Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20633

Hankkeen nimi: Satelliitti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kokkotyö-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1786351-5

Jakeluosoite: Yrittäjäntie 2

Puhelinnumero: 068240000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kokkotyo.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Levijoki Sanna-Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna-mari.levijoki(at)kokkotyo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401647803

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda työpajatoiminnalle uusi seudullinen toimintamalli, joka soveltuu maaseutumaiseen toimintaympäristöön, missä on paljon pieniä kuntia ja pitkät välimatkat. Tarkoituksena on kehittää malli, jossa keskuspajalähtöisesti tuotetaan asiantuntijapalvelut kuntien kanssa yhteistyössä kehitettäviin satelliittipajoihin. Työ- ja yksilövalmennuksen kehittämisen puitteessa luodaan uusi palveluohjauksen prosessi, jonka avulla pitkäaikaistyöttömien poluttaminen kohti työmarkkinoita onnistuu, mikä on tärkeää erityisesti nuorille työttömille.

Rakennetyöttömyyden kasvu vaatii erityistoimenpiteitä ja ponnistuksia, jotta mahdollisimman moni työelämän ulkopuolelle jäänyt pääsee osalliseksi työelämää. Tilanne on haasteellinen, sillä onnistuneen valmennusjakson jälkeen alueen yritykset pystyisivät työllistämään huomattavan osan valmennukseen osallistuneista. Siksi matalan kynnyksen työpaikkojen kehittäminen osaksi palveluprosessia on tärkeä tavoite.

Työpajatoiminnan kehittämisen lisäksi tavoitteena on työllisyyden toimialan kehittäminen ja työllisyysasioiden koordinoiminen ja kehittäminen seutukunnallisesti. Tämä edellyttää toimialaosaamisen lisäämistä pienten kuntien muodostamassa seutukunnassa tilanteessa, jossa kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kasvaa huomattavasti. Tarkoituksena on kehittää verkostopohjaista toimintatapa ja siten varmistaa, että kaikilla toimijoilla on relevanttia tietoa toimialasta ja työllistämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja eduista. Hankkeen avulla luodaan työllisyydenhoidon toimintamalli Kaustisen seutukuntaan ja tuotetaan tietoa työttömyydestä ja sen rakenteesta seutukunnassa.

Kaustisen seutukunnassa on runsaasti yhdistystoimintaa, jonka työllistämispotentiaalia ei vielä ole tunnistettu. Hankkeen tavoitteena on välityömarkkinoiden kartoittaminen ja tunnistaminen, niiden toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen. Laajentamalla toimijaverkkoa luodaan uusia matalan kynnyksen sijoituspaikkoja. Tavoitteena on myös kehittää ohjausmekanismeja niin, että työpajoja hyödyntämällä muihin organisaatioihin sijoittuneet asiakkaat saavat yksilöllistä ohjausta työllisyysmahdollisuuksiensa vahvistamiseksi.


Hankkeen jatkoajalla (1. 3.-31.5.2019) seutukunnallisen työpajaverkoston toimintaa kehitetään edelleen. Lisäksi etävalmennuksen kehittämistä niin ikään jatketaan. Jatkoajan perusteina on kaksi hankkeen aikana esiin noussutta seikkaa; opinnollistamisen ja osuuskunnan tarjoamat mahdollisuudet kohderyhmän työllistymisen edistämisessä. Tavoitteena on selvittää tutkintotavoitteisten opintojen suorittamismahdollisuuksia työpajaympäristössä. Satelliittipajojen opinnollistamismahdollisuuksien selvitys on merkityksellistä alueen työllisyyden hoidon ja opiskelun kannalta. Joustavat ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet edistävät erityisesti heikossa työmarkkinatilanteessa olevien urapolkuja harvaanasutulla maaseudulla.
Satelliitti-pajojen mahdollisuudet toimia vaihtoehtoisina oppimisympäristöinä selvitetään yhdessä ammattiopetushenkilöstön kanssa, ja kartoitetaan pajojen työtehtäviä suhteessa perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteisiin. Tutkintojen osalta keskitytään erityisesti niihin tutkinnon osiin, jotka luontaisimmin ovat pajaympäristössä toteutettavissa.

Toisena tavoitteena on selvittää osuuskunnan tarjoamia mahdollisuuksia kohderyhmän työllistymisessä. Seutukunnalliselle osuuskunnalle on tilausta ja sen toteutuessa hankkeen osallistujilla olisi mahdollisuus kokeilla osuuskuntayrittäjyyttä tai työllistyä osuuskunnan palvelukseen. Polku työpajalta osuuskuntayrittäjäksi mallinnetaan huomioiden kohderyhmänä olevien elämäntilanne yksilöllisesti ja yhteisöllisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, pitkään työttömänä olleet henkilöt. Yli puolet Kaustisen seutukunnan työttömistä on naisia ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuus on noin 40 %, joten erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyneisiin pitkäaikaistyöttömiin sekä naisiin, joiden koulutus ja aiempi työkokemus ei välttämättä vastaa avointen työpaikkojen tarpeita.

Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan kolmen vuoden aikana kaikkiaan 155 varsinaiseen kohderyhmään kuuluvaan henkilöä. Noin puolet osallistujista on alle 30-vuotiaita (70 henkilöä). Vajaa kolmannes osallistujista on 30–54-vuotiaita (50 henkilöä) ja noin viidennes yli 54-vuotiaita (35 henkilöä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kunta- ja järjestökentän toimijat ja yritykset Kaustisen seutukunnassa. Toimijoiden verkostoituessa ja toimialaosaamisen lisääntyessä pystytään edistämään tuloksekkaasti heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten työllistymistä tai muiden ratkaisujen löytämistä heille. Työvoimaa tarvitsevat yritykset saavat uusia työntekijöitä ja tarvittaessa tukea osatyökykyisten työllistämiseen, mm. tietoa ja ohjausta palkkatuella työllistämisestä ym. työhallinnon palveluiden hyödyntämisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 471

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 430 359

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 560 463

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 545 121

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen

Kunnat: Veteli, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Kaustinen, Halsua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakija on selvittänyt, miten työllistymisen ongelmat ilmenevät sukupuolen, iän ja etnisen taustan mukaan ja ottanut näkökulmat huomioon hankkeen suunnittelussa ja jatkossa myös toteutuksessa. Selvitysten perusteella on todettu, että erityistä huomiota tässä hankkeessa tulee kiinnittää naisten työllistymiseen, sillä seutukunnan työttömistä yli puolet on naisia eivätkä vapaina olevat työpaikat välttämättä vastaa työttömänä olevien naisten koulutus- ja työhistoriaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuoli on vahvasti läsnä hankkeessa ja painottuu työpajatoiminnan suunnittelussa sekä välityömarkkinoiden kehittämistoiminnassa siten, että haetaan uusia työllistämismuotoja ja -tapoja kummallekin sukupuolelle erityishuomion ollessa naisissa. Dokumentoinnissa ja raportoinnissa sukupuolinäkökulma tulee selkeästi esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen ei ole päätavoite, mutta sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa monin tavoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 7
Kierrätystoiminnassa otetaan talteen ja kierrätetään tuotteita ja materiaalia, jota voi uusiokäyttää ja siten säästää luonnonvaroja pidemmällä tähtäimellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Kestävän kehityksen näkökulmaa pidetään esillä kaikessa toiminnassa ja pyritään järjestämään toiminta siten, että hiilijalanjälki minimoidaan, erityisesti kuljetuskaluston hankinnassa ja logistiikan suunnittelussa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Toiminnan käynnistäminen kierrätyskeskuksen pohjalta perustuu siihen, että kaikki jäte, ylijäämämateriaali ja tuotteet tunnistetaan, kerätään, lajitellaan, puretaan ja kierrätetään sekä uusiokäytetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 7
Tuotesuunnittelussa ja -kehityksessä sekä palvelukonseptien kehittämisessä suositaan materiaaleja ja menetelmiä, jotka perustuvat uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa tuotetaan matalan kynnyksen työpaikkoja työpajatoiminnassa ja muissa välityömarkkinaorganisaatioissa. Paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu ja tarjoaa työtilaisuuksia myös heikossa työmarkkinatilanteessa oleville. Lisäksi luodaan työpaikkoja aloille, joita ei ennestään ole edustettuina alueella, ja varmistetaan seudun yritysten mahdollisuus saada työvoimaa tulevaisuudessa. Lisäksi työllistämisorganisaatioiden oma taloudellinen toiminta vahvistuu, syntyy uusia yrityksiä täydentämään seudun yrityskenttää, palveluntuotantoa ja tuotekehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Osallistava, vuorovaikutteinen ja toimijoita verkottava sekä yrittäjyyteen motivoiva toimintatapa edistää sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kasvua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Toimintaa organisoitaessa on otettava huomioon maantieteelliset etäisyydet ja kehitettävä kuljetustoimintaa niin, että se palvelee laajasti toimijoita ja hakkeeseen osallistuvia. Keskuspaja-satelliittipaja on rakenteena haasteellinen, mutta luo myös uusia toimintatapoja ja kutsuu hyödyntämään digitaalisia yhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistä lähtökohtaisesti osallistujien ja myös laajemmin kuntalaisten hyvinvointia. Osallistaminen, voimaannuttaminen ja yksilöllisten valintojen kautta työllistymiseen, koulutukseen ja yrittäjyyteen tähtäävä polku johtaa osallistujien ja heidän läheistensä sosiaalisen, terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kohenemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tasavertaisten mahdollisuuksien edistäminen mm. positiivisen diskriminaation kautta edistää sukupuolista ja etnistenvähemmistöjen tasa-arvoisuutta ja vaikuttaa myönteisesti asenteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Monikulttuurinen ja moniammatillinen sekä osallistava työote työpajoilla ja hankkeessa vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä lisää sosiaalista koheesiota. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä työllistymiseen ja yrittämiseen erittäin heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeessa haetaan uusia toimintamalleja ja luodaan uusia toimintatapoja verkottamalla toimijoita ja valjastamalla uusia toimijoita perinteisten rinnalle. Luodaan uusia sopimuskäytänteitä, ja kunnille tarjotaan kumppanuusperiaatteen hengen mukaisesti toimintaa, jonka kautta hoidetaan kulttuuriympäristöjä, peruskorjataan suojelukohteita, hoidetaan maisemia jne.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeessa haetaan uusia toimintamalleja ja luodaan uusia toimintatapoja verkottamalla toimijoita ja valjastamalla uusia toimijoita perinteisten rinnalle. Luodaan uusia sopimuskäytänteitä, ja kunnille tarjotaan kumppanuusperiaatteen hengen mukaisesti toimintaa, jonka kautta hoidetaan kulttuuriympäristöjä, peruskorjataan suojelukohteita, hoidetaan maisemia jne.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Satelliitti-hankkeessa luotiin malli työpajatoiminnan tuottamisesta maaseutuympäristössä. Hankkeen aikana perustettiin Kaustisen seutukuntaan työpajaverkosto koostuen Kaustisen Wanhan Markun keskuspajasta sekä 4 Satelliittipajasta, jotka sijaitsevat Perhossa, Vetelissä ja Toholammilla. Perhossa toimii kaksi pajaa; kierrätysmyymälä ja puutyöpaja sekä ruokala, joka toimii arkipäivisin lounas- ja päivällisruokalana. Vetelin pajalla tehdään huonekalujen entisöintejä ym. puutöitä, polkupyörien huoltoa sekä elektroniikan purkua hyötykäyttöön. Toholammin työpaja on lähituotemyymälä, jossa on myynnissä lähialueen elintarvikkeita ja käsitöitä. Lisäksi pajalla on Matkahuollon palvelupiste, kahvio ja kirpputori. Työpajat ovat vakiinnuttaneet toimintansa alueella ja jatkavat toimintaansa myös hankkeen jälkeen. Työpajat tarjoavat työ- ja yksilövalmennusta eri-ikäisille, heikossa työmarkkinatilanteessa olevilla henkilöille tavoitteena työllistyminen tai muu positiivinen ratkaisu työttömyyden tilalle. Valmennusta asiakkaiden auttamiseksi kehitettiin hankkeessa mm. pilotoitiin erilaisia ryhmävalmennuksen malleja, tarjottiin yksilövalmennusta kuntiin, joissa ei ole työpajatoimintaa, otettiin käyttöön etävalmennuksen työkalu sekä järjestettiin korttikoulutuksia asiakkaille. Lisäksi työpajojen opinnollistamistyö aloitettiin kirjoittamalla oppimisympäristöraportit Vetelin ja Toholammin pajoille sekä Perhon ruokalaan. Raporteissa on auki kirjoitettu työpajojen työtehtäviä peilaten tutkintojen ePerusteisiin. Opinnollistaminen jatkuu hankkeen jälkeen ja tavoitteena on, että pajoilla voidaan suorittaa ammatillisen koulutuksen perustutkintojen osia. Osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneille asiakkaille luotiin mallinnus Työpajalta osuuskuntaan.

Työpajojen asiakkaat ohjautuivat pääasiallisesti TE-toimiston kautta, mutta yhteistyötä tehtiin laajasti myös alueen muiden työllisyyttä hoitavien tahojen kanssa (mm. Etsivä Nuorisotyö, Kela, Soite, ammatillinen koulutus, yritysneuvojat). Yhteistyöverkosto kokoontui hankkeen toimesta ja hankkeen aikana säännöllisesti (työllisyyskoordinaatioryhmä) ja tapaamisia jatketaan hankkeen jälkeenkin. Hankkeessa valmistettiin Kaustisen seutukunnan työllisyysstrategia, joka on seutukunnan ja kuntien jatkokäytettävissä ja päivitettävissä. Myös alueellisen työllisyyskoordinaattorin tehtävänkuva ja tarve kartoitettiin. Vuoropuhelu ja tiedonvaihto seutukunnan työllisyysasioista tehostuivat hankkeen aikana.

Välityömarkkinoiden kehittämistä varten hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Ohjuri-hankkeen kanssa kysely Kaustisen seutukunnan alueen yhdistyksille liittyen työllistämistarpeisiin. Kehittämistä ja yhteistyötä uusien työllistymismahdollisuuksien löytämiseksi jatketaan.

Hankkeeseen osallistui 155 henkilöä, joista 60 oli naisia. Hankkeen päätyttyä osallistujista 32 hlö (20,6 %) työllistyi, 10 hlö (6,5 %) siirtyi koulutukseen ja 14 henkilölle (9, 0 %) löytyi muu positiivinen ratkaisu. Kaiken kaikkiaan osallistujista 56 henkilölle (36,1 %) löytyi työttömyyden tilalle muu ratkaisu.