Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20644

Hankkeen nimi: HELMI

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ammattiopisto Spesia Oy

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2811092-2

Jakeluosoite: PL 46 (Mannilantie 27-29)

Puhelinnumero: 09 292 011

Postinumero: 04401

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.spesia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ryökkynen Sanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: päätoiminen tuntiopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.ryokkynen(at)spesia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 765 1307

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Edupoli, 0210838-1
Kotkan – Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, 1958694-5
Kuntoutussäätiö, 0117089-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HELMI –hankkeen (Henkilöhtainen - ELämänhallinta - MInäpystyvyys) tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksen laadun ja tuloksellisuuden sekä koulutuksen läpäisyn tehostaminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa kehitetään arviointimenetelmä ja ohjauksen toimintamalli opiskelijaa ohjaavalle henkilöstölle. Arviointimenetelmää voidaan hyödyntää myös ohjauksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeessa tutkimuksen ja käytännön ohjauksen tiivis vuoropuhelu tuo uusia näkökulmia opintoihin kiinnittymiseen ja läpäisyn tehostamiseen.

Hankkeen koordinoijana on Validia Ammattiopisto. Arviointimenetelmän kehittämisestä ja tutkimusosuudesta vastaa Kuntoutussäätiö. Kehittämistyötä tehdään ammatillisen erityisoppilaitoksen (Validia ammattiopisto) lisäksi kahdessa yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa (Ekami ja Amisto)

1. Arviointimenetelmän avulla selvitetään opiskelijan elämänhallintaa, erityisesti psykososiaalista hyvinvointia ja tunnistetaan keskeyttämisen riskejä ja opintojen edistymistä tukevia tekijöitä. Menetelmän avulla voidaan arvioida myös ohjauksen tuloksellisuutta ja vaikutusta.

Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointimenetelmän (POINT) kehittämissä hyödynnetään Validia ammattiopistossa lukuvuonna 2013-2014 pilotoitua opiskelijakyselyä.
Arviointimenetelmää kokeillaan ammatillisessa erityisoppilaitoksessa (Validia Ammattiopisto) ja kahdessa yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa (Ekami ja Amisto) perustutkinnon ja valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Käyttäjäkokemuksia kerätään opiskelijoilta ja ohjaavilta opettajilta. Opiskelijaryhmille tehdään seurantakysely puolivuosittain. Kyselyjen tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään ohjauksen toimintamallin kehittämisessä.

2. Ohjauksen toimintamallissa arviointimenetelmä kytketään opiskelijan ohjausprosessiin (hops ja hojks). Hankkeessa tehdään näkyväksi ammatillisen erityisopetuksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä kehitetään uusia ohjauksen menetelmiä. Ohjauksessa korostuu opiskelijan sitoutumisen, osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen oman opintopolkunsa suunnittelussa. Ohjauksen toimintamallissa tullaan kiinnittämään huomiota myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tavoitteena on, että ohjauksen käytännöt lievittävät sukupuolittuneisuutta.
Ohjauksen toimintamallia kehitetään ammatillisen erityisoppilaitoksen ja kahden yleisen oppilaitoksen pilottiryhmissä, joissa ryhmien opettajat toimivat kehittäjinä. Heidät perehdytetään arviointimenetelmän käyttöön ja heitä tuetaan kehittämistyössä. Pilottiryhmien opettajista muodostetaan pedagoginen foorumi/työpaja, joka toimii pedagogisen vertaiskehittämisen ja ohjauksen toimintamallin kehittämisen ytimessä. Pilottiryhmän opettajat dokumentoivat omia ohjauskäytäntöjään. Kokeilussa mukana olevien opiskelijaryhmien edustajien ryhmä antaa palautetta ja kehittämisideoita arviointimenetelmän ja ohjausmallin kehittämiseen. Ohjauksen toimintamallin toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan POINT arviointimenetelmällä, pilottiryhmien palautteilla ja läpäisymittareilla.

