Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20640

Hankkeen nimi: Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia (TTT) edistävä yhteistyö- ja osaamisverkosto

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 9.9.2015 ja päättyy 8.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: PL40

Puhelinnumero: 0304741

Postinumero: 00251

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LERSSI-USKELIN JAANA KATRI MARGIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.lerssi-uskelin(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043-8201020

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, 0632968-3
nommoC seugolaiD osk, 2495341-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TyhyverkostoX- Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankekokonaisuudessa parannetaan työpaikkojen kykyä ja valmiuksia omaehtoiseen työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimintaan (TTT-toiminta) ja siten parannetaan työn tuottavuutta. Hankkeen tavoitteita ovat 1) kehittää rakenteellisesti vahva kansallinen, alueellisesti toimiva työpaikkojen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyö- ja osaamisverkosto, jolla on yhteydet kansainvälisiin (erityisesti lähialueet) verkostoihin 2) parantaa työpaikkojen työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin (TTT) liittyvää osaamista, yhteistyötä ja TTT-palvelujen hyödyntämistä työpaikoilla. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienet yritykset ja yrittäjät.
Hankkeen taustalla ovat aikaisemmissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa todetut työpaikkojen työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeet ja palvelujen hyödynnettävyyden ongelmat. Työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen on perustunut siilomaiseen toimintatapaan. Toimijalähtöisten, verkostomaisten yhteistyötapojen hyödyntäminen on ollut puutteellista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö mahdollistaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja optimoi resurssien käyttöä.
Hankkeen toiminta perustuu työpaikkojen keskinäiseen verkottumiseen sekä verkostoissa tapahtuvaan yhteisölliseen oppimiseen ja kehittämiseen. Hanke toteutuu kestävää kehitystä ja yhdenvertaisuutta tukevan verkostotoiminnan periaatteita (yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, luottamusta ja sitoutumista tukeva toiminta) noudattavien työpajaprosessien kautta. Hanke toteutuu eri puolella Suomea yhteistyössä työpaikkojen, alueellisten Työpaikkojen työhyvinvointiverkostojen (Tyhy-verkosto), Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n, nommoC seugolaiD osk:n sekä useiden muiden yhteistyötahojen kanssa.
Hankkeessa kehitetään verkostojen toimintatapoja ja kattavuutta neljän teeman ja viiden valtakunnallisen kehittämislinjan kautta. Teemoissa 1) kehitetään yhteistyö- ja osaamisverkostoa, 2) lisätään TTT-osaamista työpaikoilla, 3) parannetaan TTT-yhteistyötä työpaikoilla ja alueellisesti, 4) kehitetään yrittäjien ja pienten yritysten TTT-palvelujen hankinta- ja organisointimuotoja. Lisäksi kehitetään työkyvyn ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavaa työtä tekevien työurien pidentämiseksi sekä ikääntyvien ja osatyökykyisten ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi. Valtakunnallisissa kehittämislinjoissa tuotetaan suosituksia ja tietoa päätöksenteon tueksi seuraavista asioista: 1) määritelmä TTT-osaamisesta ja suositus TTT-osaamisesta osana työelämävalmiuksia, 2) suosituksia fyysisesti raskasta työtä tekevien työurien jatkamiseen ja osatyökykyisten työkyvyn ylläpitoon, 3) suositus sujuvasta työsuojelutoiminnasta työpaikoilla, 4) ehdotus TTT-toimintamallista harvaan asutuille alueille 5) ehdotus uusista organisointitavoista TTT-palvelujen hankinnan helpottamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työpaikat; yritykset, organisaatiot ja yrittäjät eri puolilla Suomea sekä alueelliset Työpaikkojen työhyvinvointiverkostot ja niiden jäsenet. Erityisen kohderyhmän muodostavat pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset ja yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat työhyvinvoinnin kehittäjäorganisaatiot (työterveyshuollot, työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointipalveluntarjoajat ja asiantuntijaorganisaatiot), TTT-toiminnan kehittäjät ja asiantuntijat sekä viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi alueelliset työhyvinvointia ja yritysten toimintaa tukevat toimijat kuten Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostot, yrittäjäjärjestöt sekä yrityspalveluorganisaatiot ja -verkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 037 159

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 037 159

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 432 457

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 432 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 435

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 378

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 649

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolivaikutuksia on arvioitu hankesuunnitteluprosessin osana Työterveyslaitoksen omien asiantuntijoiden toimesta. Arvioinnissa on hyödynnetty Työterveyslaitoksella olevaa aiheen erityisosaamista (vrt. esim. Naiset työssä -hanke)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaympäristönä on koko suomalaisten työpaikkojen kirjo. Toiminnan kohteena olevien työntekijöiden sukupuolijakauma on näin ollen sama kuin työpaikoilla työskentelevien yleinen sukupuolijakauma. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston aikaisempi kokemus on osoittanut, että työpaja- ja muuhun ydintoimintaan osallistujista suuri osa on naisia. Verkostoon on ilmoittautunut 835 jäsentä, joista 90% on naisia. Sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta yksi hankkeen haasteista on saada miehiä mukaan hankkeen ydintoimintaan. Tämä onnistuu parhaiten hakemalla ydintoimintaan mukaan mahdollisimman paljon työpaikkoja myös miesvaltaisilta toimialoilta ja muutoinkin kannustamalla miehiä mukaan esim. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston alueellisten suunnitteluryhmien toimintaan. Hankkeen toteuttajissa on sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeeseen, erityisesti sen ydintoimintaan haetaan työpaikkoja sekä mies- että naisvaltaisilta toimialoilta. Näin saavutetaan sukupuolten välinen tasapaino sekä hanketoiminnan kohteena olevien että hankkeen ydintoimintaan osallistuvien keskuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa toimitaan alueellisesti eri puolilla suomea. Työpaja- ja muu ydintoiminta toteutetaan osallistuvien työpaikkojen läheisyydessä tai virtuaalisesti, mikä vähentää matkustamistarvetta ja sitä kautta pakokaasupäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa toimitaan alueellisesti eri puolilla suomea. Työpaja- ja muu ydintoiminta toteutetaan osallistuvien työpaikkojen läheisyydessä tai virtuaalisesti, mikä vähentää matkustamistarvetta ja sitä kautta pakokaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeen materiaalit toimitetaan pääasiassa keskitetysti verkkosivujen kautta. Näin vältetään turhaa paperin tulostamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Hankkeen toimintamuodot edistävät työelämän laatua ja työpaikkojen työhyvinvointia ja sitä kautta toiminnan tehokkuutta tasaisesti kaikkialla Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla. Hanke lisää myös yritysten keskinäistä vuorovaikutusta sekä yritysten ja paikallisten yritystoiminnan kehittäjien, erityisesti kuntaorganisaatioiden, yhteistyötä. Toimenpiteillä saavutetaan parempaa tuottavuutta ja edistetään yritysten toimintaedellytyksiä tasapuolisesti koko Suomen alueella. Hanke lisää yritysten ymmärrystä omista palvelutarpeistaan ja lisää niiden valmiuksia hyödyntää yritystoiminnan kehittämispalveluja. Lisääntynyt business to business –palvelukysyntä piristää paikallista yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 0
Hanke edistää työhyvinvointiin ja työelämän laatuun tähtäävää toimintaa työpaikoilla ja lisää ko. toimintaan liittyvän palvelun tarvetta. Yhä suurempi osa näistä työhyvinvointipalveluista tuotetaan jatkossa aineettomana, digitaalisen palvelun kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeen pääasiallinen tarkoitus on verkostotoiminnan kautta parantaa työpaikkojen valmiuksia työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeen tuloksena työpaikkojen työskentelytavat, yhteistyö, työilmapiiri ja työolosuhteet paranevat, mikä edistää työntekijöiden terveyttä ja lisää heidän halukkuuttaan jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Koko hanke pohjautuu verkostomaiseen toimintaan, yhteistyöhön ja osallistavaan toimintatapaan. Hankkeen ydintoiminnassa mukana olevat tulevat hyödyntämään näitä samoja toimintaperiaatteita omilla työpaikoillaan. Parantunut työilmapiiri ja yhteistyö edistävät myös työpaikkojen valmiuksia suvaitsevaisuuteen ja monimuotoiseen ajatteluun, joiden kautta lisätään esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista. Hankkeessa jaetaan huomattava määrä tietoa eri työhyvinvoinnin osa-alueista ja opitaan verkostomaisen työskentelyn ja vertaisoppimisen kautta hyödyntämään sekä jaettavaa että muutoin saatavilla olevaa tietoa yritysten kehittämistarpeiden tueksi.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Suomalaiset miehet ovat perinteisesti naisia huonompia osallistumaan työhyvinvointia ja työyhteisöjä kehittävään toimintaan. Tähän ilmiöön pyritään vaikuttamaan kohdistamalla hankkeen toimenpiteitä miesvaltaisille toimialoille ja työpaikoille ja houkuttelemalla mahdollisimman paljon miehiä mukaan hankkeen ydintoimintaan, esim. alueellisiin suunnitteluryhmiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke lisää alueellista tasa-arvoa. Hankkeen toiminta kohdistuu kaikkiin suomalaisiin työpaikkoihin tasapuolisesti, eri puolilla Suomea. Tämä lisää yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niissä työskentelevien henkilöiden tasapuolisia mahdollisuuksia saada osakseen hankkeessa tarjottavaa osaamista sekä tietoa toimintamalleista ja siten parantaa yritysten toimintaedellytyksiä kaikkialla Suomessa. Hankkeessa mukana olvien työpaikkojen parantunut työilmapiiri ja yhteistyökyky edistävät myös työpaikkojen valmiuksia suvaitsevaisuuteen ja monimuotoiseen ajatteluun, joiden kautta lisätään esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

TyhyverkostoX - Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankekokonaisuudessa (TyhyverkostoX-hanke) parannettiin työpaikkojen kykyä ja valmiuksia omaehtoiseen työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimintaan (TTT-toiminta) ja siten vaikutettiin myös työn tuottavuuteen. Hankekokonaisuudessa kehitettiin valtakunnallista Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoa (Tyhyverkostoa) rakenteellisesti vahvaksi kansalliseksi ja alueellisesti toimivaksi työpaikkojen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyön- ja osaamisverkostoksi, jolla on yhteydet kansainvälisiin (erityisesti lähialueiden) verkostoihin. Lisäksi parannettiin TTT-toimintaan liittyvää osaamista, yhteistyötä ja TTT-palvelujen hyödyntämistä työpaikoilla. Hankekokonaisuus toteutui suunnitelman mukaisesti eri puolella Suomea, kaikilla Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston 18 alueella yhteistyössä erilaisilta työpaikoilta tulevien toimijoiden kanssa. Kohderyhmänä olivat erityisesti pienet yritykset ja yrittäjät, mutta hankkeeseen osallistui henkilöitä myös isoilta työpaikoilta.
Hankekokonaisuuden toiminta perustui alueellisiin ja kohderyhmien TTT-toimintaan liittyviin kehittämistarpeisiin sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Hankekokonaisuus toteutui viidessä toisiaan tukevassa osaprojektissa vahvassa yhteistyössä osatoteuttajien (nommoC seugolaiD, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus) sekä useiden yhteistyötahojen kanssa.

TTT-verkostotyö-osaprojektissa verkostotyötä toteutettiin ja kehitettiin jatkuvasti koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia tapoja organisoida ja koordinoida verkoston toimintaa, suunniteltiin ja ideoitiin toimintaa erilaisissa ryhmissä, järjestettiin monenlaisia verkostotapaamisia, kokeiltiin erilaisia tapoja fasilitoida yhteisoppimista ja osallistaa toimijoita, kehitettiin verkostotoimintaan soveltuva oppimisprosessi sekä arvioitiin kaikkea kehittämistyötä hyödyntäen kyselyitä, havainnointia ja haastatteluja.
Hanke vahvisti Tyhyverkoston liikevoimaa (momentum) Suomessa. Havaittiin että työpaikoilla ja kehittämistoimijoilla on osaamispotentiaalia ja osallistumishalukkuutta työhyvinvoinnin yhteiskehittämiseen, mutta tämä vaatii tuekseen selkeän valtakunnallisen ja alueellisen rakenteen kuten valtakunnallinen koordinaattori ja tukiryhmä; alueellinen verkosto, ydinryhmä ja yhteyshenkilö sekä koordinoidun oppimisprosessin, joka perustuu toimijoiden tarpeiden kuunteluun ja osallistavaan fasilitointiin. Rakennetun liikevoiman jatkaminen vaatii: 1) pysyvän alueellisen rakenteen (esimerkiksi maakunta), johon verkoston toiminta voi kiinnittyä, 2) hankkeessa tuotettujen verkostorakenteiden ja -toimintamallien systemaattisen käyttöönoton, 3) riittävän resurssin osoittamista pitkäjänteiseen valtakunnalliseen ja alueelliseen koordinointiin, fasilitointiin ja viestintään, 4) riittävän koordinointiresurssin osoittamista valtakunnalliselle taholle, jonka tasapuolisuuteen, laatuun, asiantuntemukseen ja pitkäjänteisyyteen verkosto luottaa.

Verkostotyön toimintamallia pilotoitiin lähialueilla Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Tästä havaittiin, että toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös muissa maissa. Tyhyverkoston toimintamallille vaikuttaisi olevan vientikysyntää tämänkaltaisissa maissa.
Verkostotyön tueksi hankkeessa tuotettiin opas ”Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista”, sekä verkkojulkaisu ”Verkostotyön opit ja knopit”. Harvaanasuttujen alueiden TTT-toiminnan kehittämiseksi laadittiin ”Elinvoimaa harvaan asutuille alueille – työhyvinvointia ja terveyden edistämistä yhteistyöllä”-esite, jossa esitetään vinkkejä, miten harvaanasutun alueen resurssit – yksityisen, julkisen ja järjestösektorin toimijat – saadaan koottua yhteen toteuttamaan alueen työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.

TTT-yhteistyö-osaprojektissa kehitettiin työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointiyhteistyötä (TTT-yhteistyö) työpaikan eri toimijoiden välillä sekä parannettiin valmiuksia rakentaa TTT-yhteistyötä asiantuntijoiden, palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseksi. Työpaikan sisäisen yhteistyön kehittämiseksi toteutettiin kuusi eri aihealueisiin painottuvaa työpajaprosessia. Lisäksi järjestettiin yksittäisiä verkostotapaamisia ja webinaareja. Työpajaprosessit ja tilaisuudet veivät eteenpäin osallistuneiden työpaikkojen TTT-toiminnan yhteistyötä sekä vahvistivat osallistuneiden valmiuksia edistää yhteistyötä omilla työpaikoillaan. Lisäksi he saivat käyttöönsä työkaluja yhteistyön rakentamiseksi. Yhteistyövalmiuksien rakentamista työpaikan ulkopuolisten eri toimijoiden kanssa kehitettiin kolmella eri alueella yhteistyössä paikallisen yrittäjäjärjestön, elinkeinoyhtiön, kauppakamarin tai toimialajärjestön kanssa. Yhteistyökumppanit osoittivat kiinnostusta ja tunnistivat TTT-toiminnan kehittämisen tarpeen omilla jäsentyöpaikoillaan, mutta suunniteltuja tilaisuuksia jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia tai suunnittelu ei edennyt konkretiaan. Yhteistyö-osaprojektissa kehitettiin myös sujuvaa työsuojelutoimintaa TTT-toiminnan kaksivuotisessa seurantaselvityksessä 16 työpaikalla sekä selvitettiin työsuojelun yhteistoiminnan nykytilaa toteuttamalla Työsuojelupaneeli-kyselytutkimus työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Tuloksena syntyi Työsuojelun yhteistoiminta -sivusto Työterveyslaitoksen sivustolle.

TTT-osaaminen-osaprojektissa parannettiin työpaikkojen osaamista työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Osaamistarpeita ja keinoja niiden kehittämiseksi tunnistettiin alueellisissa ideariihissä. Tulokset muodostivat TTT-osaamisen kehittämissuunnitelman, jota vietiin käytäntöön alueiden Tyhyverkostojen ja muiden toimijoiden kanssa. Osaprojektin valtakunnallinen toiminta perustui alueiden yhteisiin tarpeisiin, joita olivat työterveyshuolto-osaamisen ja TTT-lainsäädännön hallinnan parantaminen pienissä yrityksissä, perehdytys TTT-asioihin ja työhyvinvoinnin johtaminen. Tietoa työterveyshuollosta lisättiin tuottamalla materiaalia ja tiedottamalla työterveyshuollosta sekä järjestämällä Terve yrittäjä - terve yritys -tilaisuuksia. Työhyvinvoinnin johtamista edistettiin parantamalla esimiesten vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä organisaation toiminnasta. TTT-perehdytyksen tueksi tuotettiin Työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuden perehdytyspaketti. Vuorovaikutteinen opas sisältää monipuolista tietoa, tehtäviä ja testejä sekä Perehdyttäjän muistilistan. Ammattiin valmistuvien TTT-osaamista vahvistaa koulutusmateriaali työterveydestä, turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Opas ja materiaalit on julkaistu hankkeen verkkosivuilla, josta ne ovat vapaasti ladattavissa. Hankkeen tuottama määritelmä ja suositus TTT-osaamisesta osana työelämävalmiuksia auttaa kehittämään TTT-osaamista koulutuksessa, työpaikoilla ja työelämässä.

