|
|
|
Hankekoodi: S20638
Hankkeen nimi: From Waste To Taste
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: From Waste to Taste ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2747771-4
Jakeluosoite: Lapinlahdenpolku 8 D
Puhelinnumero: +358440241011
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.waste2taste.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOHVAKKA JOHANNA MIA KRISTIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna(at)waste2taste.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358440241011
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lähes 100 miljoonaa tonnia ruokaa heitetään hukkaan vuosittain pelkästään EU:n alueella. Suomessa koko elintarvikeketjussa arvioidaan haaskattavan jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Kauppojen ruokahävikki Suomessa on yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa, josta vain 10-15 prosenttia lahjoitetaan tällä hetkellä ruoka-apuun. Hävikkiruoan ilmastokuormitus on suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen. Tällä on vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. From Waste To Taste -hankkeessa on tarkoitus puuttua tähän ongelmaan luomalla entistä tehokkaampi järjestelmä, jolla järjestelmällisemmin ja kauppiaalle/tuottajalle yksinkertaisella tavalla kerätään kaikki se ruokahävikki, mikä tällä hetkellä vielä jää keräämättä. Hanke työllistää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä, ja auttaa heitä pääsemään kiinni työelämään.
From Waste To Taste -hankkeen (myöhemmin W2T) ensimmäisessä vaiheessa perustetaan ruoankierrätyskeskus ja hävikkiruokaravintola Helsinkiin. Ruoankierrätyskeskus muistuttaa hyvin pitkälti Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta niin toimintaperiaatteiltaan kuin ajatusmaailmaltaan. Ruoankierrätyskeskuksen keskiössä on hävikkiruokaravintola, jonka toiminnan avulla muu toiminta rahoitetaan.
W2T-ruoankierrätyskeskus ja hävikkiruokaravintola toimivat hyvän mielen työpaikkana niille, joiden on vaikea työllistyä: syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille. He ovat toimijoita, jotka antavat oman tärkeän panoksensa ruokahävikin pienentämiseen ja siten energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Osallisuuden ja merkityksellisyyden tunteen saavuttaminen on hankkeen peruslähtökohta.
Jokaiselle osallistujalle laaditaan oma henkilökohtainen kehitys- ja koulutussuunnitelma, joka tähtää oman paikan löytämiseen suomalaisessa työelämässä. Työtehtävät voidaan laatia osallistujan oman kiinnostuksen mukaan, ja ne voivat sisältää lähetti- ja ravintolapalveluiden lisäksi toimistotyötä, kuten kirjanpitoa, kassanhallintaa ja IT-tehtäviä. Järjestämme tarvittaessa lisäksi koulutusta: hygieniapassikurssin, CV:n laatimiskoulutuksen, IT- ja kielikoulutusta. Työskentely organisoidaan tarvittaessa paritekniikalla, jolloin parin toinen osapuoli on pidempään Suomessa asunut tai suomalainen. Apuna käytännön pulmissa on sosiaaliohjaaja tai työnohjaaja.
Lisäksi järjestämme koulutuksia, infotilaisuuksia ja työpajoja hävikkiruokaan liittyvien teemojen ympärillä. Pyrimme vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja lisäämään tietoisuutta siitä, miten jokainen voi vaikuttaa ruokahävikin syntyyn ja siten omalta osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta. Työpajoja järjestetään myös erityisryhmille, kuten esimerkiksi vastaanottokeskuksen asukkaille yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa.
Kehitämme mobiilisovelluksen, jolla kauppias, tuottaja tai yritys voi yhdellä napin painalluksella ilmoittaa, että hävikkiruokaa on noudettavissa. Lähettipalvelumme lähettää kuittauksen noutoajasta, suunnittelee optimaalisen ajoreitin sekä noutosopimusten että saatujen ilmoitusten perusteella ja noutaa ruoan aikataulun mukaisesti. W2T-ravintolan luovat kokit suunnittelevat herkullisen menun raaka-aineista ja valmistavat ruoan yhdessä hankkeen osallistujien kanssa heitä opastaen. Raaka-ainevalikoimaa täydennetään tarvittaessa kauppojen päiväysmerkityillä tuotteilla ja muilla ostettavilla raaka-aineilla siten, että vähintään 90% raaka-aineista luokitellaan hävikkituotteiksi. Kylmäketjusta ja elintarviketurvallisuudesta huolehditaan tarkkaan, ja Eviran säädökset ovat toimintamme lähtökohta. Päiväysvanhoja tuotteita ei käytetä. Voimme ottaa vastaan myös suuria määriä raaka-aineita, joita esimerkiksi maanviljelijöiltä jää yli; näistä valmistamme mahdollisuuksien mukaan säilyketuotteita tai etsimme muita käyttökohteita. Jos kyseessä on hyvin pieni määrä, jota ei kannata lähettipalvelulla noutaa, vastaanotamme tuotteita myös aukioloaikojen puitteissa.
Toiminta on suunniteltu asiakaslähtöisesti kauppiaita, ruoan hyödyntäjiä ja loppukäyttäjiä haastattelemalla.
Hävikkiruokaravintolan kohderyhmä ovat ympäristötietoiset ihmiset, jotka haluavat sekä olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa että edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tavoitteemme on luoda uusi ilmiö siitä, että on hienoa syödä ruokaa, joka muuten joutuisi hävikkiin. Haluamme vaikuttaa myös kotona syntyvään ruokahävikkiin oikaisemalla virheellisiä käsityksiä pakkausmerkinnöistä sekä kertomalla tuotteiden oikeaoppisesta säilytyksestä ja uusista tavoista hyödyntää raaka-aineita entistä monipuolisemmin.
Hankkeen toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon yhdistys From Waste to Taste ry. Toimintaa jatketaan hankekauden jälkeen ravintola- ja jatkojalostustoiminnan tuottojen avulla.
Hankkeen osallistujat ovat työelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneitä vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. Tärkeä ryhmä ovat esimerkiksi voimaannuttamista kaipaavat maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet, joita on pakolaiskriisin myötä yhä enenevässä määrin. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia kouluttamattomia naisia, joiden ainoa taito voi olla ruoanlaittotaito, josta he myös ovat ylpeitä. Tämän heille tutun työtehtävän kautta heidän on helpompi kokea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja sopeutua paremmin suomalaiseen työelämään.
Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös ilman koulutusta jääneet tai muusta syystä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät. Erityisesti haluamme panostaa alle 30-vuotiaisiin nuoriin, jotka ovat jääneet ilman koulutusta ja/tai työelämän ulkopuolelle esimerkiksi oppimisvaikeuksien, mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai henkilöhistoriaan liittyvistä syistä (mm. lastensuojelun asiakkaat).
Oikeat henkilöt organisaatioon valitaan yhteistyössä Helsingin kaupungin TYP Helsingin ja Ohjaamon, työttömien nuorten yhdistyksen Tatsi ry:n, Monika-Naisten liitto ry:n Osaavat Naiset -hankkeen; Monik ry:n Urax-projektin sekä monikulttuuristen järjestöjen kattojärjestön Moniheli ry:n kanssa.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat työllistettävien perheet ja läheiset. Yhdenkin perheenjäsenen työllistymisellä voi olla merkittävä vaikutus koko perheen hyvinvointiin.
Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi kauppiaat, tuottajat, yritykset ja tavalliset kuluttajat, joiden asenteisiin ja käyttäytymismalleihin pyritään vaikuttamaan ruokahävikin pienentämiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 861
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 861
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 47
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 8 |
| Vähentämällä ruokahävikkiä pienennämme maapallon luonnonvarojen kulutusta. Tällä hetkellä jopa kolmannes ruoasta menee hukkaan. Tällä määrällä poistettaisiin maailman nälänhätä neljä kertaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Pienentämällä ruokahävikin määrää vaikutamme suoraan ilmastonmuutokseen ja siten sen aiheuttamien riskien vähenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 7 |
| Ruokahävikkiravintolassa ja sen säilyketuotannossa hyödynnetään pääasiassa raaka-aineita, jotka muuten joutuisivat hävikkiin. Jätteen syntymistä pyritään pienentämään mahdollisuusten mukaan ja sille kehitetään ekologisesti kestäviä keinoja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 0 |
| Pyrimme löytämään mahdollisuuden käyttää uusiutuvaa energiaa hankkeen toteutuksessa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Uusi ekologinen ja sosiaalinen toimintamalli, joka edistää kestävää kehitystä monin tavoin | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Kuljetusmuodoksi valitaan ekologinen vaihtoehto ja sponsori sopimuksia neuvotellaan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Työelämän ulkopuolelle jääneiden sopeuttaminen työelämään edistää osallistujien ja heidän läheistensä hyvinvointia merkittävästi | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 3 |
| Hankkeessa tullaan edistämään tasa-arvon toteutumista kohdentamalla työllistämistoimenpiteet vaikeiten työllistettävään ryhmään eli erityisesti maahanmuuttajataustaisiin naisiin. Vastaavasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla painoarvoa saa nuorten miesten syrjäytyminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 3 |
| Hankkeessa edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen työelämään, ja siten pyritään lisäämään heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Suomessa koko elintarvikeketjussa arvioidaan haaskattavan jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Kauppojen ruokahävikki Suomessa on yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa, josta vain 10-15 prosenttia lahjoitetaan tällä hetkellä ruoka-apuun. Hävikkiruoan ilmastokuormitus on suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen. Tällä on vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia.
