Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20646

Hankkeen nimi: Digi-Infra, Digitaalisuutta infra-alalle Etelä-Karjalassa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2177546-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 36

Puhelinnumero: +3582049 66411

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.saimia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Lyytikäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.lyytikainen(at)saimia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 531 559

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 1027740-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset ovat:

Tavoite 1. Infra-alan alueellisen osaamisverkoston luominen Etelä-Karjalassa
Tavoitteena on infra-alan yritysten ja toimijoiden kartoittaminen, veturiyritysten ja -toimijoiden löytäminen, verkoston perustaminen sekä yrittäjien ja toimijoiden sitouttaminen verkostoon.
Toimenpiteet:
- Hankkeen alussa kartoitetaan potentiaaliset hankkeeseen mukaan tulevat infra-alan yritykset ja toimijat, joihin kohdennetaan suoramarkkinointia ja tiedottamistoimenpiteitä.
- Luodaan infra-alan verkosto, joka tuottaa toimintasuunnitelman hankkeen jälkeiseen toimintaansa.
Tulokset: Digi-Infra -hankkeen avulla on luotu Etelä-Karjalaan infra-alan alueellinen osaamisverkosto, joka on sitoutunut toimimaan uudella tavalla. Verkosto on pystynyt tuottamaan toimintasuunnitelman hankkeen jälkeiseen toimintaansa ja hyödyntämään hankkeessa saatuja oppeja ja käytänteitä omassa toiminnassaan sekä kannustamaan siihen muita toimijoita.

Tavoite 2. Infra-alan toimijoiden osaamisen lisääminen Etelä-Karjalassa
Tavoitteena on hankkeen myötä lisätä infra-alalla toimivien yritysten ja muiden toimijoiden henkilöstön tietotaitoa ja osaamista niin, että toimijat pystyvät menettelemään uudella, kehittyneellä tavalla omissa hankkeissaan ja vastaamaan infra-alan hanketarjouksiin. Osaamisen lisääminen tapahtuu kouluttamalla ensin oppilaitosten opettajat ja sitten kouluttamalla esim. kuntien työntekijät, infra-alan suunnittelu- ja urakoitsijayritysten henkilöstö.
Toimenpiteet:
- Tutustumiskäynnit käynnissä oleviin infra-alan hankkeisiin, joissa tietomallintamista ja 3D-koneohjausta on hyödynnetty
- Täydennyskoulutus infra-alan kouluttajille ja opettajille
- Pilottikoulutukset tilaajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille
Tulokset:
- Pilottikoulutuksissa on testattu käytännössä koulutusten sopivuutta infra-alan toimijoille ja tuotettu uutta tietoa, hyviä koulutuskäytäntöjä sekä uusia menettelytapoja infra-alan toimijoille ja oppilaitoksille. Pilottikoulutusten tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä.
- Hankkeen myötä tilaajien, urakoitsijoiden ja kouluttajien tietotaito on lisääntynyt ja toimijat pystyvät menettelemään uudella, kehittyneellä tavalla omissa hankkeissaan.

Tavoite 3. Infra-alan ammatillisen koulutusyhteistyön tiivistäminen Etelä-Karjalassa
Tavoitteena on tiivistää ammatillista koulutusyhteistyötä sekä luoda yhteiset toimintatavat ja välineet infra-alan koulutusten toteuttamiseen Etelä-Karjalassa.
Toimenpiteet:
- yhteisen ohjausryhmän ja projektiryhmän perustaminen
- yhteisen toimintamallin luominen
Tulokset:
- Hankkeen avulla on luotu yhteiset toimintatavat ja välineet infra-alan koulutusten toteutukseen Etelä-Karjalassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Digi-Infra -hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalassa infra-alalla toimivien suunnittelutoimistojen, rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden ja muiden toimijoiden henkilöstö, sillä tavoitteena on yleisen tietomalli- ja 3D-koneohjausosaamisen lisääminen infra-alalla niin hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin. Lisäksi kohderyhmänä ovat infra-alalla toimivien tilaajaorganisaatioiden henkilöstö, kuten kaupunkien ja kuntien. Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon kouluttajat ja opettajat, joiden avulla tietomalli- ja 3D-koneohjausosaaminen saadaan leviämään infra-alalla toimijoiden keskuuteen Etelä-Karjalassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopiston infra-alan opiskelijat, jotka hyötyvät tietomalli- ja 3D-koneohjaamisosaamisen kouluttajien tason noususta. Lisäksi välillisesti pyritään nostamaan infra-alan houkuttelevuutta digitalisoitumisen avulla, jolloin muuten niin miesvaltaisesta alasta kiinnostuisivat myös naiset. Houkuttelevuus näkyisi opiskelijahauissa tulevina vuosina.

Erilaiset digitalisoitumista hyödyntävät palvelut lisääntyvät digitalisoitumisen myötä. Älykkäitä järjestelmiä syntyy paitsi itse rakentamisen sektorille; hankinta, suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, myös esimerkiksi julkisen liikenteen, hyvinvointipalveluiden ja koulutuksen alueelle. Tietomalli on tulevaisuuden tietopankki tuotteesta. Tuota tietopankkia voidaan hyödyntää hyvin erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi julkisen liikenteen käyttäjä voi saada julkisen liikenteen palvelutietoa, joka on tuotettu tietomallipohjaisesti ja matkailija voi saada tietoa rakennetusta kohteesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 983

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 919

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 981

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 981

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on huomioitu infra-alan miesvaltaisuus. Tieto miesvaltaisuudesta perustuu empiiriseen tietoon, joka on kerätty alan asiantuntijoilta ja infra-alan toimijoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Digitalisoitumisen ja sen tuoman visuaalisuuden avulla pyritään houkuttelemaan naisia infra-alalle ja tuomaan uusia näkökantoja alalle. Rakentamisen ala on perinteistä johtuen miesvaltainen, ja se on mielletty raskaiden työsuoritusten ja vaikeiden työolosuhteiden kautta paremmin miehille sopivaksi. Digitaalisuuden,3D-koneohjauksen ja tietomallintamisen avulla alan työtehtäväkenttä laajenee niin, että nämä perinteiset näkemykset saadaan haastettua ja tehtäväkenttään tulee sekä naisille että miehille tasavertaisesti soveltuvia tehtäviä. Tätä asiaa edistetään hankkeen toimenpiteissä, viestinnässä ja koulutuksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen avulla pyritään edistämään myös sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Digitalisoinnin, 3D-koneohjauksen ja tietomallien avulla luontoalueet saadaan paremmin hyödynnettyä aluesuunnittelussa ja elinkaariajattelussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Hiilipäästöjen vähenemistä tapahtuu, kun tietomallien ja 3D-koneohjauksen avulla virheet vähenevät suunnittelussa, logistiikassa (toimitukset oikeaan aikaan oikeaan paikkaan) ja rakentamisessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon paremmin tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa ja 3D-koneohjauksella toteutetussa rakentamisessa sekä näin välttää luonnon ylimääräinen kuormittuminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Pinta- ja pohjavedet sekä maaperä voidaan ottaa huoimoon paremmin tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa ja 3D-koneohjatussa rakentamisessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 5
Tietomalleilla tehtyihin suunnitelmiin on mahdollista huomioida luonnonsuojelulliset näkökulmat.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa ja 3D-koneohjatussa rakentamisessa materiaalien määrät ovat tarkempia, jolloin hukkaa syntyy vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Suunnitelmallisella logistiikan käytöllä saadaan ylimääräinen ja turha rakentamisen aikainen liikenne vähenemään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Uudenlaisten työskentelymenetelmien ja toimintatapojen omaksumisella alueen yritykset saavat paremman kilpailukyvyn ja pystyvät kehittämään omaa osaamistaan ja luomaan uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tietomalleja käyttämällä painopiste siirtyy rakentamisesta suunnitteluun, joka mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen perinteisen rakentamisen rinnalla.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Tietomallintamista ja 3D-koneohjausta hyödyntämällä pystytään tehostamaan alueen liikkumista ja logistiikkaasekä tekemään parempaa aluekehitystä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Tietomallipohjaisia suunnitelmia ja tietoja voidaan hyödyntää laajasti viranomaistoiminnassa, alue- ja kaupunkisuunnittelussa sekä liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä, jolloin voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, esteettömyyteen ja tiedon saatavuuteen. Digitalisoitumisen avulla suunnitelmat saadaan helpommin asukkaiden näkyviin, jolloin asukkaat voivat vaikuttaa suunnitelmavaiheessa oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja sitä kautta omaan hyvinvointiinsa. 3D-koneohjauksen avulla vaikutetaan myös koneohjaajien työhyvinvointia parantavasti.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Digitalisoimisella pyritään vaikuttamaan perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen niin infra-alan koulutuksessa kuin työelämässä. Digitaalisuuden tuoman visuaalisuuden avulla pyritään lisäämään infra-alan houkuttelevuutta myös naisten keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Digitaalisuutta hyödyntämällä pystytään tarjoamaan jokaiselle samanlaiset tiedot rakennetusta ympäristöstä yhteiskuntaryhmästä ja kulttuuritaustasta huolimatta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Suurin vaikutus hankkeella on maisemaan, virkistysalueisiin, kaupunkirakenteisiin ja rakennuskantaan, jotka kuuluvat infra-alan toimintakenttään. Varsinkin, kun hyödynnetään digitaalisuuden tuomat edut tiedon välittymisestä toimijalta toiselle ja tiedon tallentumisesta sähköisessä muodossa.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaaminen ja -tietoisuus vahvistuvat, kun pystytään hyödyntämään infra-alan digitaalisuutta elinkaarinäkökulma huomioiden.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digi-Infra-hanke ja Digi-Kone-hanke muodostivat yhdessä kiinteän kokonaisuuden ja niillä edistettiin alueen infra-alan toimijoiden teknologisia muutosvalmiuksia ja alan digitalisointia Etelä-Karjalassa. Digi-Infra-hankkeen kolme tavoitetta olivat: 1. Infra-alan alueellisen osaamisverkoston luominen Etelä-Karjalaan, 2-Infra-alan toimijoiden osaamisen lisääminen Etelä-Karjalassa ja 3. Infra-alan ammatillisen koulutusyhteistyön tiivistäminen Etelä-Karjalassa.

Ensimmäisen tavoitteen eli infra-alan alueellisen osaamisverkoston luomisen osalta hankkeen alussa kartoitettiin Etelä-Karjalan infra-alan toimijat, joille markkinoitiin ja tiedotettiin hankkeen toiminnasta ja koulutuksista. Toimijoita sitoutettiin verkostoon ja hankkeeseen mukaan erilaisten koulutusten ja tilaisuuksien avulla. Hankkeen aikana järjestettiin 35 erilaista koulutusta ja tilaisuutta. Hankkeen avulla luotiin Etelä-Karjalaan infra-alan alueellinen tietomallintamista ja 3D-koneohjausta hyödyntävä osaamisverkosto, johon kuuluu Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon lisäksi Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Infra ry sekä muutama alueen koneurakoitsija. Verkosto on tuottanut toimintasuunnitelman hankkeen jälkeiseen toimintaansa ja se hyödyntää jatkossa hankkeessa saatuja oppeja ja käytänteitä omassa toiminnassaan sekä kannustaa mukaan muita toimijoita. Osaamisverkosto on sopinut jatkavansa tapaamisia 1-2 kertaa vuodessa käsitellen ajankohtaisia infra-alan asioita kuten tulevia koulutuksia, alueelle liittyviä suunnitelmia, eteen tulleita hyviä käytänteitä ja kokemuksia jne. Tapaamisista tiedotetaan alan toimijoille, jolloin kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan verkoston toimintaan.

Toisen tavoitteen eli infra-alan toimijoiden osaamisen lisääminen tapahtui koulutusten, tutustumiskäyntien ja pilottien avulla. Hankkeen aikana järjestettiin 35 tietomallintamiseen ja 3D-koneohjaukseen liittyvää koulutus- ja tutustumistilaisuutta sekä seurattiin kahta pilottia, joista toinen oli Lappeenrannassa ja toinen Imatralla. Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 23 yritystä ja 37 henkilöä. Hankkeen toteutuneista henkilötyöpäivistä lähiopetuspäiviä kertyi 228, etäopetuspäiviä 84 ja ohjaus- ja konsultointipäiviä 21. Osaamisen lisääntymisen myötä toimijat pystyvät hyödyntämään tietomallintamista ja 3D-koneohjausta omissa hankkeissaan ja vastaamaan infra-alan hanketarjouksiin. Hankkeen avulla Saimaan ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto Sampo loivat koulutustarjottimen, josta löytyy koulutuksia niin tietomallintamiseen kuin 3D-koneohjaukseenkin liittyen. Koulutustarjotin löytyy osoitteesta www.saimia.fi/digi-infra tai Saimaan ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan nettisivujen (www.saimia.fi) sekä Saimaan ammattiopisto Sampon nettisivujen (www.edusampo.fi) kautta. Hankkeen piloteissa testattiin käytännössä koulutuksista saatuja anteja oikeissa kohteissa. Piloteista saadut kokemukset ovat yleisesti hyödynnettävissä hankkeista tehtyjen raporttien kautta, jotka on julkaistu hankkeen nettisivuilla www.saimia.fi/digi-infra. Eija Mertasen ja Pekka Saikon raportti löytyy myös valtakunnallisesta Theseus-järjestelmästä.

Kolmantena tavoitteena oli infra-alan ammatillisen koulutusyhteistyön tiivistäminen sekä luoda yhteiset toimintatavat ja välineet infra-alan koulutusten toteuttamiseen Etelä-Karjalassa. Koulutusyhteistyötä tiivistettiin yhteisten ohjausryhmän ja projektiryhmän tapaamisten kautta. Hankkeessa kehitettiin infra-alan oppimisympäristöjä kouluttamalla ja perehdyttämällä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon opetushenkilöstö tietomallintamiseen ja 3D-koneohjaukseen sekä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Koulutusten ja perehdyttämisten tuloksena opettajien osaaminen vahvistui, mikä näkyy opetuksessa. Koulutusten ja uusittujen laitteistojen avulla saatiin Lappeenrantaan myös oppimisympäristöt, joita voivat hyödyntää oppilaitokset sekä alueella toimivat infra-alan toimijat. Tuloksena saatiin luotua myös yhteiset toimintatavat ja välineet infra-alan koulutusten toteutukseen Etelä-Karjalassa. Koulutusyhteistyö näkyy yhteisenä koulutustarjottimena, mutta myös erillisinä opintojaksokohtaisina vierailuina tai välinelainauksina.