RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20636, KILKAS - Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämisestä

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68

Puhelinnumero: 044 702 8888

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Kaari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, kansainvälinen liiketoiminta

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.kaari(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8275

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansainvälistaustaisten (ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten) henkilöiden työttömyys on tilastokeskuksen mukaan kaksin kolminkertainen kantasuomalaisten työttömyyteen verrattuna, samoin nuorisotyöttömyys on suurempaa kuin vanhempien ikäluokkien työttömyys. Selvitysten mukaan ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat haluaisivat kuitenkin jäädä Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Ongelmana on se, että kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista kiinnostuneet yritykset ja valmistuvat kansainväliset opiskelijat eivät kohtaa toisiaan samalla tavalla kuin suomalaiset opiskelijat.

Samaan aikaan Suomessa on meneillään työelämän rakennemuutos.Siksi on tärkeää lisätä kilpailukykyä ja kasvua, johon Suomi tarvitsee kaikkea käytettävissä olevaa osaamista.Tässä hankkeessa edistetään kansainvälisten AMK-opiskelijoiden työllistymistä kehittämällä mm. työharjoittelun ja opinnäytetyön tekemisen tukea, ohjausta ja muotoja yhdessä yritysten kanssa sekä kehittämällä toimintamalli kansainvälisten opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäämiseksi suomalaisten työmarkkinoiden näkökulmasta, mikä lisää mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja kasvun kehittämiseen.

Päätavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista edistävä toimintamalli ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa kootaan ja jalostetaan edelleen valtakunnallisiksi toimintamalleiksi aiempien pilottien tulokset ja alueelliset hyvät käytännöt sekä niiden pohjalta syntyvät uudet toimintatavat, joita kehitetään yhdessä yritysten kanssa kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelussa hyödynnettäväksi. Lisäksi yrityksille viestitään opiskelijoiden osaamisesta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Erityisesti kasvuyritykset ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä.

Hankkeen tavoitteena on
1. Kehittää ammattikorkeakouluille kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä edistävä toimintamalli
2. Sisällyttää ja juurruttaa toimintamalli kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelun ja opinnäytetyön ohjaukseen sekä osaksi työllistymistä edistäviin opiskelija- ja alumnipalveluihin ammattikorkeakouluissa
3. Kehittää sellaisia työharjoittelun muotoja ja käytänteitä, jotka huomioivat kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen erityiset haasteet sekä hyödyntämättömän potentiaalin suomalaisilla työmarkkinoilla
4. Viestiä ja levittää tietoa toimintamallista yrityksille, yrittäjäjärjestöille ja suurelle yleisölle sosiaalista mediaa hyödyntämällä, järjestämällä erilaisia tapahtumia, tietoiskuja

Hankkeen valtakunnallisina tuloksina syntyy:
1. Toimintamalli ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työharjoittelun ja työllistymisen edistämiseksi suomalaisille työmarkkinoille
2. ”Tietopankki” työharjoittelun, työelämälähtöisen opinnäytetyön hyvistä käytännöistä ja tukimateriaaleja kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseksi ja työllistämiseksi suomalaisille työmarkkinoille
3. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisten koulutusohjelmien ohjaustoimintaan toimintatapa, joka integroi kansainvälisten opiskelijoiden opintoprosessia ja opiskelijapalveluita suomalaisten työmarkkinoiden kanssa
4. Kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelun ohjaukseen, opinnäytetyöprosessiin ja työllistymisen edistämiseen tulokselliset toimintatavat
5. Kansainvälisille opiskelijoille ja yrityksille soveltuvia uusia työharjoittelukäytänteitä
6. Käytännön läheinen viestintämateriaali esimerkeistä, mitä kansainväliset opiskelijat voivat tehdä yrityksen kansainvälisissä toiminnoissa
7. Yhteistyö- ja viestintäverkostoja tulosten levittämistä varten kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä edistävien yhteistyökumppaneiden kanssa

Tulokset kootaan yhteiseksi toimintamalliksi, josta tulee osa kansainvälisten opiskelijoiden palveluja kumppaniammattikorkeakouluissa. Toimintamalli on sovellettavissa myös muissa ammattikorkeakouluissa ja oppilaitoksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät ovat ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset opiskelijat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja työttömyysuhan alaisia heti valmistuttuaan. Hankkeen toinen kohderyhmä on ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat, työharjoittelun ohjaajat ja opinnäytetöiden ohjaajat sekä uraneuvojat ja alumnit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat yritykset sekä yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja kehittämisyhtiöt ja kunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 449 669