TTT-palvelut-osaprojektissa kehitettiin ja kokeiltiin työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointipalvelujen hankinnan ja organisoinnin uusia muotoja, jotka auttavat yrittäjiä ja pieniä yrityksiä hyödyntämään palveluita ja parantavat niiden saatavuutta. Projekti toteutettiin yrittäjäjärjestöjen, työterveyshuoltojen ja Tyhyverkostojen kanssa.
Projekti tuotti uutta tietoa yrittäjien ja pienten yritysten TTT-palvelujen tarpeista, joihin projektissa vastattiin: työterveyshuollon hankintaa helpotettiin ja saatavuutta parannettiin kehittämällä uusi yhteishankintamalli. Mallia kokeiltiin yrittäjäjärjestöjen kanssa, joiden jäsenet pääsevät helposti palvelujen piiriin järjestöjen solmimien työterveyshuollon puitesopimusten kautta. Työterveyshuoltojen toimintaa sujuvoitettiin Virtaa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoon -prosesseissa. Työturvallisuus- ja työhyvin-vointipalvelujen tunnettuutta ja saatavuutta parannettiin alueellisilla Tyhymarkkinoilla. Yrittäjille ja pienille yrityksille tuotettiin TTT-palveluista tietoa, jota julkaistiin Työterveyslaitoksen, hankekumppanien ja yrittäjäjärjestöjen viestimissä, kuten järjestöjen uusilla Työterveyshuolto-verkkosivuilla.
Työterveyshuollon uusi hankintamalli jää käyttöön yrittäjäjärjestöjen puitesopimuksissa. Mallia suositellaan myös muille organisaatioille yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon hankinnan helpottamiseksi. Tyhymarkkinat-konsepti on sovellettavissa TTT-palvelujen saatavuuden parantamiseen myös jatkossa.

Kroppa ja nuppi kuntoon -osaprojektissa kehitettiin fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistämiseen hyviä käytäntöjä työpaikoilla yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa. Osaprojektin kohdeorganisaationa oli palo- ja pelastusala. Osaprojekti tuotti yhdessä kehittäen tietoa ja käytäntöjä työntekijöille, esimiehille, työyhteisöille ja päättäjille sekä työterveysyhteistyöhön työkyvyn ja terveyden edistämiseen. Osaprojekti levitti tietoa hyvistä käytännöistä valtakunnallisesti verkostojen ja monipuolisen viestinnän avulla eri toimijoille. Osaprojektista on julkaistu seuraavia tuotoksia: Sytyttäjä-työpajamalli, Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon -ohjeistusalusta, Tue työkykyä - ryhmäohjaus esimiehen työkaluna -opas ja Hyvät käytännöt palo- ja pelastustoimen töihin. Osaprojektin vaikutukset näkyvät siinä, että on ymmärretty työpaikan tai muun yhteisön terveyttä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan yhteisöllinen sekä esimiestyön ja vertaistuen kehittämisen merkitys. Työterveysyhteistyöhön luotiin kumuloituvan kuormituksen arviointikäytäntö. Hierarkkisia ja roolijakoja ylittäviä yhteisöllisiä, kaikkia osallistavia toimintatapoja on omaksuttu ja hyviksi havaittu. Osaprojektin toimintojen jatkuvuutta on turvattu pitämällä yhteyttä useisiin valtakunnallisiin toimijoihin. Fyysisesti kuormittavien alojen erityispiirteet huomioidaan jatkossa Promo@Work hankkeessa, jossa kehitetään Työpaikan terveyttä edistäviä suosituksi ja suunnitelmaa kaikille työpaikoille.
Tulokset TyhyverkostoX-hankkeesta: www.ttl.fi/tutkimushanke/tyhyverkostox