Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20643

Hankkeen nimi: Wassup-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haapaveden kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0184872-4

Jakeluosoite: Tähtelänkuja 1

Puhelinnumero: 08 45911

Postinumero: 86600

Postitoimipaikka: Haapavesi

WWW-osoite: http://www.haapavesi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Saarela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaha

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.saarela(at)haapavesi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7591306

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Haapaveden kaupunki on ollut ns. hiipivän rakennemuutoksen kohteena vuosikymmeniä mm. teollisten työpaikkojen vähenemisen, työpaikkarakenteen muutoksen sekä voimakkaan väestön ikääntymisen takia. Tämän johdosta Haapaveden kaupunki valmistelee laajaa työllisyyden edistämiseen tähtäävää hanketta, jossa kehitetään koko työllistämisprosessia ja vaikeasti työllistyvien palveluita. Pääkohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Tavoitteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennetaan väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle. Hankkeella tavoitellaan työttömien aktivointiasteen nousua kehittämällä työkokeilun ja palkkatukityön eri muotoja. Tarkoituksena on hankkeen turvin perustaa kohtaamo, nimeltään WASSUP!. Wassupissa työskentelee projektipäällikkö ja -työntekijä. Toiminnan sisältöä ovat erilaiset työnhakuvalmennukset, fyysiseen toimintakyvyn parantamiseen liittyvät toiminnot ja erilaiset elämänhallintaan vahvistavat toiminnot. Hankkeessa kiinnitetään huomiota hyvinvointiin erilaisin fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin toimintatavoin. Toiminnalla tuetaan myös nuorten lapsiperheiden selviytymistä. Hankkeella pyritään entistä nopeammin katkaisemaan pitkittyvä työttömyys ja ehkäisemään syrjäytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat
- työttömät, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työttömyysetuutta vähintään 500 päivältä, ja ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat:
- työttömät, joiden työttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden
- työttömät alle 29-vuotiaat, joilla ei ole ammatillista koulutusta, tai joilla on osaamisen kehittämisen sekä pitkäaikaisen tuen ja ohjauksen tarvetta
- työttömät, joilla on jokin avoimille työmarkkinoille sijoittumista vaikeuttava sairaus tai vamma.

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös verkostot ja yhteistyökumppanit, joille hankkeessa järjestetään koulutuksia ja seminaareja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät muodostuvat keskeisistä yhteistyötahoista:
- TE-toimisto,
- kolmannen sektorin toimijat,
- KELA,
- oppisopimustoimisto sekä
- alueen yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 058

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 002

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 572

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 257 502

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tähtelänkuja 1

Postinumero: 86600

Postitoimipaikka: Haapavesi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 19