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 437 964

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 739 711

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 720 456

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 684

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa tehdään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Jo hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa on kohderyhmien tilanne analysoitu sukupuolinäkökulmasta. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden sukupuolijakaumaa on verrataan suhteessa työllistyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolijakaumaan. Analyysin perusteella toimenpiteiden kohdistaminen toteutetaan siten, että molempien sukupuolien työllistyminen on yhtä hyvällä tasolla suhteutettuna opiskelijoiden sukupuolijakaumaan. Jos jompikumpi sukupuoli on heikommassa asemassa tilastojen mukaan, panostamme erityisesti heidän työllistymisensä esteiden syiden tunnistamiseen ja ongelman ratkaisuun. Osallistuvat ammattikorkeakoulut selvittävät ulkomaalaisten opiskelijoidensa sukupuolet. On tiedossa, että mitä kauempaa ulkomaalaiset tulevat, mitä suurempi on business distance (Luostarinen 1979) opiskelijoiden kotimaan ja Suomen välillä, sitä vaikeampaa on erityisesti miespuolisten opiskelijoiden ja valmistumisen kynnyksellä olevien työllistyä. Yrityksissä työskenteleviin miehiin on tärkeä vaikuttaa, jotta he ottavat kauempaa tulijoita työharjoitteluun ja töihin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen). Seuraamme hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa tarkasti sitä, että saamme kaikki osallistumaan ja hyötymään toimenpiteistä. Hankkeen kohderyhmässä, ulkomaalaistaustaisissa opiskelijoissa on edustettuna molemmat sukupuolet ja hankkeen toimenpiteillä edistetään tasa-arvoisen urakehityksen mahdollistaminen kaikille, kulttuuritaustaan tai sukupuoleen katsomatta. Myös hankkeen koordinaattoriryhmässä ja toteuttajaryhmässä sukupuolijakauma on tasa-arvoinen ja mm. hankkeen päähakijana ja vastuullisena toimii nainen, jolloin hanke pystyy omalta osaltaan edistämään naisten urakehitystä. Hankkeen ohjausryhmä muodostetaan sukupuolinäkökulma huomioiden. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat suorasti ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osalta sekä naisiin että miehiin. Työllistävät yritykset ovat johtotason edustukselta usein miesvaltaisia, mutta hankkeen aihealueessa merkittävässä roolissa ja kontaktipintana toimivat HR-asiantuntijat –ryhmässä naiset ovat suhteellisesti enemmän edustettuina, jolloin kokonaisuutena myös erpäsuorasti vaikutetaan sekä naisiin että miehiin tasapuolisesti. Hankkeen hyödyt ovat yhtälaiset sekä naisille että miehille, sillä jokaisella on kansalaisuudesta huolimatta oltava mahdollisuus koulutustaan vastaavaan työhön, perheen ja työn yhdistämiseen sekä urakehitykseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on edesauttaa alueitten kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämisen avulla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Hankkeessa ei kohdistu toimenpiteitä erityisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Paikallismatkat pyritään hoitamaan julkisilla matkustusvälineillä. Säästetään turhaa printtausta ja lajitellaan jätteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	0
Kun hanke auttaa ulkomaalaisia työllistymään, heidän ei tarvitse lentää kotimaihinsa, vaan jäävät tänne.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hanke ei kohdistu erityisesti luontoon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hanke ei kohdistu erityisesti näihin asioihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Natura 2000 ei ole hankkeen toimenpiteitten kohteena
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	9
Hankkeessa lajitellaan jätteet ja käytetään materiaaleja säästäväisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeessa ei pystytä vaikuttamaan tähän sillä eletään amkien muitten sopimusten mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeessa pyritään uusimaan ja kehittämään elinkeinorakennetta. Opiskelijoiden opintoihin sisältyy näitä aihepiireja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hankkeessa pyritään kehittämään alueiden elinkeinorakennetta. Koska kohteena ovat liiketalouden ja IT:n opiskelijat, heidän osaamisensa on nimenomaan aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	8	8
Hankkeessa noudatetaan eettisen toimitusketjun hankinnan periaatteita ja liikutaan pääasiassa julkisin välinein.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen toimenpiteet kodistuvat nimenomaan tähän - pyritään saamaan ulkomaalaiset opiskelijat ja valmistuvat osaksi sosiaalisesti ja kulttuurisesti yhdenvertaista suomalaista yhteiskunta.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeessa pyritään nimenomaan monipuolisesti tasa-arvon edistämiseen, ei vain sukupuolien väliseen tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankeen toimenpiteet kohdistuvat 100%:sti yhteiskunnan kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Kestävän kehityksen yhtenä tärkeänä ulottuvuutena on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus. Hankkeella on välitön vaikutus ulkomaalaisten opiskeljoiden hyvinvointiin sekä monikulttuurisuuden vaalimiseen ja tasa-arvon edistämiseen kansalaisuudesta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	5	8
Hankkeessa pyritään ottamaan ulkomaalaiset osaksi suomalaista kulttuuriympäristöä ja jakamaan heidän kulttuuriosaamistaan suomalaisille yrityksille.
Ympäristöosaaminen	0	9
Hankkeen toimenpiteet pyritään toteuttamaan ympäristöä kunnioittaen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KILKAS-verkostohankkeen päätavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista edistävä toimintamalli ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa jalostettiin ja koottiin sekä aikaisempien pilottien tulokset ja alueelliset hyvät käytännöt että niiden pohjalta syntyneet uudet kokeilut ja toimintatavat.

