|
|
|
Hankekoodi: S20645
Hankkeen nimi: KATKE
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0159216-7
Jakeluosoite: Virastokatu 2
Puhelinnumero: 020 617 2253
Postinumero: 55100
Postitoimipaikka: Imatra
WWW-osoite: http://www.imatra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HYNNINEN TARJA JOHANNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hynninen(at)imatra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206172340
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lähtötilanne:
Imatralla toimii monia yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka ovat aktivoituneet lähiympäristönsä kehittämiseen ja kunnostamiseen. Yhdistykset ottavat enenevässä määrin yhteyttä kaupunkiin saadakseen apua suunnitelmiensa toteuttamiseen.
Julkisten määrärahojen pienentyessä halutaan kannustaa ja sitouttaa asukkaita entistä vahvemmin oman ympäristönsä kunnostamiseen ja ylläpitoon. Toisaalta Imatran alueen pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkuvasti noussut samalla, kun talouden taantuma on heikentänyt yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa. Kolmas sektori on nousemassa varteenotettavaksi työllistäjäksi, mutta tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisvaara on lisääntynyt.
Tavoitteet ja tulokset:
Hankkeen tavoitteena on luoda käytänteet, jossa kolmannen sektorin työvoimatarpeet ja pitkäaikaistyöttömien työvoimaresurssit toimivat asukaslähtöistä toimintaa tukevalla tavalla. Hankkeessa koulutetaan pitkäaikaistyöttömiä työelämävalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena on, että työllistyminen nopeutuu ja työttömyysjaksot lyhenevät samalla, kun tieto työelämän toimintatavoista on lisääntynyt.
Toimenpiteet:
Hankkeessa suunnitellaan ja otetaan käyttöön toimintamalli ja prosessit kolmannen sektorin tarpeiden ja pitkäaikaistyöttömien työvoimatarjonnan koordinoimiseksi. Toimintamalli selkeyttää asukaslähtöisten yhteydenottojen käsittelyä ja ohjaa resursseja tehokkaammin asukkaiden ja kolmannen sektorin tarpeisiin.
Pitkäaikaistyöttömille järjestetään työelämään ja työnhakuun valmentavaa koulutusta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, yrityselämän ja julkisen sektorin kanssa. Koulutus sisältää mm. korttikoulutukset (työturvallisuus ja tulityö yms.) sekä halukkaille yrityksen perustamiseen liittyvää koulutusta.
Kohderyhmän henkilöistä muodostetaan työpareja, jotka toimivat mestari-kisälli -periaatteella. Näin siirretään työelämä- ja elämänkokemusta nuoremmille sukupolville. Työtehtävät määräytyvät tilaajan tarpeiden mukaisesti. Pääsääntöisesti työtehtäviin kuuluu ympäristönhoitotöitä.
Kolmannen sektorin toimijat Imatran alueella.
Pitkäaikaistyöttömät, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat pitkäaikaistyöttömät miehet (yli 54 vuotiaat) ja nuoret (alle 30 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät miehet.
Imatran asukkaat, imatralaiset yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 797
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 666
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 197 062
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran
Kunnat: Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 1 |
| Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena. Ympäristön kunnostus- ja raivaustyöt parantavat kasvuolosuhteita ja ovat tärkeitä monimuotoisen kasvilajiston säilymiselle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Työssä käytetään vähäpäästöisiä polttoaineita ja koneita. Kohderyhmän koulutukseen kuuluu sähköisten palveluiden käyttöön perehdyttäminen, mikä edistää vähähiilistä toimintaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Ympäristön kunnostus- ja raivaustyöt parantavat kasvuolosuhteita ja ovat tärketä monimuotoisen kasvi- ja mm. hyönteislajiston säilymiselle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Työssä käytetään vähäpäästöisiä polttoaineita ja koneita ja suositaan työmaille siirtymisissä yhteiskuljetuksia. Em. toimenpiteillä pidetään toimien hiilijalanjälki mahdollisimman pienenä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Raivausjätteet hyödynnetään lämpölaitoksen polttoaineena. Kierrätys | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankinnoissa keskitytään pääsääntöisesti paikallisiin yrityksiin. Toimenpiteisiin kuuluu työelämavalmennuksessa räätälöidysti tarjottava yrittäjyysmahdollisuuden hyödyntäminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Luodaan toimiva sähköisiä kanavia hyödyntävä prosessi kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen kaupunkiympäristön kunnostamis- ja kehittämistarpeiden koordinoinnille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Luodaan toimiva prosessi kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen kaupunkiympäristön kunnostamis- ja kehittämistarpeiden koordinoinnille. Suositaan työmaille siirtymisissä yhteiskuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Kolmannen sektorin ja asukkaiden aktivoiminen ympäristönsä ylläpitoon ja kehittämiseen. Pitkäaikaistyöttömien valmentaminen siten, että työttömyysjaksot lyhenevät. Hankkeen päätavoitteena on ehkäistä ja vähentää itkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ ja toimintakykyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen ja siitä johtuvana välillisenä vaikutuksena perheiden hyvinvointi lisääntyy. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Hankkeessa kunnostetaan ja kohennetaan kaupunkiympäristöä, mikä parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Kolmannen sektorin ja asukkaiden ympäristötietoisuuden ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen uuden sähköisiä kanavia hyödyntävän prosessin kautta. | ||
Kansalaisaktiivisuuden tukeminen kehittämisen keinoin (KATKE) - hanke toteutettiin Imatran kaupungin toimesta 1.4.2016-31.3.2018.
