Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20645

Hankkeen nimi: KATKE

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0159216-7

Jakeluosoite: Virastokatu 2

Puhelinnumero: 020 617 2253

Postinumero: 55100

Postitoimipaikka: Imatra

WWW-osoite: http://www.imatra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HYNNINEN TARJA JOHANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hynninen(at)imatra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206172340

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lähtötilanne:
Imatralla toimii monia yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka ovat aktivoituneet lähiympäristönsä kehittämiseen ja kunnostamiseen. Yhdistykset ottavat enenevässä määrin yhteyttä kaupunkiin saadakseen apua suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Julkisten määrärahojen pienentyessä halutaan kannustaa ja sitouttaa asukkaita entistä vahvemmin oman ympäristönsä kunnostamiseen ja ylläpitoon. Toisaalta Imatran alueen pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkuvasti noussut samalla, kun talouden taantuma on heikentänyt yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa. Kolmas sektori on nousemassa varteenotettavaksi työllistäjäksi, mutta tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisvaara on lisääntynyt.


Tavoitteet ja tulokset:
Hankkeen tavoitteena on luoda käytänteet, jossa kolmannen sektorin työvoimatarpeet ja pitkäaikaistyöttömien työvoimaresurssit toimivat asukaslähtöistä toimintaa tukevalla tavalla. Hankkeessa koulutetaan pitkäaikaistyöttömiä työelämävalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena on, että työllistyminen nopeutuu ja työttömyysjaksot lyhenevät samalla, kun tieto työelämän toimintatavoista on lisääntynyt.


Toimenpiteet:
Hankkeessa suunnitellaan ja otetaan käyttöön toimintamalli ja prosessit kolmannen sektorin tarpeiden ja pitkäaikaistyöttömien työvoimatarjonnan koordinoimiseksi. Toimintamalli selkeyttää asukaslähtöisten yhteydenottojen käsittelyä ja ohjaa resursseja tehokkaammin asukkaiden ja kolmannen sektorin tarpeisiin.

Pitkäaikaistyöttömille järjestetään työelämään ja työnhakuun valmentavaa koulutusta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, yrityselämän ja julkisen sektorin kanssa. Koulutus sisältää mm. korttikoulutukset (työturvallisuus ja tulityö yms.) sekä halukkaille yrityksen perustamiseen liittyvää koulutusta.

Kohderyhmän henkilöistä muodostetaan työpareja, jotka toimivat mestari-kisälli -periaatteella. Näin siirretään työelämä- ja elämänkokemusta nuoremmille sukupolville. Työtehtävät määräytyvät tilaajan tarpeiden mukaisesti. Pääsääntöisesti työtehtäviin kuuluu ympäristönhoitotöitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kolmannen sektorin toimijat Imatran alueella.
Pitkäaikaistyöttömät, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat pitkäaikaistyöttömät miehet (yli 54 vuotiaat) ja nuoret (alle 30 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät miehet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Imatran asukkaat, imatralaiset yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 797

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 666

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 197 062

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran

Kunnat: Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten välinen tasaarvoisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin. Hankkeen suunnittelussa on käytetty lähtötietoina ELY-keskuksen tilastoja alueen työttömistä työnhakijoista ja sukupuolten välisestä työttömyyden jakautumisesta ikäryhmittäin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin. Hankkeen suunnittelussa on käytetty lähtötietoina ELY-keskuksen tilastoja alueen työttömistä työnhakijoista ja sukupuolten välisestä työttömyyden jakautumisesta ikäryhmittäin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa pyritään työllistämään erityisesti vaikeammin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä miehiä sekä iäkkäitä henkilöitä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena. Ympäristön kunnostus- ja raivaustyöt parantavat kasvuolosuhteita ja ovat tärkeitä monimuotoisen kasvilajiston säilymiselle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Työssä käytetään vähäpäästöisiä polttoaineita ja koneita. Kohderyhmän koulutukseen kuuluu sähköisten palveluiden käyttöön perehdyttäminen, mikä edistää vähähiilistä toimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Ympäristön kunnostus- ja raivaustyöt parantavat kasvuolosuhteita ja ovat tärketä monimuotoisen kasvi- ja mm. hyönteislajiston säilymiselle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Työssä käytetään vähäpäästöisiä polttoaineita ja koneita ja suositaan työmaille siirtymisissä yhteiskuljetuksia. Em. toimenpiteillä pidetään toimien hiilijalanjälki mahdollisimman pienenä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena. Kierrätys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankinnoissa keskitytään pääsääntöisesti paikallisiin yrityksiin. Toimenpiteisiin kuuluu työelämavalmennuksessa räätälöidysti tarjottava yrittäjyysmahdollisuuden hyödyntäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Luodaan toimiva sähköisiä kanavia hyödyntävä prosessi kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen kaupunkiympäristön kunnostamis- ja kehittämistarpeiden koordinoinnille.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Luodaan toimiva prosessi kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen kaupunkiympäristön kunnostamis- ja kehittämistarpeiden koordinoinnille. Suositaan työmaille siirtymisissä yhteiskuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kolmannen sektorin ja asukkaiden aktivoiminen ympäristönsä ylläpitoon ja kehittämiseen. Pitkäaikaistyöttömien valmentaminen siten, että työttömyysjaksot lyhenevät. Hankkeen päätavoitteena on ehkäistä ja vähentää itkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 4 7
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen ja siitä johtuvana välillisenä vaikutuksena perheiden hyvinvointi lisääntyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hankkeessa kunnostetaan ja kohennetaan kaupunkiympäristöä, mikä parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Ympäristöosaaminen 5 6
Kolmannen sektorin ja asukkaiden ympäristötietoisuuden ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen uuden sähköisiä kanavia hyödyntävän prosessin kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kansalaisaktiivisuuden tukeminen kehittämisen keinoin (KATKE) - hanke toteutettiin Imatran kaupungin toimesta 1.4.2016-31.3.2018.