3.Tärkeä osa hanketta on kehittämistyön ja tulosten dokumentointi ja levittäminen. Hankkeessa tuotetaan julkaisuja, ohjekirja ja koulutuksia. Hyviä käytäntöjä levitetään myös erityisopetuksen asiantuntijapalveluina muiden oppilaitosten käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen yleisenä kohderyhmänä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat, jotka opiskelevat ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa sekä näitä opiskelijoita ohjaavat opettajat. Tässä hankkeessa kohderyhmänä ovat ammatillisen perustutkinnon ja valmentavan koulutuksen syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat ja heitä ohjaavat opettajat.
Hankkeeseen osallistuvien tavoitemäärät ovat seuraavat:
-Validia Ammattiopisto 3 Valma-ryhmää ja 3 tutkintotavoitteista ryhmää, n. 55 opiskelijaa
-Amisto ja Ekami (yleiset oppilaitokset) perustutkinnon tai valmentavan koulutuksen opiskelijoita, joilla erityisen tuen tarpeita n. 30 opiskelijaa, lisäksi vain kyselyyn osallistuvia opiskelijoita n. 40
-Pedagogisiin foorumeihin osallistuvat opettajat: 13 opettajaa
-koulutus- ja konsultaatiotilaisuuksiin osallistuvat henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johdon edustajat, muut tukea tarvitsevien nuorten kanssa toimijat sekä tutkimustahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 138

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 138

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 167 678

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 167 678

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Kotkan-Haminan

Kunnat: Porvoo, Hamina, Järvenpää, Kotka, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 205

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Erityisen tuen tarvetta esiintyy sekä miehillä että naisilla. Vaikka oppimisvaikeuksia on pidetty miehillä tavallisempina, nykykäsityksen mukaan kehityksellisiä vaikeuksia esiintyy yhtä usein molemmilla sukupuolilla. Aikaisempien kokemusten perusteella tiedetään, että naiset hakeutuvat miehiä useammin tukipalveluiden asiakkaaksi. Miehet vastaavasti tuovat esille ohjauksen tarvetta naisia useammin ja he saavat naisia enemmän erityisopetusta. Vuonna 2012 ammatillisten perustutkintojen miesopiskelijoista 12,6 prosenttia opiskeli erityisopetuksessa. Vastaava osuus naisten kohdalla oli 8,7 prosenttia. Miehiä on myös enemmän ilman toisen asteen koulutusta, mutta kouluttamattomia naisia on enemmän työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Sukupuoleltaan vähemmistöä edustavien opiskelijoiden keskeyttämisluvut ovat keskimääräistä suurempia segregoituneilla koulutusaloilla. Tasa-arvon huomioiminen on näistä näkökulmista erittäin tärkeää, kun kehitetään erityistä tukea.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen). Sekä kartoitusosiossa että arviointimenetelmän ja ohjausmallin kehittämisessä tarkastellaan tuloksia sukupuolen ja erilaisten tukitarpeiden mukaan. Kerätty tieto auttaa kehittämään opetusta ja tukipalveluita tasa-arvoisiksi ja yhdenvertaisiksi sekä valtavirtaistamaan käytännöt osaksi oppilaitosten arkea. Hankkeessa toteutettavan kartoituksen avulla eri sukupuolien eroja ja tuen tarpeita voidaan nostaa esille jo hankkeen alkuvaiheessa ja valtavirtaistaa keskeiset havainnot osaksi ohjausmallin suunnittelua, toteutusta ja levitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Opintoihin kiinnittyminen ja läpäisyn tehostaminen sekä opiskelijoiden palvelutarpeen vähentyminen on taloudellisesti kannattavaa sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Hankkeen tavoitteena on osoittaa, että toimintamallia hyödyntävien oppilaitosten opiskelijoiden opiskelujen läpäisy lisääntyy, palvelutarve vähenee sekä työllistyminen lisääntyy. Kestävään kehitykseen liittyy myös, että olemassa olevia tutkimusaineistoja hyödynnetään erityisen tuen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Koulutuksella ja työllistymisellä on myös monia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia. Hankkeen painoarvo on erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä - hankkeen keskeisin tavoite on opiskelijoiden psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Koulutuksella on tutkitusti merkitystä työllistymiselle ja hyvinvoinnille, joten on inhimillisesti kestävää tukea haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kouluttautumista.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden kannalta on keskeistä tukea yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ovat yksi tapa tuottaa sosiaalista kestävyyttä. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja tavoitteena on mahdollistaa heidän yhdenvertainen osallistumisensa koulutukseen, työhön ja muuhun elämään. Koulutuksen inhimilliseen kestävyyteen liittyy, että osallistuessaan koulukseen ja työelämään ihmisillä on mahdollisuus käyttää täysipainoisesti lahjakkuuksiaan ja osaamistaan sekä kehittää valmiuksiaan. Kouluttautumisen ja työelämään osallistumisen tiedetään tuovan yksilölle paremman toimeentulon.(Kasvio 2009.)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Erityisesti tutkimusaineiston tarkempi tarkastelu hyödyttää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä, sillä se mahdollistaa riski- ja suojaavien tekijöiden tarkastelun sukupuolen, iän, toimintakyvyn sekä opiskelijan muun taustan mukaan. Tutkimuksen avulla voidaan lisätä ohjauksen sensitiivisyyttä näiden asioiden suhteen. Kartoituksen tuloksista myös viestitään aktiivisesti koko hankkeen aikana.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Helmi- hankkeen (Henkilökohtainen - ELämänhallinta - MInäpystyvyys) tavoitteena oli lisätä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksen laatua ja tuloksellisuutta sekä tukea opintojen läpäisyä ammatillisissa oppilaitoksissa. Hanketta koordinoi Ammattiopisto Spesia ja osatoteuttajina toimivat Kuntoutussäätiö, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Edupoli nyk. Careeria sekä Kotka-Haminan koulutusyhtymä Ekami. Helmi-hankkeen varsinainen toiminta-aika oli 1.3.2016 - 30.4.2018 ja toimintaa jatkettiin ajalla 1.5.20 - 31.12.2018. Ekamin toiminta hankkeessa päättyi hankkeen varsinaisen toiminta-ajan päättyessä.

