|
|
|
Hankekoodi: S20631
Hankkeen nimi: MOTIVE - Monialainen tiimiyrittäjyysverkosto
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2250205-2
Jakeluosoite: PL 67
Puhelinnumero: 019 7783000
Postinumero: 05801
Postitoimipaikka: Hyvinkää
WWW-osoite: http://www.hyria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Penttala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.penttala(at)hyria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 330 4621
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Hanke vastaa kaikille osatoteuttajille yhteisiin toimintaympäristöä koskeviin haasteisiin: Nuorisotyöttömyys kasvaa samalla kun koulutuksen ja työllisyydenhoidon resurssit pienenevät. Työelämä muuttuu - työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja työelämän osaamistarpeet siirtyvät yhä enemmän kohti yrittäjämäistä moniosaajuutta. Hankkeessa
* etsitään uusia keinoja tukea ammattiin valmistuvien tai hiljattain valmistuneiden nuorten työelämään siirtymistä,
* kehitetään yrittäjyys- ja muita työelämän avaintaitoja vahvistavaa pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä,
* lisätään organisaatioiden yhteistyötä työelämän rajapinnassa ja
* rakennetaan samalla organisaatioiden välisiä nuorten joustavia siirtymiä mahdollistavia yhteistyötapoja ja -rakenteita.
Yhdessä hanketoteuttajat muodostavat verkoston, joka kohtaa valtaosan Hyvinkää-Riihimäen alueen nuorista. Hankkeen toteuttajista Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö HRAKS toteuttaa mm. nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä, oppilaitokset Hyria koulutus Oy ja Laurea ammattikorkeakoulu Oy edustavat verkostossa ammatillista toista astetta ja korkeakoulutusta.
Sipilän (2015) hallitusohjelmassa halutaan nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja tehdä opintopoluista mahdollisimman joustavia koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tällä tuetaan nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. Lisäksi halutaan lisätä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen yhteistyötä. Tämän hankkeen osapuolten yhteistyö ja toimenpiteet tukevat suoraan näitä tavoitteita. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaista pedagogiikkaa, yhteisiä oppimisympäristöjä, yrittäjyysorientoitunutta ammatillista osaamista sekä nuorten joustavia siirtymiä ja työllistymistä tai itsensä työllistämistä paremmin tukevia yhteistyötapoja ja –rakenteita.
Toimenpiteet
1/ Otetaan yhteiseen käyttöön työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, joita osatoteuttajat ovat tahoillaan käyttäneet ja kokeillaan yhdessä verkostona kokonaan uusia toimia.
* Käynnistetään osatoteuttajien asiakkaille yhteinen opiskelijaosuuskuntatoiminta.
* Kokeillaan henkilövuokrausta joko osuuskunnan tai jonkun osatoteuttajan toimintana.
* Työssäoppiminen yrittäjänä-toiminnan kokeilu erityisesti taidealalla.
* Kokeillaan yhteistyössä esimerkiksi monialaisia pop-up-tilaisuuksia (esim. taidekahvila/muotinäytös/3D-tulostus, jossa Laurean opiskelijat hoitavat markkinoinnin, Hyrian opiskelijat ja HRAKS:n nuoret tuotteet)
2/ Vahvistetaan nuorten yrittäjyys- ja muita työelämän avaintaitoja niitä tukevalla pedagogiikalla ja oppimisympäristöillä
* Oppimisympäristönä perustettava osuuskunta, mutta myös muut osatoteuttajien työelämälähtöiset oppimisympäristöt. Pilottialoina toimivat pintakäsittely, puu, verhoilu- ja sisustus (sisustaja), kulttuuri (kuva-artesaani, media-assistentti ja vaatetusompelija) sekä liiketalous. Pedagoginen kehittäminen yhdistää työelämätaitoja vahvistavan pedagogiikan ja työelämälähtöiset oppimisympäristöt, vahvistaa nuorten työelämätuntemusta ja tavoittelee onnistumisen kokemuksia ja ”katotonta pedagogiikkaa”. Opiskelu on työvaltaista, tiimipohjaista ja lähenee todellista työelämää. Ennakoidaan tulevaisuuden työelämän muutosta, jossa työn luonne muuttuu kohti joustavaa moniosaajuutta ja tarvitaan yrittäjämäistä työskentelytapaa. Synnytetään uutta pedagogista osaamista, toimintatapaa, jossa vastuu oppimisesta on opiskelijalla ja opettajan rooli lähenee valmentajaa.