Hankkeen tavoitteita oli luoda käytänteet, jossa kolmannen sektorin työvoimatarpeet ja pitkäaikaistyöttömien työvoimaresurssit toimivat asukaslähtöistä toimintaa tukevalla tavalla. Hankkeessa koulutettiin pitkäaikaistyöttömiä työelmävalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena oli, että työllistyminen nopeutuu ja työttömyysjaksot lyhenevät samalla, kun tieto työelämän toimintatavoista on lisääntynyt.

Sukupuolinäkökulma huomioiin hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) tekemällä alkukartoitus, jossa otettiin huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne.

Hankkeen päätavoittena oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Hankkeessa työllistettiin erityisesti vaikeammin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä miehiä.

Hankkeessa tehtiin toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Osallistujille tehtiin alkukartoitus, jossa otettiin huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurattiin hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin alku- ja loppuhaastatteluin.



ESR-rahoitteisessa työllisyyshankkeessa luotiin ja otettiin käyttöön toimintamalli ja prosessit kolmannen sektorin tarpeiden ja pitkäaikaistyöttömien työvoimatarjonnan koordinoimiseksi.

Prosessissa yhteydenotot tulevat keskitetysti kaupungille, jossa työt jaetaan aiheittain ns. KIPA-ryhmille ja kaupunkiryhmille. KIPA-ryhmät toimivat yhteistyössä yritysten kanssa ja kaupunkiryhmät tekevät kaupungin sisäisiä tilaustöitä. Yhdistyksiltä tulevat työtilaukset ohjautuvat kaupunkiryhmälle.

Luodun prosessin pohjalta laskettuna kolmannen sektorin yhteydenottoja tuli vuosittain keskimäärin 20 kpl, jotka kaikki johtivat asukaslähtöisiin toimenpiteisiin. Yhteydenotot koskivat mm. venelaiturien rakentamista, niittotöitä ja erilaisia siivous- ja raivaustöitä.

Prosessi tehosti kaupunkiympäristön hoitoa siten, että hoidettu pinta-ala lisääntyi n. 50 hehtaaria. Lisääntynyt pinta-ala käsitti lähinnä hoidettuja puistometsiä.

Työntekijöille suunniteltiin ja toteutettiin henkilökohtaisiin tarvehaastatteluihin perustuvat työnhakukoulutukset. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 18 kappaletta. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden perusteella koulutuspäiviä kertyi yhteensä 261.

Hankeaika oli osallistujalle aktiivista työnhaun aikaa. Hanketoteuttaja hyödynsi käytettävissä olleita verkostojaan toimien head hunterina yritysten työvoimatarpeiden ja kohderyhmäläisten resurssien kohtaamiseksi. Hankkeen tuloksena yrityksiin työllistyi hankkeen 4 henkilöä.

Lisäksi hankkeessa ohjattiin kiinnostuneita henkilöitä yritysvalmennuksen piiriin. Valmennukseen ohjattiin kaksi henkilöä.

Kaikkiaan hankkeeseen osallistui 78 henkilöä.