Hankkeessa tehtiin ketteriä kokeiluja, benchmarkattiin hyviä käytäntöjä verkoston sisäisesti eri kehittämisryhmissä ja testattiin uusia toimintatapoja. Hankeverkosto keskusteli intensiivisesti ja keräsi tietoa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä ja kuinka sitä voisi edistää. Lisäksi tehtiin selvitystyötä, mm. haastateltiin opiskelijoita ja ohjaajia opinnäytetyöprosessista ja kerättiin opiskelijoiden mielipiteitä ammattikorkeakoulun työllisyyttä edistävistä toimista. Samanaikaisesti paikallisten toimenpiteiden ja tiedonkeruun rinnalla kehitettiin yhteistä työllistymistä edistävää toimintamallia hankeverkoston tapaamisissa. Mallia jatkojalostettiin valtakunnallisesti mm. Vieraskielisten kehittämispäivien (VIKO-päivät 2017 Tampere) työpajassa.

Hankkeen tuloksista laadittiin yli 30 ketterän kokeilun kuvaukset, jotka löytyvät verkosta valmiin toimintamallikuvan yhteydestä. Lisäksi kirjoitettiin julkaisu, jossa on pohdittu syvällisemmin työllistymisen tematiikkaa ja nostettu näkökulmia mm. kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksesta ja suomen kielen oppimisesta sekä kuvattu tarkemmin kokeiluja mm. alumnitoiminnan kehittämisestä, urasuunnittelusta ja työharjoittelusta.

Hankkeesta viestittiin mm. kirjoittamalla artikkeleita ammattikorkeakoulujen omiin ja paikallis- ja sidosryhmälehtiin, AMK-julkaisuun ja kansainväliseen Head’18 -konferenssiin. Lisäksi toimintamallia esiteltiin eri tapahtumissa, kuten KV-kevätpäivillä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston KV-hallinnon väelle ja Proflang-kevätpäivillä kielten opettajille (molemmat Jyväskylässä toukokuussa 2018).

Hankkeen päättyessä julkaistiin kaksi toimintamallia, jotka löytyvät verkosta. Englanninkielinen malli www.xamk.fi/kilkaseng on kirjoitettu opiskelijoille ja sitä voi hyödyntää opiskelijoiden perehdyttämisessä ja ohjauksessa. Suo-menkielinen malli www.xamk.fi/kilkas on kirjoitettu ohjaus- ja opetustyötä te-keville. Jälkimmäinen malli sisältää kaikki hankkeessa tehdyt ketterät kokei-lut. Hankkeen verkkosivuilta löytyvät myös hankkeessa tuotetut esitteet (yri-tyksille ja opiskelijoille), suomen kielen S2-tasoinen oppimateriaali ja hanke-julkaisu ja blogi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke