|
|
|
Hankekoodi: S20648
Hankkeen nimi: Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.3.2016 ja päättyy 13.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208201-1
Jakeluosoite: Viitaniementie 1 A, PL 472
Puhelinnumero: 040 341 5111
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ
WWW-osoite: http://www.gradia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄRVELÄ KATJA ANNE MARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kouluttaja, Hyvinvointi ja liiketoiminta
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)gradia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6425
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Suomalaisen yrityskentän on todettu (mm. Pk-barometri) hyödyntävän yleisiä käsityksiä heikommin digitalisaatiota. Usein pohjalla on heikko digiosaaminen ja sen tuoma epävarmuus. Samaan aikaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn odotetaan kuitenkin kasvavan. Johtaminen tällaisessa murroksessa on erittäin haasteellista ja vaatii johtamistapojen muutosta. Digitalisaatio on myös yrityksen henkilökunnalle iso muutos ja kuormittaa henkilöstön hyvinvointia. Digitalisaatio ja siihen liittyvät teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Kehityksen nopeus on haaste kaikenkokoisille yrityksille, mutta erityisesti mikro- ja pk-yrityksille, joilla on harvoin omia digitalisaation asiantuntijoita.
Vepsäläisen (2013) väitöksen mukaan tietotekniikan hallinta auttaa koko työympäristön hallintaa. Vepsäläisen mukaan tietoteknisiltä taidoiltaan vahvat työntekijät kokevat hallitsevansa työnsä ja työympäristönsä paremmin kuin tietoteknisiltä taidoiltaan heikot. He myös kokevat, että tietotekniikka on helpottanut työtä ja että omien kykyjen hyödyntämismahdollisuudet ja työn itsenäisyys ovat lisääntyneet. Tietoteknisiltä taidoiltaan heikot taas kokevat työn ja työympäristön hallinnan vähentyneen. Työn vaativuus on heidän mukaansa lisääntynyt, tauot vähentyneet, sosiaalinen ympäristö heikentynyt, työn henkinen rasittavuus lisääntynyt, oman ammattialan arvostus vähentynyt ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön heikentyneet. Tukevia tekijöitä vahvistamalla ja uhkaavien tekijöiden vaikutusta heikentämällä tai poistamalla voidaan auttaa työntekijöitä hallitsemaan paremmin työtään ja työympäristöään.(Vepsäläinen 2013)
Hankkeen tavoitteena on luoda keskisuomalaisille mikro- ja pk -yrityksille uudet ja paremmat mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja johtamiselle. Hanke tuo yritysten johtajille edelläkävijäyritysten menestystarinat, hankkeeseen osallistuvien toimijoiden johtamisen osaamisen ja uusimman tutkimustiedon. Tavoitteena on toisaalta innostaa, tukea ja rakentaa luottamusta sellaisille yrityksille, jotka eivät vielä ole vielä hyödyntäneet juuri ollenkaan digitalisaation mahdollisuuksia ja toisaalta tukea jo digitalisaation aloittaneita yrityksiä tuottavuuden, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti digitalisaation tuomiin vaatimuksiin ja muutoksiin liiketoiminnassa, henkilöstön osaamisessa ja johtamisessa sekä tuetaan tätä kautta työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologia on haastanut ja tulee haastamaan nykyisen liiketoimintamallin, se edellyttää kokonaan uudenlaista johtajuutta ja johtamisen käytäntöjä, vaatien myös henkilöstöltä uutta osaamista, oppimishalua ja kokonaan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena on alueen yritysten ja työorganisaatioiden kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on myös se, että parantuneen kilpailukyvyn lisäksi Keski-Suomi tunnetaan hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin sekä kehittyneen digiosaamisen maakuntana. Hankkeen tarve ja kehittämiskohteet ovat tulleet paikallisilta yrittäjiltä. Hankkeen valmistelua on koordinoinut Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhdessä hankkeen osatoteuttajien Keski-Suomen Yrittäjien, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.
Toimenpiteet
Hankkeessa teemoja toteutetaan kolmen työpaketin kautta:
1. Tuottavuuden ja liiketoiminnan muutoksen johtaminen
2. Muutoksen ja yritystoiminnan jatkuvuuden johtaminen
3. Työhyvinvoinnin ja työelämän muutoksen johtaminen
Työpaketeilla on nimetyt vastuuorganisaatiot ja – henkilöt ja muut toimijat ovat mukana toteutuksessa tuoden oman asiantuntemuksensa teemoihin. Hankkeen toteutus sisältää niin yhteisiä tilaisuuksia kuin työpakettikohtaisia valmennusprosesseja ja tilaisuuksia. Hankkeen toimintatapa perustuu parhaista käytännöistä oppimiseen. Edelläkävijäyritysten tarinat, eri toimijoiden kohtaamiset, vertaisoppiminen ja aktiivinen osallistuminen ovat keskeisiä toimintatapoja. Oleellisena osana toimintamallia on yhteinen, avoin, osallistava, caseihin, kokeiluihin ja kokemuksiin perustuva joukkoistettu viestintä, jolla jo hankkeen toiminnan aikana tehdään toiminnan tulokset ja onnistumiset läpinäkyväksi ja vapaasti verkoston hyödynnettäväksi. Toiminnassa hyödynnetään myös digitaalisia ympäristöjä tiedon levittämisen, reaaliaikaisen keskustelun ja kohtaamisen foorumeina. Edelläkävijäyritysten rooli ja esimerkki on keskeinen, he innostavat omalla esimerkillään. Hankkeen toteuttajat osallistuvat yhdessä kaikkien hankkeen päätoimenpiteiden toteuttamiseen ja tekevät tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa omien työpakettiensa osalta. Hankkeessa hyödynnetään Kasvu Open - tyyppisestä verkostomaista ja osallistavaa prosessimetodista mallia, joka on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta, ja jota yhteistyöverkosto on toteuttanut jo viiden vuoden ajan.
Hankkeen toimenpiteissä keskeinen on vuosittain järjestettävä starttitapahtuma. Starttitapahtuma ”Digistartti –tilaisuus” on suunnattu hankkeen kohderyhmälle ja se toteutetaan vuosien 2016, 2017, 2018 alkupuolella mikä mahdollistaa uusien yritysten mukaan tulon joustavasti. Vuoden 2016 Digistartti toteutetaan toukokuussa 2016. Digistartit sisältävät kaikille yhteisiä teemoja sekä teemoja kustakin kolmesta työpaketista. Hankkeen koulutustilaisuudet ja valmennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa on mahdollisuus valita erilaisia painopisteitä. Digioivallus -tilaisuuksissa tavoitteena on oivalluttaa yrityksiä näkemään ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet omalla kohdalla. Digiloikka -valmennukset tarjoavat pienryhmävalmennusta, joissa digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaan yritys- ja toimialakohtaisuus huomioiden. Toisena syventymisvaihtoehtona on yritystoiminnan jatkuvuutta painottava polku, jossa kehitetään liiketoimintaa ja muutosvalmiutta yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Digituunaus -tilaisuudet ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia digitalisaation ensiaskeleita ottaville yrityksille. Digiremontti-valmennuksissa mikroyritykset saavat valmennusta uuden digitalisoituvan suunnan löytämiseksi ja johtamiseksi. Digimachmaking -valmennuksissa löydetään yrityksille nuoria digikummeja. Tilaisuudet toimivat käynnistysalustana luoda pidempiaikaisia yhteyksiä nuorten ja yrittäjien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että puolet mikroyrityksistä jatkaa pidempikestoisessa Digimatchmaking-valmennusprosessissa, jossa he saavat oman digikummin. Toisena syventymismahdollisuutena yritys voi valita henkilöstön osaamiseen painottuvan valmennuspolun. Digikulttuuri -tilaisuuksissa tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia ja vaikutuksia suhteessa osaamiseen, työn tekemisen kulttuuriin, tulevaisuuden vaatimuksiin, asiakkaisiin ja työhyvinvointiin. Digikokeilupajat ovat teemakohtaisia pienryhmävalmennuksia, joissa huomioidaan yritys- ja toimialakohtaiset tarpeet. Digikokeilupajoissa on mahdollisuus tutustua digitaalisiin sovelluksiin ja tietotyön välineisiin ja kokeillaan niitä käytännössä. Yritys voi myös valita yksittäisiä teemoja oman tarpeensa mukaan. Tavoitteena on, että vuosittaisiin koulutus- ja valmennus prosesseihin osallistuu 80 mikro- ja pk-yritystä ja viestinnän keinoin hanke tavoittaa 2000 yritystä vuosittain.
Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyy erilaisia kehittämismalleja, koulutustuotteita ja työkaluja, joita voidaan jatkossa tarjota niin Keski-Suomen alueen mikro- ja pk-yrityksille mutta myös julkisille organisaatioille. Lyhyellä aikavälillä hankkeeseen osallistuvat organisaatiot pystyvät hyödyntämään verkostossa jaettuja kokemuksia ja soveltamaan uusia johtamisen toimintatapoja digitalisaatiokehityksen, osaamisen, johtamisen, työhyvinvoinnin ja muutostilanteiden paremman hallinnan kehittämiseksi. Osaamisen vahvistuminen parantaa työhyvinvointia ja valmiuksia kohdata muutoksia.
Hankkeen osallistava työtapa ja verkostoituminen sekä hankkeessa toteutettavat kohtaamiset, foorumit ja työpajat sekä digitaaliset foorumit ja työpajat edesauttavat uusien ratkaisujen ja toiminnan kehittämismallien juurtumista osallistujayrityksiin jo hankkeen aikana. Digitaalisuus ja sen hyödyntäminen näkyy konkreettisina ratkaisuina yritysten liiketoiminnassa, johtamis- ja henkilöstökäytännöissä. Digitaalisten sovellusten hyödyntäminen näkyy yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämistyössä, työn tekemisen tavoissa, projektien ja tiimien toiminnassa ja yhteydenpidon ja verkostoitumisen käytännöissä. Pidemmällä aikavälillä alueen yritysten valmius vastata tulevaisuuden uudistumis- ja muutoshaasteisiin on parantunut ja digitalisaation osaaminen on kasvanut. Lisäksi pidemmän aikavälin vaikutuksena on työurien pidentyminen osaamisen lisääntymisen myötä. Kokonaisuutena yritysten tuottavuus ja kilpailukyky kasvaa tuoden Keski-Suomen alueelle talouskasvua.
Hankkeessa tuotetut kehittämismallit ja koulutustuotteet ovat sovellettavissa yritysten ja organisaatioiden kehittämistyössä niin mikro- ja pk-yritysten kentällä mutta myös julkisissa organisaatioissa. Hankkeen koulutus- ja valmennustuotteet tulevat osaksi toteuttajaoppilaitosten palvelu- ja koulutustoimintaa ja hankkeessa kehitetyt työkalut ovat yrityskehittäjien käytössä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeessa syntyneitä yritysverkostoja hyödynnetään oppilaitos-yritysyhteistyön kehittämisessä esimerkiksi tuotekehityshankkeiden ja opiskelijoiden työssäoppimisen kehittämisessä. Digitalisaatiokehitys jatkuu tulevaisuudessa yhä voimakkaammin tuoden uusia ratkaisuja ja sovelluksia yksilöiden ja yritysten arkeen. Tässä kehityksessä mukana olo on ensiarvoisen tärkeää ja hankkeessa luotuja toimintamalleja tullaan kehittämään tulevaisuussuuntautuneesti.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritykset / yritysten johto, jotka eivät vielä ole hyödyntäneet tai ovat hyödyntäneet melko vähän digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Tässä huomioidaan myös johtamisen merkitys ja johtamistaitojen kehittäminen digitalisaation edistämisessä sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen erityisesti digiosaamisen ja -valmiuksien osalta. Lisäksi kohderyhmään kuuluu mikro- ja pk-yritysten osallistujayritysten henkilöstö (työelämätaitojen kehittäminen digiosaamisen näkökulmasta). Henkilöstön osaamisen kehittäminen lisää työhyvinvointia ja valmiuksia toimia ja kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan työelämän muutoksessa.
Hankkeessa pyritään huomioidaan seutukohtaisia painotuksia, joita voivat olla esimerkiksi:
- Kauppa ja palvelut
- Biotalous
- Sosiaali- ja terveysala
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Keski-Suomen mikro- ja pk-yritysten kenttä (aktiivisen tiedotuksen kautta)
- Yritysten kehittämispalveluja tarjoavien organisaatioiden henkilöstö, esim. seudulliset kehittämisyhtiöt ja Keski-Suomen Yrittäjät
- Hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten henkilöstö
- Liiketoiminnan ja digitalisaation osaamista omaavat opiskelijat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 514 735
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 474 930
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 761 918
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 719 440
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Keuruun, Äänekosken
Kunnat: Pihtipudas, Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kyyjärvi, Äänekoski, Jyväskylä, Kuhmoinen, Joutsa, Uurainen, Viitasaari, Keuruu, Kinnula, Petäjävesi, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Toivakka, Kivijärvi, Muurame, Multia, Jämsä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 250
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 489
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet (digitalisaatio). Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hankkeen yhtenä teemana on muutosten johtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet (digitalisaatio). Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Hanke on kokonaisuutena paikallinen/ alueellinen ja hyödyntää ja kehittää alueen osaamista ja palveluja. Hanke edistää elinkeinorakenteen monipuolistamista ja omistajavaihdoksien toteuttamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Hankkessa rohkaistaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon; kuten esim. etätyö, sähköisten välineiden hyödyntäminen johtamisen apuna. Tällä tavoin voidaan tukea mm. työhyvinvoinnin lisääntymistä. Tämän vuoksi hankkeella on välittömiä vaikutuksia ko. osa-alueeseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 9 |
| Työhyvinvoinnin edistäminen kehittämällä henkilöstön osaamista sekä johtamisen toimintatapoja kehittämällä on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Eri toimialat voivat olla hyvin vahvasti sukupuolipainottuneita koko henkilöstön ja/ tai johtotehtävien osalta. Hankkeen toimintamuodot edesauttavat eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Pidemmällä aikavälillä tällä on tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
| Hankkeen toimintamuodot edesauttavat eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Pidemmällä aikavälillä tämä edistää mm. monikulttuurisuutta, eri ikäryhmien vuorovaikutusta ja siten parantaa työorganisaatioissa toimivien henkilöiden yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hankkeen yhtenä teemana on muutosten johtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan pidemmällä aikavälillä myös ympäristöosaamiseen ja ympäristöteknologian käyttöönottoon. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on ympäristöosaamiseen. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5. | ||
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (14.3.2016 - 13.3.2019) oli yhteishanke, päätoteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja osatoteuttajina Keski-Suomen Yrittäjät, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli luoda keskisuomalaisille mikro- ja pk -yrityksille paremmat edellytykset hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnassa ja johtamisessa. Tavoitteena oli sekä innostaa, tukea että rakentaa luottamusta yrityksille, jotka olivat vasta alussa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja toisaalta tukea jo digitalisaation aloittaneita yrityksiä. Hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena oli yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen sekä Keski-Suomen tunnettavuuden lisääminen hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin sekä kehittyneen digiosaamisen maakuntana. Hankkeen tarve ja kehittämiskohteet tulivat paikallisilta yrittäjiltä. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty aiempien hankkeiden tuloksia ja alueellisen Pk-barometrin tuloksia.