3/ Kaikki organisaatiot kehittävät ja tehostavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa joustavia siirtymiä, joiden avulla opiskelijat/asiakkaat voivat aiempaa tarkoituksenmukaisemmin liikkua organisaatioiden välillä.
Tulokset
1/ Työelämään siirtymistä tukeva tiimiyrittäjyysverkosto
Hankkeen välittömänä tuloksena osallistujien siirtymä työelämään sujuvoituu. Pysyvänä tuloksena toteuttajaorganisaatioihin ja niiden välille syntyy opiskelijoiden/asiakkaiden työllistymistä tukeva yhteinen toimintamalli, monialainen tiimiyrittäjyysverkosto. Tiimiyrittäjyysverkosto lisää työllistymismahdollisuuksia erityisesti kädentaitojen, luovien ja palvelualojen nuorille ammattilaisille Hyvinkään-Riihimäen alueella.
2/ Nuorten yrittäjyys- ja muita työelämän avaintaitoja vahvistava pedagogiikka ja oppimisympäristö
Hankkeen tuloksena syntyy kolmen toteuttajaorganisaation yhteinen pedagoginen malli, joka ennakoi ja vastaa työelämän tarpeisiin moniosaajuudesta ja yrittäjämäisestä työnteosta. Katoton, osallisuutta lisäävä pedagogiikka lisää osallistujien sitoutumista, motivaatioita ja vastuullisuutta. Osallistujaorganisaatioiden näkökulmasta tuloksena on keskeyttämisen väheneminen. Katottomuudella tarkoitetaan myös kehittyneempiä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat opintojen suorittamisen tavanomaista nopeammin. Osallistujille työelämälähtöinen työskentely antaa realistisen kuvan omasta ammattialasta ja työtehtävistä. Kaikki osallistujat saavat työelämässä tarvittavia yrittäjyys- ja muita taitoja, mutta työelämälähtöinen työskentely tarjoaa osallistujille myös kontaktipintaa työllistymiseen sekä mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä yhtenä työllistymisvaihtoehtona. Aluevaikuttavuuden näkökulmasta tuloksena on opintojen parantunut läpäisy, nuorten paremmin työelämän tarpeita vastaava ammattitaito sekä enemmän työllistymismahdollisuuksia nuorille, erityisesti kädentaitojen, luovilla ja palvelualoilla.
Hanke lisää kaikkien organisaatioiden henkilöstön osaamista työelämän avaintaidoista. Hanketta toteuttava henkilöstö jakaa myös jo käytössä olleita työelämälähtöisiä pedagogisia malleja toisten kokeiltavaksi.
Hankkeen tuloksena syntyy alueella uusi kolmen organisaation yhteinen oppimisympäristö, osuuskunta. Myös jo olemassa olevia työelämää simuloivia oppimisympäristöjä käytetään hankkeen tuloksena organisaatiorajat ylittäen ristiin.
Pedagogiikka ja oppimisympäristöt ovat monialaisia ja toimenpiteet toteutetaan alojen välisenä yhteistyönä. Pilottialoina hankkeen alkuvaiheessa toimivat pintakäsittelyala, puuala, sisustajakoulutus, kuvallinen ilmaisu, av-viestintä ja liiketalous, mutta tavoitteena on sellainen pedagogiikka ja oppimisympäristö, joita voidaan käyttää kaikilla koulutusaloilla.