Helmi-hankkeessa kehittämistyötä tehtiin yhteistoiminnallisesti tuomalla yhteen laaja-alaista ja moniammatillista osaamista. POINT-kyselyn ja ohjauksen toimintamallin kehittämisen keskiössä olivat opettajafoorumit, hanketoimijoiden tapaamiset. Näitä pedagogisia foorumeita järjestettiin seitsemän hankkeen varsinaisella toiminta-ajalla. Näihin opettajafoorumeihin osallistuivat hankkeessa mukana olleet kolmetoista ammatillista erityisopettajaa, erityisopetuksen asiantuntijat sekä Kuntoutussäätiön tutkijat. Yhdessä foorumissa oli mukana myös palvelumuotoilun asiantuntija antamassa vinkkejä ja herättelemässä uusia näkökulmia toimintamallin kehittämiseen.

Hankkeen tuloksena valmistui opiskelijoiden psykososiaalista hyvinvointia kartoittava POINT-kysely ja siihen tiivisti kytkeytyvä ohjauksen toimintamalli. Lisäksi hankkeen toiminnan jatkoajalla kehitettiin Helmi-verkkopeli, jonka tavoitteena oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus arvioida omaa tilannettaan myös itsenäisesti verkossa pelattavan pelin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisten oppilaitosten tarpeisiin räätälöitävissä oleva koulutuspaketti, "Ohjaan onnistumaan", jossa hyödynnettiin hankkeessa kehitettyjä työkaluja.

Hankkeen työkalut löytyvät hankkeen omilta nettisivuilta osoitteesta ohjaaonnistumaan.net. Kuntoutussäätiön työselostesarjassa julkaistiin hankkeen loppuraportti, "Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus ja psykososiaalista hyvinvointia kartoittava kysely ammatillisissa opinnoissa" (https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/02/Helmi-loppuraportti-tyoselosteita-57-2018.pdf).