Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20639

Hankkeen nimi: Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiateollisuus ry

Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö

Y-tunnus: 0215289-2

Jakeluosoite: PL 10

Puhelinnumero: 09 192 31

Postinumero: 00131

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.teknologiateollisuus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Mäkelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.makela(at)teknologiateollisuus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5389 668

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, 1016144-9
Ammattiliitto Pro ry, 0215350-2
Metallityöväen Liitto ry, 0201717-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa väestö ikääntyy, työurat ovat katkonaisia ja syntyvyys laskee. Työkaari kantaa – teknologiateollisuuden tulevaisuushankkeen tavoitteena on eheyttää työuria ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää. Työeläkeuudistuksen onnistuminen vaatii lainsäädäntömuutosten lisäksi yrityksiltä ja niiden henkilöstöiltä erityisiä toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja eri ikäisten työntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseksi. Hankkeen tavoitteena on yhdessä tekemisen kulttuurin kehittäminen työpaikoilla.
Hankkeessa pyritään muuttamaan työelämässä ja yhteiskunnassa vallitsevia työntekijöiden ja työnantajien asenteita suhteessa työuraan ja työn tekemiseen. Teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolten 2010 – 2015 toteuttamassa Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että työuraa tukevia toimenpiteitä on syytä kohdentaa koko työuran ajalle.

Tämän hankkeen keskeisin tavoite on luoda aktiivisesti asennemuutosta suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä ja kotimaisilla työmarkkinoilla. Yritysten on suunniteltava johtamiskäytännöt, jotka tukevat kaikenikäisten työntekijöiden työssä jaksamista. Myös työntekijöiden asenteiden on muututtava. Oman työkyvyn ja osaamisen ylläpitoon on opittava suhtautumaan uudella tavalla.
Hankkeen tavoitteena on saada yritys ja sen henkilöstö tiedostamaan työurien merkitys kansantalouden näkökulmasta, yrityksen tuottavuuden näkökulmasta sekä henkilön työhyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta. Tämä edellyttää asennemuutosta, jonka pohjalta vaikutetaan työpaikkojen toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin.
Työpaikan kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja toiminnallisten tavoitteitten asettaminen tulee tehdä yhdessä sopimalla ja hyvällä yhteistyöllä. Kun henkilöstö on aidosti ja ajoissa mukana suunnittelemassa toimenpiteitä, saadaan vahvempi sitoutuminen kehittämiseen. Tavoite on, että yrityksissä tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja viedään ne aktiivisesti osaksi päivittäistä toimintaa.
Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa hyviä johtamiskäytäntöjä ja kehittämisideoita sekä dokumentoida ja levittää niistä toimivimmat. Hyvät käytännöt siirretään hankkeen toteuttajien toimesta julkiseen tietopankkiin, joka on laajasti hyödynnettävissä eri toimialojen yrityksille. Tuloksista tiedotetaan kattavasti ja tehokkaasti eri viestintäkanavissa osana liittojen toimintaa. Hyvät käytännöt hyödynnetään myös työmarkkinaosapuolten toiminnassa.

Työkaarimalli sisältää seuraavat osiot:
1. Johtaminen ja tiedonkulku
2. Työuran suunnittelu
3. Osaaminen ja ammattitaito
4. Työn muokkaaminen
5. Työaikajärjestelyt
6. Poissaolojen hallinta
Hanke osaltaan toteuttaa Työelämä2020 -hankkeen tavoitteita ja siinä on tarkoitus hyödyntää alan parasta asiantuntemusta ja yhteistyötahoja.

Hankkeen toteutumisen varmistaa toimiva yhteistyömalli liittojen välillä ja suora yhteys alan yrityksiin. Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry tavoittaa jäsenyritysten (1600) johtoa ja työntekijäliitot (Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry) lähestyvät työpaikkoja henkilöstön edustajien kautta (285 000).
Hankkeessa hyödynnetään liittojen alue-organisaatioita. Hanke on valtakunnallinen. Liitoilla on eri puolilla Suomea yhteensä 50 alueasiantuntijaa, jotka osaltaan vievät tätä hanketta eteenpäin työpaikoille. Tämä mahdollistaa alueellisten verkostojen luomisen ja hyödyntämisen. Lisäksi aluetasolla huomioidaan yhteiset työpaikat, konsernien sisäiset tapaamiset, EWC ja toimittajayhteistyö.

Hankkeella lisätään tietoisuutta eri ikäisten työntekijöiden tarpeista. Lyhyellä aikavälillä yhteistyö yrityksissä lisääntyy, kun pohditaan ja testataan keinoja, joilla työurat pidentyvät. Tavoitteena on, että työpaikoilla ryhdytään konkreettisiin toimiin nopealla aikataululla. Lisäksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa aktivoituu ja sen ennaltaehkäisevä rooli vahvistuu.
Pidemmällä aikavälillä saadaan aikaan työurien eheytymistä ja pidentymistä . Samalla on luotu uudenlaista toimintakulttuuria työpaikoilla, jossa eri ikäisten osaamista ja työpanosta arvostetaan ja hyödynnetään paremmin. Työnantajien ja työntekijöiden asenteet vastaavat paremmin tulevaisuuden vaatimuksia. Työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen kasvaa. Työurat eheytyvät ja pitenevät, työhyvinvointi paranee ja eläköitymisikä nousee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat yritysten johto ja henkilöstö. Erityisenä kohderyhmänä ovat esimiehet ja eri henkilöstöryhmien edustajat. Koko henkilöstö osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja uuteen tapaan toimia.
Työterveyshuollon toimijat pyritään ottamaan mukaan toimenpiteiden suunnitteluun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Teknologia-alan yritykset, jotka eivät ole hankkeessa mukana, saavat tietoa toimintamalleista ja kokemuksista alueverkostojen ja julkaisujen kautta. Työterveyshuolto ja työterveyspalvelujen tuottajat hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista ja aikaansaannoksista, joita voidaan levittää muihin asiakasyrityksiin ja muille toimialoille.
Kaikki työmarkkinaosapuolet ja Työelämä2020 -hanke.
Muiden toimialojen yritykset, työeläkevakuutusyhtiöt ja Työturvallisuuskeskus hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 368 258

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 258

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 81

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Tavoitteena pidentää ja eheyttää sekä miesten että naisten työuria tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa käytettävät työkalut huomioivat sukupuolen, mikä mahdollistavat toimenpiteiden suuntaamisen erilaisten tarpeiden mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sekä miesten että naisten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 1
Paikallisten palveluiden hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Liikkumistarpeen väheneminen alueellisen toiminnan ansiosta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 4
Esimerkiksi työterveyshuollon proaktiivinen rooli edistää henkilöstön terveyttä ja jaksamista, sekä lisää hyvinvointia. Tavoitteena saada yritysten koko henkilöstö osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 4
Eriarvoisuus vähenee, kun opitaan arvostamaan eri-ikäisten työpanosta työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei erityisiä vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Valtakunnallinen hanke toteutettiin 1.11.2015 - 31.10.2018. Hankkeen toteuttajia olivat Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Hankkeen kohderyhmänä oli Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena oli työurien pidentyminen. Hanke tavoitteli muutosta työpaikkojen paremmalla yhdessä tekemisen kulttuurilla, asennemuutoksella (niin yrityksillä kuin niiden henkilöstöllä on vastuu työhyvinvoinnista) sekä yritysten konkreettisilla toimenpiteillä, jotka tukevat koko työuran aikaista työhyvinvointia. Tavoitteena oli myös lisätä tietoa työkaarijohtamisesta sekä kerätä ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä tukea toisilta oppimista.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset kehittivät itsenäisesti työhyvinvointia ja työkaarijohtamista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Hanke tuki kehittämistyötä tarjoamalla mahdollisuuksia oppia asiantuntijoilta ja vertaisilta sekä tuottamalla kohderyhmälle soveltuvia työkaluja.

Hankkeen tapahtumat:
• Yritysten alkuinfot
• Seminaarit
• Työkaari-verkostot
• Työkaari-työpajat
• Ikätietoinen työpaikka -valmennus
• Työn imua uran seniorivaiheeseen -valmennus

Hankkeen työkalut:
• Pomotsekki
• Työkaarikeskustelu
• Työkaarimallin työkalupakki
• Työhyvinvoinnin tekoja teknologiateollisuuden työpaikoilla -julkaisu
• Johdatus työurajohtamiseen -oppimateriaali
• Tepsivät teot työelämään -tietopankki

Hankkeen kehittämistoimintaan osallistui kiinteästi reilut 80 yritystä, joissa työskentelee yli 10000 henkilöä. Hankkeen avoimiin tapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin, joissa hankkeen oppeja esiteltiin, osallistui satojen yritysten edustajia.

Hankkeen arviointikyselyssä yritykset raportoivat positiivista kehitystä eri osa-alueilla seuraavasti:

Johtaminen ja tiedonkulku 42%
Työuran suunnittelu 49%
Työaikajärjestelyt 58%
Osaaminen ja ammattitaito 38%
Työn muokkaaminen 59%
Poissaolojen hallinta 53%
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen 54%
Terveydentila ja toimintakyky 25%

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia olivat yritysten omat teot työhyvinvoinnin ja työkaarijohtamisen kehittämiseksi. Pitkäjänteisellä yhteisellä kehittämistyöllä työelämän laatu paranee ja pidemmät ja eheämmät työurat toteutuvat.