3/ Joustavat siirtymät ja nopeutetut polut mahdollistavia yhteistyötapoja ja -rakenteita
Hankkeen tuloksena syntyy joustavampia organisaatioiden välisiä siirtymiä esimerkiksi toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, työpajalta ammatilliseen koulutukseen tai oppilaitoksesta/työpajalta työelämään. Nuorten polkuja voidaan myös nopeuttaa: Seuraavan vaiheen opintoja voidaan suorittaa jo ennen nivelvaihetta ja opintojen hyväksilukuun voidaan kehittää uusia käytäntöjä. Hankkeen tuloksena menettelytavat joustavien ja nopeutettujen polkujen toteutuksessa organisaatioiden sisällä ja välillä on kokeiltu ja kuvattu niin, että ne voidaan ottaa vakiintuneeseen käyttöön hankkeen päättyessä.
Hyrian ja Laurean opiskelijat ja HRAKSin nuorten työpajojen asiakkaat:
1/ Hyriassa ja Laureassa opiskelevat nuoret, joiden opiskeluihin kiinnittymistä edistetään osallistavalla tiimityöskentelyllä, joiden opiskelua voidaan nopeuttaa "katottomalla pedagogiikalla" ja joiden työelämään kiinnittymistä tuetaan yrittäjämäistä työotetta ja yrittäjyystaitoja sekä aitoja työelämäyhteyksiä vahvistamalla.
2/ Hiljattain ammattiin valmistuneet nuoret, jotka ovat HRAKS:n nuorten työpajojen asiakkaita ja joiden työllistymistä hankkeen työelämäyhteyksillä edistetään.
3/ Nuoret, joiden koulutusalavalinta on ollut väärä tai jotka eivät ole päässeet ensisijaisesti haluamalleen koulutusalalle ja jotka hyötyvät hankkeessa rakennettavista joustavista poluista.
4/ Koulutuksen keskeyttäneet nuoret, jotka ovat HRAKS:n asiakkaita ja joiden opintojen loppuunsuorittamista tuetaan hankkeessa rakennettavilla opinnollistamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmillä sekä joustavat siirtymät organisaatioiden välillä mahdollistavilla poluilla.
5/ Toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö, joka on mukana organisaatioiden ja työkulttuurin kehittämisessä ja jonka pedagoginen osaaminen lisääntyy (kuten esim. opinto-ohjaajat, uraneuvojat, jne)
6/ Yrityskummit (5 kpl)
Yritysyhteistyökumppanit, jotka hyötyvät osaavan nuoren työllistämällä ja/tai voivat tehdä yhteistyötä opiskelijayrittäjien kanssa
Lisäksi hanke tukee ja täydentää myös muita nuorisotakuun toteutumiseen liittyviä palveluita alueella, esimerkiksi TE-hallinnon palvelut nuorille, kuntien työllistämispalvelut ja kuntien työllistämishankkeet (esim. HyvinTöihin-hanke).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 410 389
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 410 389
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 511 844
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 510 252
Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen
Kunnat: Hyvinkää, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 275
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 1 |
| Hankkeen osallistujat määrittelevät toiminnalleen arvot. Arvokeskustelun pohjana ovat osatoteuttajaorganisaatioiden arvot, esimerkiksi osuuskuntatoiminnan arvomäärittelyn tukena ovat Hyrian arvot ja niiden pohjalta tehty Hyrian kestävän kehityksen ohjelma. Osuuskuntaopintoihin sisältyy kestävän kehityksen kurssi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| Kun opiskelijat suorittavat kestävän kehityksen opintoja, heille syntyy osaamista huomioida materiaalien käyttö ja jätteen syntyminen hankkeen "tuotannollisissa" toimenpiteissä, esimerkiksi osuuskunnan tuotteiden valmistuksessa (välitön vaikutus). Välillinen vaikutus syntyy, kun kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen siirtyy opiskelijoiden ammattitaitona työelämään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää kestävää taloutta ja mahdollistaa talouden kasvun luomalla uusia työllistymismahdollisuuksia nuorille kotiseudullaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke luo uusia työllistymismahdollisuuksia luovien ja palvelualojen nuorille. Hankkeessa syntyvä ammattitaito ja osaaminen mahdollistavat aineettomien palvelujen ympärille syntyvän yrittäjyyden lisääntymisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Motivoivat oppimisympäristöt ja -menetelmät lisäävät nuorten kiinnittymistä opintoihin ja opintojen loppuun suorittamiseen. Mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja työelämään paranevat. Parantuneilla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla, opiskelumotivaation lisääntymisellä sekä paremmilla edellytyksillä työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan on välitön osallistujien hyvinvointia lisäävä vaikutus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 1 |
| Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu kaksi ryhmää, joiden tasa-arvoa edistetään: Pojat, joiden työllistyminen on alhaisempaa kuin tyttöjen, ja tytöt, jotka ryhtyvät poikia harvemmin yrittäjiksi. Lisäksi toimenpiteissä huomioidaan mm. Oph:n läpäisyn seurantaraportissa havaitut sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ongelmat ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen aikana osatoteuttajaorganisaatioihin syntyy sellaista työkulttuuria ja toimintatapoja, jotka huomioivat sukupuolten välisen tasa-arvon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 4 |
| Hanke edistää erityisesti sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta eli nuorten mahdollisuutta työntekoon ja sitä kautta yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Hankkeen osallistujat ovat yhteiskunnalliselta statukseltaan erilaisia, mutta osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin yhdessä. Yhteinen tekeminen synnyttää ja avartaa nuorten ymmärrystä toisista taustoista (mm. maahanmuuttajat) tulevia kohtaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 1 |
| Hankkeeseen osallistuvien nuorten kestävän kehityksen osaaminen lisääntyy ja siirtyy ammattitaitona työelämään. | ||
MOTIVE – Monialainen tiimiyrittäjyysverkosto -hanke vastasi yhteisiin toimintaympäristöä koskeviin haasteisiin: nuorisotyöttömyyden kasvuun koulutuksen ja työllisyydenhoidon resurssien pienentyessä. Lisäksi työelämäkin muuttuu: työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, ja nuorilta vaaditaan yrittäjämäistä moniosaajuutta ja itsensä jopa työllistämistä. Hankkeessa
• etsittiin keinoja tukea ammattiin valmistuvien tai hiljattain valmistuneiden nuorten työelämään siirtymistä
• kehitettiin yrittäjyys- ja muita työelämän avaintaitoja vahvistavaa pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä
• lisättiin organisaatioiden yhteistyötä työelämän rajapinnassa ja
• rakennettiin organisaatioiden välisiä joustavia siirtymiä mahdollistavia yhteistyötapoja ja -rakenteita.
Hanke lisäsi nuorten työllistymismahdollisuuksia erityisesti suunnitelluilla kädentaitojen, luovilla ja palvelualoilla. Lisäksi nuorten itsetunto ja usko omaan osaamiseen ja työelämään siirtymiseen vahvistui. Hanke etsi uusia tapoja toteuttaa työelämään johtavia henkilökohtaisia opintopolkuja ja verkostoitui entistä monipuolisemmin ja tiiviimmin työelämän toimijoiden kanssa. Hankkeen välittömänä tuloksena osallistujien siirtymä työelämään sujuvoitui. Pysyvänä tuloksena toteuttajaorganisaatioihin ja niiden välille syntyi opiskelijoiden/asiakkaiden työllistymistä tukeva yhteinen toimintamalli, monialainen tiimiyrittäjyysverkosto. Tiimiyrittäjyysverkosto muodostuu kaikista kolmesta toteuttajaorganisaatiosta ja se lisää työllistymismahdollisuuksia nuorille Hyvinkään-Riihimäen alueella. Verkostoon kuuluu lisäksi vahvasti alueen yrittäjäjärjestöt, Ohjaamot, TE-toimisto, Yritysvoimala ja muut elinkeinoelämän järjestöt.
Hankkeessa rakennettiin pedagogiikkaa, joka ennakoi ja vastaa työelämän tarpeisiin moniosaajuudesta ja yrittäjämäisestä työnteosta. Työelämän tarpeet eivät ole koulutusasteeseen eivätkä koulutusalaan sidonnaisia. Hankkeessa rakennettiin ja käytettiin organisaatiorajat ylittäviä, aitoja työelämäprojekteja tai työelämää simuloivia oppimisympäristöjä. Pedagogiikka ja oppimisympäristöt olivat ainakin osittain monialaisia ja toimenpiteet toteutettiin eri organisaatioiden ja alojen välisenä yhteistyönä. Opiskelijoilta vaadittiin itsenäisempää työskentelytapaa ja ottamaan entistä enemmän vastuuta niin töiden etenemisestä kuin oppimisestaankin.
Hankkeen monialaiset ja organisaatiorajoja rikkovat pedagogiset kokeilut sekä uudet oppimisympäristöt vahvistivat nuorten itsetuntoa ja rohkaisivat yrittäjämäiseen toimintaan. Aidot, suorat asiakaskontaktit ja mahdollisuus ansaita rahaa omalla työllä motivoivat nuoria opiskeluun: tuli aito tarve oppia ja myös ymmärtää oppimansa. Monialainen tiimityöskentely haastoi niin opiskelijat kuin opettajatkin ja oppimista tapahtui molempiin suuntiin. Hanke avasi ja vahvisti nuorten käsitystä siitä, että itsensä työllistäminen on aito vaihtoehto, ja hankkeeseen osallistuvista nuorista muutama rohkaistui perustamaan jo oman yrityksen; yrittäjyyden lisääntyminen on yksi osa hankkeen vaikuttavuudesta. Pedagogiikka ja oppimisympäristöt olivat monialaisia ja toimenpiteet toteutettiin alojen välisenä yhteistyönä
Hankkeen tuloksena syntyi joustavampia organisaatioiden välisiä siirtymiä esim. toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, työpajalta ammatilliseen koulutukseen tai oppilaitoksesta/työpajalta työelämään, ja yhteistyöllä tätä mahdollistetaan, kun osatoteuttajat kohtaavat suurimman osan alueen ikäluokasta jossain nuoren elämänvaiheessa. Osatoteuttajat ovat monissa tapauksissa myös toinen toistensa jatkumo. Nuorten polkuja voidaan myös nopeuttaa: seuraavan vaiheen opintoja voidaan suorittaa jo ennen nivelvaihetta.
Hanke on edistänyt paikallista yhteistyötä ja paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tiimioppiminen monialaisissa oppimisympäristöissä, joissa osallistujat tulevat eri organisaatioista ja eri elämäntilanteista, avartavat nuorien ymmärrystä toisista taustoista tulevia kohtaan. Lisäksi nuoret oppivat arvostamaan myös sellaisia taitoja, joita ei mitata arvosanojen kautta. Tällaisia ovat mm. sosiaaliset taidot ja kommunikointi, toisen henkilön mielipiteiden arvostaminen ja kuunteleminen, empaattinen suhtautuminen, rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen, omien ja toisen rajojen huomioiminen ja kunnioittaminen.
Hanke ei kohdistunut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta erityisesti kumpaankaan sukupuoleen. Hankkeen toimenpiteisiin ovat voineet osallistua sekä tytöt että pojat. Tavoitteena oli, että hiukan yli puolet osallistujista on naisia ja heitä oli 54 % osallistujista. Tiimeissä on ollut edustettuina molempia sukupuolia, ja opiskelijapalautteen mukaan erityisesti tyttöjen usko yrittäjyyteen on lisääntynyt. Kun tarkastellaan työttömänä olevien osallistujien sukupuolta, miesten osuus korostuu: hankkeen työttömistä osallistujista 68 % on nuoria miehiä. Heidän mukana olonsa estää omalta osaltaan nuorten miesten syrjäytymistä.