Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20632

Hankkeen nimi: Huippuosaamisen kasvupolku -malli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄRVINEN TIINA LIISA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.jarvinen(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1039

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus Salpaus, 0993644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan Huippuosaamisen kasvupolku -malli ja Opintojen nivelvaiheen ohjaushenkilöstön koulutus- ja perehdytys.

Huippuosaajat työelämässä ovat henkilöitä, jotka ovat idearikkaita ja innovatiivisia, käytännönläheisiä ja monitaitoisia. Opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään tulee nopeuttaa ja ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisätä. Tämä edellyttää peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen välistä tiiviimpää yhteistyötä. Samalla liikkuvuutta työmarkkinoiden ja koulutuksen välillä on lisättävä. Hankkeen tavoitteena on luoda Huippuosaamisen kasvupolku - malli, jossa opiskelija pystyy sujuvasti etenemään peruskoulusta toiselle asteelle, toiselta asteelta korkea-asteelle ja korkea-asteelta työelämään putoamatta koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ja viettämättä ns. välivuosia kouluasteiden välillä. Huippuosaamisen kasvupolku –mallissa opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon sujuvasti edeten 5-6 vuodessa. Nykytila-analyysin kautta koulutuspolulta poistetaan päällekkäisyydet ja varmistutaan opintojen limittäisyydestä.
Hankkeen aikana suunnitellaan yhteistä oppimisympäristöä, jossa eri tahojen ristiinopiskelu on mahdollista. Alan yrityksiä haetaan koulutuskumppanuusyrityksiksi. Peruskoulun oppilaille tarjotaan uudenlaisia TET-päiviä.

Pilottikohteena hankkeessa on biotalousalaan kuuluva puutuoteale. Tavoitteena on, että Huippuosaamisen kasvupolku –malli on dokumentoitu siten, että se on monistettavissa muillekin koulutusaloille ja organisaatioille.

Opintojen nivelvaiheiden ohjaushenkilöstön valmennuksen ja verkottumisen tuloksena oppilaitosten ja yritysten yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy. Nykyiset ohjauskäytännöt eivät tue riittävästi sujuvaa siirtymistä opintopolulla. Sujuvalla opintopolulla on ongelmana mm. toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden ja koulupudokkaiden suuri määrä ja epäselvät ohjausvastuut. Valmennuksen tavoitteena on lisätä ohjaushenkilöstön ohjaus- ja substanssiosaamista. Hankkeessa muotoillaan ja pilotoidaan nivelvaiheissa toimivien opettajien, ohjaajien ja asiantuntijoiden valmennusta biotalousalalla. Ohjaushenkilöstön tietoisuus ohjauskäytänteistä täydentyy ja vuorovaikutus mahdollistuu ja verkostoituminen lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Peruskoulun/yläkoulun opettajat ja ohjaajat
2. Toisen asteen puutuotealan opettajat, ohjaajat ja kehittäjät
3. Ammattikorkeakoulun opettajat, ohjaajat ja kehittämisasiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Työmarkkinoilla toimivat puutuotealan työntekijät (puusepät, insinöörit)
2. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tutkinnon osien mahdolliset suorittajat
3. Päijäthämäläiset puutuotealan yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 866

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 037

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 162

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Kärkölä, Lahti, Asikkala, Padasjoki, Hollola, Sysmä, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty VALTAVA -kehittämisohjelman Koulutus- ja kehittämishankkeessa tuotettuun "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön" -julkaisun (TEM, 2011) pohjalta. Hankkeessa huomioidaan, että naisten ja miesten elämänhistoria, koulutus sekä kiinnostuksen kohteet eroavat toisistaan ja sen vuoksi heidän palvelutarpeensa on erilainen. Hankkeessa huomioidaan se, että kehittämistyö kohdistuu samalla tavalla sekä naisiin että miehiin. Palveluiden kehittämisessä otetaan myös huomioon se, etteivät kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista ja niihin liittyvistä vallitsevista oletuksista asiakkaiden palvelutarpeista vaikuta uusien palveluiden kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma opintopolkua kehitettäessä. Opintopolut ovat usein yksilöllisiä, ja niiden ohjauksessa on huomioitava sukupuolinäkökulma. Ohjausmenetelmiä kehitettäessä korostetaan, etteivät kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista ja niihin liittyvistä vallitsevista oletuksista vaikuta opintopolku- tai uraohjaukseen. Sukupuolten väliset erot otetaan huomioon opinto- ja uraohjauksen sisällön lisäksi myös suunniteltaessa palveluiden saavutettavuutta. Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet saavuttaa opinto- ja uraohjauspalvelut. Peruskoulussa opintojen ohjauksen tarve on yhtä suuri sekä tytöillä että pojilla, mutta toisella asteella tyttöjen opintojenohjauksen tarve kaksinkertaistuu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnalla katsotaan olevan vahvasti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Etenkin nuorille tarjottavien palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon se, että nuorilla tulee olla vapaus kehittää henkilökohtaisia kykyjä ja tehdä valintoja ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia vaatimuksia. Myös erilaista käyttäytymistä, tarpeita ja haluja arvostetaan, arvioidaan ja suositaan tasa-arvoisesti. Sukupuolisensitiivisyys kehittämistoiminnassa tarkoittaa sitä, että sukupuolten väliset mahdolliset erot tunnustetaan ja niiden merkitykset tehdään näkyviksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnoille ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita tämän kohdan osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeelle ei ole määritelty tavoitteita liittyen pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei ole varsinaisia tavoitteita Natura2000 -ohjelman kohteisiin liittyen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei ole varsinaisia tavoitteita Uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei merkitystä tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on hyvinvoinnin ja nuorisotakuun tukeminen kehittämällä opintojen nopeaa ja mielekästä suorittamista. Opintojen keskeyttäminen vähenee ja työllistyminen nopeutuu.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeen tavoitteissa ei varsinaisesti ole tasaarvon edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Toiminnan eri vaihtoehtoja tarkastellaan ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen ja tulokset hyödynnetään toimintasuunnitelmissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Toiminnan kohderyhmä tavoitetaan laajasti ja yhdenmukaisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän tavoitteen osalta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän tavoitteen osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteutettiin pilotoitavan puualan opetussuunnitelmien vertailu, poistettiin mahdolliset päällekkäisyydet toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opintosuunnitelmista ja uudistettiin opetussuunnitelmat vastaamaan nykypäivän vaatimuksia mm. digitalisaatiota lisäämällä opetuksessa. Lisäksi hankkeessa luotiin sujuvien nivelvaiheiden toimintamalli eli Huippuosaamisen kasvupolku -malli, jossa opiskelija pystyy sujuvasti etenemään peruskoulun nivelvaiheessa toiselle asteelle, toiselta asteelta sujuvasti korkea-asteelle ja korkea-asteelta sujuvasti työelämään ja toteutettiin ohjaushenkilöstön koulutus.
Pilotoinnin jälkeen kasvupolku – malli otetaan käyttöön Motari-nimellä useilla eri aloilla Lamk:n ja Salpauksen välisen yhteistyösopimuksen mukaan. Syntynyt kasvupolkumalli on vapaasti hyödynnettävissä ympäri Suomea eri oppilaitoksissa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kattava julkaisu kasvupolusta, road-show-kiertue oppilaitoksiin, jonka avulla lisättiin ohjaushenkilöstön tietämystä ammatillisen väylän mahdollisuuksista jatkaa sujuvilla siirtymillä ammattikorkeakouluun ja sitä kautta työelämään tai maisteriopintoihin. Hankkeen toimenpiteiden jälkeen ohjaushenkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet ohjata yläkoulun opiskelijoita myös ammatillisen koulutuksen kautta korkeakouluun pelkän lukioväylän sijaan.
Kasvupolun kautta opiskelijoiden opinnot nopeutuvat ja mahdollistavat yritysyhteistyön kautta paremmat harjoittelu, opinnäytetyö ja uramahdollisuudet. Samalla myös mahdollisuudet opiskella eri väyläopintoja paranevat Lamk:n puukaupallisen väylän ja kiertotalousväylien käyttöön oton jälkeen. Hankkeen aikana puualan vetovoima on parantunut Lamk:ssa ja Salpauksessa.

Parantanut yritysyhteistyö luo hyvät edellytykset jatkaa puualan vetovoiman kasvua ja auttaa samalla yrityksiä saamaan motivoituneita tulevaisuuden osaajia. Samalla puualan ja siihen liittyvän biotalouden imago on parantunut Suomalaisessa yhteiskunnassa.