisää vaatimuksia avoimuudelle, tiedottamiselle ja tiedon kululle sekä hajautetun toimintajärjestelmän johtamiselle ja kehittämiselle. Moninaisuuden johtaminen haastaa esimiesten johtamistaitoja ja työn hallinnan tunnetta ja siten myös heidän hyvinvointiaan. Kotihoito muuttuu tietointensiivisemmäksi ja osaamisvaatimukset kasvavat. Innovaatioiden ja uudistusten tarve lisääntyy ja uudistuva teknologia ja digitalisoituminen muuttaa työn sisältöjä ja tekemisen tapoja sekä edellyttää uudenlaista osaamista. Johtamisosaamista kehitetään tässä hankkeessa hyödyntäen digitaalisia välineitä.
Keski-Suomen maakuntastrategian mukaan eri-ikäisten kansalaisten digiosaaminen tulee olemaan Keski-Suomessa maailman huippua. Digitalouden mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää uudelleen ajattelua kaikilla toimialoilla. Myös Keski-Suomen Sote 2020-hankesuunnitelma linjaa keskeiseksi teemaksi liikkuvien ja sähköisten palveluiden lisääntymisen, sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen kehittäminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen.
Teknologia-osaamisen tarve hoivatyössä tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Mm. asiakastietojen aukoton siirtyminen korostuu kotiutusten nopeutuessa ja toimijakentän monimuotoistuessa. Asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta oleellisiin tietoihin tulee olla nykyistä parempi pääsy myös yksityisillä kotipalvelun tuottajilla. Digitalisaatio kytkeytyy myös IoT (internet of Things) ajatteluun, joka voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös kotihoidolle.
Hankkeen tavoitteet ja syntyvä muutos
Hankkeen päätavoitteena on kehittää kotihoitoa ja palveluasumista tarjoavien yritysten lähiesimiesten johtamisosaamista ja työntekijöiden työ- ja toimintakulttuuria hyödyntämällä digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria. Hankkeessa digitaalisilla kokeiluilla osallistetaan työntekijät kehittämään omaa työtään ja tuetaan yrityksen johtoa digitalisaation edellyttämien osaamistarpeiden vahvistamisessa ja muutosten ennakoinnissa, mikä puolestaan tukee yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Osatavoitteet:
1.Osatavoitteena on kehittää kotihoitoa ja palveluasumista tarjoavien yritysten lähiesimiesten johtamisosaamista ottamalla työntekijälähtöinen kehittäminen osaksi työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen johtamista. Lisäksi tarkoitus on olemassa olevien digitaalisten asiakaskirjaus- ja toiminnanohjausjärjestelmien tehostetumpi käyttö hoitotyön johtamisen, työn seurannan ja tulevan suunnittelun tukena. Hankkeessa toteutetaan työhyvinvointitiedon kerääminen toistettavien ja osallistavien palaute- ja innovointiohjelmistojen sekä sovellusten avulla.
2. Osatavoitteena on myös kehittää keskisuomalaisten kotihoitoa- ja palveluasumista tuottavien yritysten henkilöstön osaamista vastaamaan digitaalisuuden osalta ajankohtaisia tarpeita huomioiden erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden tarpeet. Hankkeen aikana kokeillaan tuetusti yritysten henkilöstön käyttöön soveltuvia työhyvinvointia, osallisuutta ja tuottavuutta tukevia digitaalisia ratkaisuja esim. kotihoidon mobiilityökaluja ja virtuaalisen läsnäolon mahdollistavia laitteita.
3. Osatavoitteena on myös kehittää hoitohenkilöstön fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia käyttäen hoitohenkilöstön työtapojen analysointiin kevytanturisovelluksia sekä työhyvinvointitiedon kerääminen toistettavien ja osallistavien palaute- ja innovointiohjelmistojen sekä sovellusten avulla.
4. Osatavoitteena on myös vastata digitalisoitumisen tuomiin haasteisiin kotihoidon ja palveluasumisen viestinnän kehittämisessä sekä kehittää kotihoidon ja palveluasumisen yritysten markkinointiosaamista vastaamaan toimintakentällä tapahtuvaan kilpailuun.
Hankkeessa toteutettavat toimenpidekokonaisuudet:
Toimenpide 1: Taustaselvitykset
Toimenpide 2: Työhyvinvoinnin henkilöstölähtöinen johtaminen
Toimenpide 3: Digitaalisen viestintäosaamisen edistäminen
Toimenpide 4: Työprosessien organisaatiokohtainen kehittäminen
Toimenpide 5: Hoitohenkilöstön työn ja työtapojen kehittäminen liikeanturiteknologiaa hyödyntäen
Toimenpide 6: Vaikuttavuuden arviointi
Toimenpide 7: Hankkeen viestintä
Hankkeen tuloksena:
1. Kotihoidon ja palveluasumisen lähiesimiesten johtamisosaaminen on henkilöstölähtöistä ja työhyvinvointia tukevaa.
2. Kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstön digitaalinen osaaminen on parantunut ja kynnys ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja madaltunut.
3. Henkilöstöllä on keinoja oman työn ja työyhteisön työhyvinvoinnin ja työprosessien kehittämiseen.
4. Ymmärrys yleisesti käytössä olevista potilastietojärjestelmistä, niiden rajapinnoista ja yhteistyön mahdollisuuuksista on selkiytynyt.
Pitkän aikavälin tuloksena:
- kotihoitoa ja palveluasumista tuottavien yritysten tuottavuus, laatu ja vaikuttavuus lisääntyvät.
- kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut; sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja rekrytointiongelmat vähentyneet sekä työurat pidentyneet
- tiedonkulku organisaatioiden sisällä sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin välillä on parantunut
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat palveluasumista, kotihoitoa ja sen liitännäispalveluita tuottavien yritysten esimiehet ja henkilöstö.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kotona ja palvelutaloissa asuvat kotihoidon ja palveluasumisen palveluita käyttävät henkilöt, heidän omaiset, kunnat sekä muut kotihoidon liitännäispalveluita tuottavat kolmannen sektorin toimijat, teknologiayritykset, JAMKin opiskelijat sekä muut Suomen viranomaiset ja niiden tehtäviä hoitavat tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 769
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 422
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 025
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 896
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Kinnula, Pihtipudas, Jyväskylä, Karstula, Jämsä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 172
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeessa käytetään sähköistä yhteydenpitoa, hyödynnetään digitaa-lista oppimateriaalia ja koulutusmateriaalit lähetetetään sähköisesti tai tallennetaan JAMKin Moniviestimeen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Hankkeessa suositaan sähköistä materiaalia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hanke noudattaa green office mallia. Paperimateriaalin käyttö pyritään minimoimaan. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työhyvin-voinnin parantamiseen keskustelun ja vuo-rovaikutuksen keinoin, jolloin materiaalin käyttö on vähäistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on paikallisten toimijoiden toiminnan vaikutta-uuden, laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen sekä eri toimijoiden verkottu-misen tukeminen. Hankkeella tavoitellaan taloudellisesti kestävää toimintaa,jotta pienet toimijat pysyisivät mukana kilpailussa isojen toimijoiden rinnalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa osallistetaan henkilöstö kehittämään työhyvoinvointia ja käyttämään omaa henkistä pääomaansa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Hankkeessa käytetään sähköistä yhteydenpitoa ja digitaalisia oppimisympäristöjä. Tällöin henkilö, joka ei pääse koulutukseen voi hakea tiedon myöhemmin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on henkilöstön työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen toimenpiteillä edistetään työntekijöiden työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Hankkeen toimenpiteet edistävät välillisesti myös kotihoidon ja palveluasumisen asiak-kaiden ja asukkaiden hyvinvointia palvelujen laadun kehittämisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet vahvistavat naisval-taisen henkilöstön ja yrittäjien työhyvin-vointia ja osaamista. Hankkeessa tuetaan ikääntyneiden ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä jaksamista. Hankkeen toimenpiteet edistävät välillisesti myös kotihoidon sekä palveluasumisen asiakkaiden ja asukkaiden tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 3 |
| Hanke tukee alueellista yhdenvertaisuutta kehittämällä kotihoidon -ja palveluasumisen toimijoiden osaamista sekä haja-asutusalueella, taajamissa että kaupungissa. Hankkeessa vahvistetaan välillisesti asiakkaiden yhdenvertaista palvelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä kehitetään työyhteisöjen työ- ja toimintakulttuuria. Hankkeen aikana työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työympäristöönsä ja olla mukana raken-tamassa siitä sosiaa-lisesti kestävämpi. Välillisesti hanke vaikuttaa kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden ja asukkaiden asuin- ja kulttuu-riympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 3 |
| Kouluttamalla henkilöstöä paperittomuuteen ja digitaalisten koulutusympäristöjen käyttöön. | ||
Hankkeessa oli mukana 10 erilaista mikro ja pk-yritystä kotihoidon, palvleuasumisen sekä liitännäispalveluiden alueelta. Hankkeen päättyessä tehtyjen yrittäjien ja lähiesimiesten haastatteluiden ja koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella
työorganisaatioissa tapahtui monenlaisia muutoksia sekä työssä että työkulttuurissa.
Tässä kehittämistyön tuloksia:
Kehittämistyössä on palautteen perusteella onnistuttu. Eri organisaatioissa tämä tarkoittaa erilaisia asioita riippuen organisaation koosta ja lähtötilanteesta.
Johtamisjärjestelmissä on tapahtunut muutoksia, esimerkiksi johtoryhmällä on uusi tapa tehdä työtä. Myös johtamiskulttuurissa on tapahtunut muutos kohti jaettua johtajuutta sekä avointa ja osallistavaa työkulttuuria. Myös johtoryhmän toiminta on tiivistynyt ja tehostunut.
Yrittäjät, johtajat ja lähiesimiehet kokivat saaneensa tukea yrityksen tai organisaation kehittämiseen. Hanke on auttanut verkostoitumisessa alueellisesti. Yritysten toiminnan laatu ja varmuus on parantunut sekä tahtotila ja suunta on kirkastunut. Yrittäjä on saanut varmuutta ja itseluottamusta yrittäjänä toimimiseen. Yrityksen toiminnan prosessien sujuvuus on parantaminen.
Vastaavasti henkilöstö koki saavansa esimiehiltä kannustusta ja tukea työhönsä. Lisäksi työilmapiiri on muuttunut, vuorovaikutus ja henkilöstölähtöinen kehittäminen on lisääntynyt yrityksissä toteutuneen tiimivalmennuksen myötä. Työyhteisöissä on siirrytty kohti tiimimäisempää tapaa tehdä ja kehittää työtä. On muodostettu tiimit, organisaatio on selkeytynyt. Itseohjautuvuus ja vastuunotto on vahvistunut henkilöstön keskuudessa.
Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittyminen liittyy mm. hoitotyön käytäntöihin, ergonomiaan ja kirjaamiseen. Henkilöstö on oppinut havainnoimaan ja kehittämään omia työtapojaan. Apuvälineiden käyttö on lisääntynyt. On löydetty asiakkaan toimintakykyä edistävän hoitotyön malli ja opittu kirjaamista. Työn fyysinen kuormitus on myös vähentynyt työympäristöä ja työtapoja kehittämällä.