From Waste to Taste ry perusti Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan, jonka tarkoitus oli taistella ilmastonmuutosta ja syrjäytymistä vastaan. Ravintola Loop työllistää etenkin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaa heitä takaisin työelämään. Ensimmäiselle toimintavuodelle hanke sai Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen.
Hankkeen food resque -auto lähtee joka aamu kierrokselle ja noutaa sopimuskauppiailta ruoan, joka on hävikkiuhan alla. Ravintolan kokkitiimi valitsee kyseisen päivän ravintola-annoksiin tarvittavan ruoan ja valmistaa niistä upeita, herkullisia annoksia osoittaakseen, että ruoassa, joka on vaarassa joutua hukkaan ei ole mitään vikaa. Keittiötä johtaa ohjaava kokki, joka ottaa koppia osallistujista ja heidän kehityksestään ravintola-alan ammattilaisiksi. Ammattitaitoisen henkilökunnan ohjaus tukee osallistujien työelämään sopeutumista ja työelämätaitojen kehittymistä.
Ensimmäisen toimintauvoden aikana hankkeeseen rekrytoitiin osallistujia pääsääntöisesti yhteistyökumppaneina toimivien järjestöjen kautta. Osallistujia ohjattiin mukaan toimintaan Helsingin Kaupungin TYP Helsingistä sekä Ohjaamo-hankkeesta, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:stä, Monika-Naisten liitto ry:stä sekä Monik ry:stä. Näiden lisäksi osallistujina on ollut Stadin ammattiopiston kokkilinjan opiskelijoita sekä muita omatoimisesti yhteyttä ottaneita henkilöitä. Yhteensä hankkeessa oli 50 osallistujaa koko hankekauden aikana.
Hankkeen kaikille pitkäaikaisille osallistujalle laadittiin henkilökohtainen kehityssuunnitelma jakson alussa, jossa määriteltiin tehtävät ja tavoitteet yhdessä osallistujan itsensä kanssa. Heitä myös tuettiin työnhaussa ja työnhakuasiakirjojen laatimisessa. Heikosti suomen kieltä puhuvia ohjattiin osallistumaan suomen kielen keskusteluryhmiin ja kielikursseille. Hanke solmi myös yhteistyösopimuksia kolmen ravintola-alan henkilöitä työllistävän yrityksen sekä keikkatöitä ja assistenttipalveluja tarjoavan yrityksen kanssa, sekä ohjasi hyvin tehtävissä suoriutuneita henkilöitä heille.
From Waste to Taste ry pelasti ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 70.000 kiloa ruokaa, joka arkipäivä keskimäärin 600 kiloa eli yhden pakettiauton verran. Tämä vastaa sitä, jos maapallon ympäri ajettaisiin henkilöautolla 23 kertaa tai kuuhun ja takaisin 2,5 kertaa. Yhdistys lisäksi toimitti kaiken ylijäävän ruoan (keskimäärin 70-80%) eteenpäin ruoka-apu- ja hyväntekeväisyystoimijoille.
Toimintamallin levittämiseksi hanke vieraili useissa eri alan seminaareissa, keskustelutilaisuuksissa ja muissa tapaamisissa. Hävikkiruokaravintola Loop jatkaa toimintaansa Helsingin Lapinlahdessa markkinaehtoisesti.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi