Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20647

Hankkeen nimi: Osaava ja Osallistuva tekijä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan Kylät ry.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1719037-3

Jakeluosoite: Pormestarinkatu 6B

Puhelinnumero: 040 7434 956

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://ekkylat.org

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raija Suuronen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varapuheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.suuronen(at)netti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7434 956

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaava ja osallistuva tekijä -hankkeen päätavoitteena on lisätä maaseudun ja taajamien työllisyyttä kouluttamalla 3 sektorin yhdistyksiä ja maaseudun mikroyrityksiä työnantajiksi sekä valtavirtaistamalla Etelä-Karjalan Kylät ry:n pilottina toteuttamaa työllisyyttä lisäävää, kumppanuuteen perustuvaa alueellisten palvelukeskusten mallia sekä tarjoamalla vuonna 2016 keski-ikäisille 50 -60 -vuotiaille ja vuonna 2017 heidän lisäkseen yli 25 -vuotiaille pitkäaikaistyöttömille ja maaseudun työttömille maahanmuuttajille 3. sektorin yhdistysten ja maaseudun mikroyritysten toimesta tukityöllistettyä työtä tai työkokeilua sekä henkilökohtaisia tehostettuja reittejä kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta ja vahvistaa heidän elämäntaitojaan. Hankkeen toimenpiteet pohjautuvat työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetun Kyläavuksi-hankkeen kokemuksiin (2014 - 2016).

Tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa järjestetään 3. sektorin yhdistyksille ja maaseudun mikroyrityksille koulutusta ja opastusta työnantajana toimimisesta sekä perustetaan maakuntaan tehdyn pilottimallin pohjalta kylätaloihin tai vastaaviin sijoittuvia kunkin alueen tarpeisiin soveltuvia alueellisia palvelukeskuksia, jossa on tarjolla yksityisiä ja julkisia palveluja ja jotka kokoavat tekemättömät työt työllistäviksi mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen kohderyhmän pitkäaikaistyöttömille laaditaan henkilökohtainen työsuunnitelma kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta sekä tarjotaan mm. hankkeessa koulutettujen yhdistysten ja mikroyritysten toimesta tukityöllistymistä tai työkokeilua sekä henkilökohtaista tukea myös tukityöllistämisjakson jälkeenkin.

Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy uusia pitkäaikaistyöttömiä työllistäviä työpaikkoja, joita tarjoavat uudet koulutetut yhdistystyönantajat. Uusille työnantajille on tarjolla työntekijöitä, jotka henkilökohtaisen työsuunnitelman myötä hallitsevat työntekijänä toimimisen perustaidot. Alueellisten palvelukeskusten valtavirtaistamisen tuloksena on kumppanuuteen perustuva paikallinen palvelukokonaisuus, jossa myös aikaisemmin tekemättömät työt työllistävät. Uusien työnantajien ja alueellisten palvelukeskusten myötä paikallinen elinkeinorakenne kehittyy ja paikalliset resurssit otetaan paremmin käyttöön, kun tekemättömät sirpaleiset työt kootaan mielekkääksi alueelliseksi kokonaisuudeksi. Työllistettyjen henkinen, fyysinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät työn teon myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen työllistämistoimenpiteiden kohderyhmät - OSALLISTUVAT TEKIJÄT
Hankkeen työllistämistoimenpiteiden kohteena ovat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet viranomaisten kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle.

Vuonna 2016 kohderyhmänä ovat keski-ikäiset 50 - 60 -vuotiaat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja vuonna 2017 kohderyhmänä em. lisäksi yli 25-vuotiaat vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät.

Hankkeen työnantajakoulutuksen ja palvelukeskusmallinnuksen kohderyhmät - OSAAVAT TEKIJÄT
Hankkeen asennemuokkauksen, koulutuksen ja opastuksen kohteena ovat 3.sektorin yhdistykset, jotka eivät perinteisesti ole toimineet työnantajina ja/tai tarvitsevat koulutusta ja opastusta työnantajuuteen sekä maaseudun pienet mikroyritykset. Lisäksi erityisesti kyläyhdistyksiin kohdistuvan asennemuokkauksen tavoitteena on mallintaa järjestelmä, joka kokoaa maaseudun pirstaleiset työt yhteen toteuttavaksi jatkuvana työllistämisenä esimerkiksi alueellisten palvelukeskusten (esim. kylätalot) välityksellä.

Työnantajakoulutukseen panostetaan erityisesti vuonna 2016 ja vuonna 2017 sitä jatketaan syventävällä koulutuksella. Alueellisten palvelukeskusten valtavirtaistaminen toteutetaan täydellä teholla vuonna 2017. Vuonna 2016 pohjustetaan keskusten perustamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteiden välilliset kohderyhmät:

Välillisesti hankkeessa mallinnettava alueelliset palvelukeskukset tarjoavat muille paikallisille palveluyrittäjille mahdollisuuden verkostoitua sekä paikan, josta käsin palveluja voidaan keskitetysti välittää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 81 068

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 292

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 93 068

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 292

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Taipalsaari, Rautjärvi, Savitaipale, Luumäki, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Keski-ikäisiä miehiä on maakunnan isojen tehtaiden lopettamisesta tai toiminnan supistamisesta johtuen pitkäaikaistyöttöminä naisia enemmän, joten hankkeen toimenpiteillä lisätään fyysisiä työtehtäviä aktivoimaan heitä työllistymään. Naisten työllistyminen aktivoituu alueellisten palvelukeskusten tarjoamilla toimisto – ja koordinaatiotehtävillä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tarjottavien töiden henkilökohtaisia ja luonnollisia valintoja voidaan muokata tarjoamalla myös naisille kevyempää fyysisiä työtehtäviä kuten myös miehille kevyempiä toimisto- ja koordinointitöitä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu sekä miehiin ja naisiin

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen: Paikallisesti syntyy uusia työnantajia, jotka voivat tuottaa mielekkäinä kokonaisuuksina maaseudun sirpaleisia töitä. Alueellisten palvelukeskusten mallinnus luo kumppanuutena tuotettavia palvelukokonaisuuksia. Paikalliset resurssit hyödynnetään uudella ja kestävällä tavalla Välillinen vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen: Alueellisten palvelukeskusten kokeilu ja mallintaminen esimerkiksi osuuskuntamuotoisena tarjoaa välillisesti alueiden muille elinkeinonharjoittajille mahdollisuuden tarjota kumppanina myös omia palvelujaan tai tuotteitaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Alueellisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut palauttavat erityisesti maaseutukyliltä jo kadonneet palvelut tai korvaavat niiden puuttumisen uudenlaisilla järjestelyillä
Liikkuminen ja logistiikka 5 3
Alueelliset palvelukeskukset tuovat palveluja lähelle, joten asukkaiden liikkuvuuden vaikeus julkisen liikenteen puuttumisesta johtuen osittain poistuu
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Välitön vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen: Hankkeen kohderyhmän työllistyminen kohentaa heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan (hyvinvointi). Työllistyvät kokevat olevansa osa asuinalueensa yhteisöä ja osallistuvansa sen toimintaan (osallisuus). Välillinen vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen: Alueellisten palvelukeskusten toiminta lisää alueen asukkaiden osallistumista ja osallisuutta ja tuo yhteisöllisyyden myötä paikallista henkistä hyvinvointia ja työllisyyden lisäyksen myötä myös taloudellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
alueellisen yhdenvertaisuuden lisääminen tarjoamalla palveluja myös taajamien ulkopuolella alueellisissa palvelukeskuksissa
Kulttuuriympäristö 4 3
Työllisyyden lisääminen maaseutukylissä pitää ne elävinä yhteisöinä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osaava ja osallistuva tekijä -hankkeen päätavoitteena oli lisätä Etelä-Karjalan maaseudun pitkään työttöminä olleiden ja muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyttä kouluttamalla maaseudulla toimivia järjestöjä, pieniä yrityksiä ja kevytyrittäjiä uusiksi potentiaaliksi työnantajiksi (OSAAVAT TEKIJÄT). Tuoreiden työnantajavalmiuksien turvin uusilla työnantajilla on valmiudet tarjota pitkään työttöminä olleille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille palkkatuettua työtä ja työkokeilumahdollisuutta.

Hankkeen koulutus-, valmennus- ja tukitoimenpiteet toteutettiin pääasiassa järjestö- ja yrityskohtaisesti lähiopetuksena. Koulutus oli yksityiskohtaista, käytännönläheistä ja suunniteltu koulutettavan tahon osaamisen tarpeisiin. Tavoitteena oli kouluttaa 30 järjestöä ja kolme pientä yritystä hankekauden aikana. Kolmen pienen yrityksen tai kevytyrittäjän tavoite saavutettiin, mutta vain jo työllistävät tai työllistämistä suunnittelevat 17 järjestöä osallistui koulutustoimenpiteisiin ja sai riittävät valmiudet työnantajana toimimiseen.

Pitkään työttöminä olleille palkkatukityöllistyneille tai työkokeilussa olleille hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilön työmarkkina-asemaa; tarjota tehostettuja reittejä kohti avoimia työmarkkinoita, yrittäjyyttä tai koulutusta (OSALLISTUVAT TEKIJÄT) vahvistamalla elämäntaitoja, ammatillista osaamista, työelämänvalmiuksia ja työnhakutaitoja sekä antamalla yrittäjyysvalmennusta ja tietoa koulutuksista.
Kaakkois-Suomen tuetun työllistymisen määrärahojen niukkuudesta johtuen vuosina 2016 ja 2017 myönnetyt palkkatukijaksot olivat vain puolen vuoden mittaisia. Lyhyestä työsuhteesta johtuen työvalmennuksessa keskityttiin voimakkaasti avoimille työmarkkinoille tähtäävään työnhakuun liittyviin kysymyksiin sekä työllistyneen arjenhallintataitojen ja työkyvyn tukemiseen. Muita työvalmennuksen toimenpiteitä oli niukasti. Hankekauden aikana 17 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyi ja yksi pääsi työkokeiluun.

Hankkeen tavoitteena oli myös perustaa maaseutualueille alueellisia palvelukeskuksia, joihin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutena ja yhteistyöllä tuotetaan palvelutoimintaa maaseudulle. Alueelliset palvelukeskukset kylätaloissa tai muissa yhteistiloissa voivat tukea maaseudun työllisyyttä kokoamalla niihin alueen pirstaleisia tekemättömiä työtehtäviä ja työtä vailla olevia työntekijöitä. Hankekauden aikana alueellisten palvelukeskusten toimivuutta testattiin pienimuotoisesti, mutta yhtään uutta palvelukeskusta ei perustettu toiminnan vaativuuden vuoksi. Maaseudun alueellisten palvelukeskusten perustamiseksi laadittiin erillinen hankesuunnitelma 2018.