Toimenpiteissä keskityttiin digitalisaation tuomiin vaatimuksiin, mahdollisuuksiin ja muutoksiin liiketoiminnassa, johtamisessa, henkilöstön osaamisessa ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Hankkeen ensimmäinen vuoden sisällöissä painottui digitaalinen markkinointi ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Hankkeen toisena vuonna painopistealueena oli johtaminen ja työhyvinvointi. Toteutuksissa hyödynnettiin edelläkävijäyritysten esimerkkejä ja tarinoita sekä uusinta tutkimustietoa huomioiden tulevaisuuden osaamistarpeet ja liiketoimintaympäristön muutokset. Hankkeen tarjonta oli monipuolista sisältäen pienryhmävalmennusta, työpajoja ja seminaareja sekä yrityskohtaista valmennusta. Kohderyhmän tarpeet painottuivat erityisesti konkreettisen osaamisen vahvistamiseen ja tarpeeseen vastattiin lisäämällä käytännön työpajoja. Hankkeen toimenpiteissä oli mukana yli 600 yrittäjää tai yrityksen edustajaa. Kolmen vuoden aikana hanke järjesti noin 60 erilaista tilaisuutta tai valmennusta eri puolella Keski-Suomea. Toimenpiteitä muokattiin hankkeen edetessä huomioiden kohderyhmän tarpeet, toimintaympäristön muutokset ja teknologian kehitys.
Hanke paransi yrittäjien työssäjaksamista ja työhyvinvointia tarjoamalla käytännön osaamista ja työkaluja toimintaympäristön muutoksen hallintaan. Toimenpiteiden kautta johtamisvalmiuksia ja työn tekemisen tapoja kehitettiin vastaamaan yhä paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamistapahtumat ja käänteinen mentorointi tukivat vuorovaikutusta nuorten ja yrittäjien välillä. Nuoret toivat uusia näkökulmia digitalisaation hyödyntämisestä, milleniaalien johtamisesta sekä asiakaskäyttäytymisen ja työelämän muutoksista sekä haastoivat ajattelua ja toimintatapoja. Hankkeen tilaisuudet tukivat yrittäjien verkostoitumista. Hankkeen toimenpiteet ovat mahdollistaneet yritysten osallistumisen kehittämistyöhön matalalla kynnyksellä.
Kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia hyödynnetään osana toteuttajatahojen toimintaa. Hankkeen toteuttajaoppilaitoksissa (Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) hankkeen tulokset ja kokemukset tulevat hyötykäyttöön koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, T&K -toiminnassa sekä yrittäjyyden edistämisessä ja tukemisessa. Keski-Suomen Yrittäjät hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan alueen yrittäjien toimintaedellytysten ja osaamisen kehittämiseksi. Hankkeessa pilotoitu käänteisen mentoroinnin toimintamalli juurrutetaan keskisuomalaisille pk-yrityksille sopivaksi yhteistyössä toteuttajien kanssa.
Digijohtajaksi-hanke toimi kuluneen kolmen vuoden aikana yhtenä merkittävänä yrittäjiä yhdistävänä osaamisen vahvistamisen ja verkostoitumisen foorumina. Hanke oli alueella tunnettu ja se näkyi vahvasti eri medioissa. Hankkeen toimenpiteet saivat erittäin myönteistä palautetta sisällön, osaamisen ja toteutusten joustavuuden suhteen sekä hyvän yhteistyön osalta. Digijohtajaksi-hanke on vahvistanut toteuttajaorganisaatioiden, yrittäjien ja sidosryhmien välistä luottamusta ja kumppanuutta kehittämistyössä.