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 246

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Haapavedellä miesten työttömyys on jatkanut nousuaan teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen. Elokuussa 2015 miesten osuus on 59% työttömien kokonaismäärästä. Kohderyhmien eri sukupuolten sekä ikärakenne on huomioitu ja kartoitettu suunnittelussa. Nämä näkökulmat on huomioitu mm. elämänhallintaan liittyvissä toiminnoissa. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskiössä ja ja huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Hankkeen asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa huomioidaan eri ryhmien erilaiset tarpeet ja toiveet sekä arvioidaan lähtötilanne.Hankkeen aikana seurataan aktiivisesti hankkeen vaikutuksia sekä vaikuttavuutta miehiin ja naisiin. Mittareina käytetään aktivointiastetta ja jatko-ohjauksien määrää, joka jaotellaan sukupuolen mukaan. Asiakkaiden valmennuksissa,koulutuksissa sekä aktivointitoimissa, kuten työkokeilussa, edistetään sukupuolineutraliteettiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmien työllistymistä sukupuolesta riippumatta.Elokuussa 2015 miesten osuus on 59% työttömien kokonaismäärästä. Kohderyhmien eri sukupuolten sekä ikärakenne on huomioitu ja kartoitettu suunnittelussa. Nämä näkökulmat on huomioitu mm. elämänhallintaan liittyvissä toiminnoissa. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskiössä ja ja huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Hankkeen asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa huomioidaan eri ryhmien erilaiset tarpeet ja toiveet sekä arvioidaan lähtötilanne.Hankkeen aikana seurataan aktiivisesti hankkeen vaikutuksia sekä vaikuttavuutta miehiin ja naisiin. Mittareina käytetään aktivointiastetta ja jatko-ohjauksien määrää, joka jaotellaan sukupuolen mukaan. Asiakkaiden valmennuksissa,koulutuksissa sekä aktivointitoimissa, kuten työkokeilussa, edistetään sukupuolineutraliteettiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmien työllistymistä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Toiminta on paikallista ja siten luonnonvaroja säästävää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Käytetään sähköisiä työvälineitä soveltuvin osin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Materiaali pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa , jolloin kuormitus, joka kohdistuu luontoon, minimoidaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Käytetään kierrätyskopiopaperia ja muita hyödykkeitä soveltuvin osin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Paikallisia palveluita hyödynnetään mahdollisimman laajasti ja tarvittaessa voidaan hyödyntää soveltuvin osin sähköisiä alustoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa pyritään kohderyhmien hyvinvoinnin merkittävään edistämiseen yksilöllisen asiakasprosessin hoitamisen toimintatavalla.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ikään , sukupuoleen tai rotuun katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ikään , sukupuoleen, rotuun katsomatta tai sosiaalisesta statuksesta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 3 1
Hyödynnetään olemassolevaan kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeen työvalmennuksissa pyritään huomioimaan ympäristöosaaminen mahdollisuuksien mukaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Wassup-hankkeen tavoitteeksi oli asetettu työttömien aktivointiasteen nousu, matalan kynnyksen palvelukeskuksen perustaminen sekä Haapaveden kaupungin pitkäaikaistyöttömille tarjottavien palveluiden kehittäminen. Wassup-hankkeelle asetettu kehittämistarve toteutui hankeaikana. Hanke perusti Haapavedelle palvelukeskus Kokoomon, josta työtön asiakas saa kehitetyn palvelumallin mukaisesti poikkihallinnolliset ja monialaiset palvelut yhden luukun periaatteella. Kokoomossa työskentelevät työllisyyskoordinaattori, Haapaveden kaupungin työpaja, hanketoimijat, Jelppiverkon etsivä nuorisotyöntekijä ja yksilövalmentaja sekä paikallinen 4H-yhdistys. Lisäksi Kokoomossa testattiin ohjaamotyyppistä mallia, jossa yhteistyöverkoston asiantuntijat ovat tavattavissa palvelukeskuksessa sovittuna aikana.
Hankkeen aikana paikkakunnan työttömyysluvut alenivat huomattavasti muun muassa tukityöllistämismuotojen aktiivisen käytön seurauksena. Hankkeen aloittaessa Haapavedellä oli 408 työtöntä työnhakijaa, kun taas maaliskuussa 2019 työttömiä työnhakijoita oli 249. Sekä pitkäaikaistyöttömien että alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski hankkeen toiminta-aikana puoleen. Aktivointiaste oli hankkeen aloittaessa kesäkuussa 2016 21,5 %, kun taas tammikuussa 2019 se oli 43,1 %. Hankkeelle asetettu tavoite aktivointiasteen noususta onnistui erittäin hyvin.
Wassup-hanke kehitti yritys- ja yhdistämistyöllistämisen mallin, jossa niin työtön kuin työnantajakin saavat paikallista apua työllistämisprosessissa. Hankkeen asiakkaista 40 prosenttia siirtyi hankkeesta työelämään ja 27 prosenttia asiakkaista siirtyi työllistämistä edistäviin palveluihin. Rinnakkaishankkeeseen varatuista palkkatukirahoista käytettiin 48 prosenttia työllistämiseen yksityisiin yrityksiin ja 32 prosenttia paikallisiin yhdistyksiin. Hankkeessa huomattiin, että eritysesti yrityksiin työllistämisen seurauksena suurimmalle osalle asiakkaista tarjottiin jatkoa työsuhteeseen palkkatukijakson jälkeen.
Hankkeessa tarjottavat palvelut luotiin työllistämisen lisäksi lisäämään asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Palveluvalikoimaan kuului hanketyöntekijöiden tarjoaman yksilöllisen ohjauksen lisäksi muun muassa korttikoulutuksia, työnhakuvalmennuksia, kattavia työ- ja toimintakyvyn alkukartoituksia sekä monialaisen yhteistyöverkoston tukea. Lähtökohtana palveluissa oli aina asiakkaan yksilöllinen palvelutarve, joka arvioitiin hankkeessa yhteistyössä asiakkaan itsensä kanssa. Myös hanketyöntekijöiden paikallistuntemus auttoi palveluiden ja työnantajien kartoittamisessa.
Hankkeessa kehitetyn Kokoomon toiminta jatkuu myös hankkeen jälkeen Haapavedellä. Työttömät asiakkaat tulevat myös tulevaisuudessa saamaan matalan kynnyksen palvelua omalla paikkakunnallaan. Hankkeen palvelumalli niin työttömille työnhakijoille kuin työnantajillekin on otettu jo käyttöön Haapaveden työllisyyspalveluissa. Tulevaisuudessa on tärkeää ylläpitää luotua yhteistyötä paikallisten työnantajien ja palveluverkoston kanssa. Lisäksi kehittämistä vaatii työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä osatyökykyisten palvelut. Hankkeen saatujen tulosten mukaan työllisyydenhoidon monialaisen työryhmän perustaminen olisi seuraava tärkeä askel palvelujen kehittämisessä.