Hankkeen tavoitteita oli luoda käytänteet, jossa kolmannen sektorin työvoimatarpeet ja pitkäaikaistyöttömien työvoimaresurssit toimivat asukaslähtöistä toimintaa tukevalla tavalla. Hankkeessa koulutettiin pitkäaikaistyöttömiä työelmävalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena oli, että työllistyminen nopeutuu ja työttömyysjaksot lyhenevät samalla, kun tieto työelämän toimintatavoista on lisääntynyt.
Sukupuolinäkökulma huomioiin hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) tekemällä alkukartoitus, jossa otettiin huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne.
Hankkeen päätavoittena oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Hankkeessa työllistettiin erityisesti vaikeammin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä miehiä.
Hankkeessa tehtiin toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Osallistujille tehtiin alkukartoitus, jossa otettiin huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurattiin hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin alku- ja loppuhaastatteluin.
ESR-rahoitteisessa työllisyyshankkeessa luotiin ja otettiin käyttöön toimintamalli ja prosessit kolmannen sektorin tarpeiden ja pitkäaikaistyöttömien työvoimatarjonnan koordinoimiseksi.
Prosessissa yhteydenotot tulevat keskitetysti kaupungille, jossa työt jaetaan aiheittain ns. KIPA-ryhmille ja kaupunkiryhmille. KIPA-ryhmät toimivat yhteistyössä yritysten kanssa ja kaupunkiryhmät tekevät kaupungin sisäisiä tilaustöitä. Yhdistyksiltä tulevat työtilaukset ohjautuvat kaupunkiryhmälle.
Luodun prosessin pohjalta laskettuna kolmannen sektorin yhteydenottoja tuli vuosittain keskimäärin 20 kpl, jotka kaikki johtivat asukaslähtöisiin toimenpiteisiin. Yhteydenotot koskivat mm. venelaiturien rakentamista, niittotöitä ja erilaisia siivous- ja raivaustöitä.
Prosessi tehosti kaupunkiympäristön hoitoa siten, että hoidettu pinta-ala lisääntyi n. 50 hehtaaria. Lisääntynyt pinta-ala käsitti lähinnä hoidettuja puistometsiä.
Työntekijöille suunniteltiin ja toteutettiin henkilökohtaisiin tarvehaastatteluihin perustuvat työnhakukoulutukset. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 18 kappaletta. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden perusteella koulutuspäiviä kertyi yhteensä 261.
Hankeaika oli osallistujalle aktiivista työnhaun aikaa. Hanketoteuttaja hyödynsi käytettävissä olleita verkostojaan toimien head hunterina yritysten työvoimatarpeiden ja kohderyhmäläisten resurssien kohtaamiseksi. Hankkeen tuloksena yrityksiin työllistyi hankkeen 4 henkilöä.
Lisäksi hankkeessa ohjattiin kiinnostuneita henkilöitä yritysvalmennuksen piiriin. Valmennukseen ohjattiin kaksi henkilöä.
Kaikkiaan hankkeeseen osallistui 78 henkilöä.