Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20648

Hankkeen nimi: Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.3.2016 ja päättyy 13.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: Viitaniementie 1 A, PL 472

Puhelinnumero: 040 341 5111

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄRVELÄ KATJA ANNE MARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kouluttaja, Hyvinvointi ja liiketoiminta

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6425

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 1006550-2
Keski-Suomen Yrittäjät, 0219664-1
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Suomalaisen yrityskentän on todettu (mm. Pk-barometri) hyödyntävän yleisiä käsityksiä heikommin digitalisaatiota. Usein pohjalla on heikko digiosaaminen ja sen tuoma epävarmuus. Samaan aikaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn odotetaan kuitenkin kasvavan. Johtaminen tällaisessa murroksessa on erittäin haasteellista ja vaatii johtamistapojen muutosta. Digitalisaatio on myös yrityksen henkilökunnalle iso muutos ja kuormittaa henkilöstön hyvinvointia. Digitalisaatio ja siihen liittyvät teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Kehityksen nopeus on haaste kaikenkokoisille yrityksille, mutta erityisesti mikro- ja pk-yrityksille, joilla on harvoin omia digitalisaation asiantuntijoita.

Vepsäläisen (2013) väitöksen mukaan tietotekniikan hallinta auttaa koko työympäristön hallintaa. Vepsäläisen mukaan tietoteknisiltä taidoiltaan vahvat työntekijät kokevat hallitsevansa työnsä ja työympäristönsä paremmin kuin tietoteknisiltä taidoiltaan heikot. He myös kokevat, että tietotekniikka on helpottanut työtä ja että omien kykyjen hyödyntämismahdollisuudet ja työn itsenäisyys ovat lisääntyneet. Tietoteknisiltä taidoiltaan heikot taas kokevat työn ja työympäristön hallinnan vähentyneen. Työn vaativuus on heidän mukaansa lisääntynyt, tauot vähentyneet, sosiaalinen ympäristö heikentynyt, työn henkinen rasittavuus lisääntynyt, oman ammattialan arvostus vähentynyt ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön heikentyneet. Tukevia tekijöitä vahvistamalla ja uhkaavien tekijöiden vaikutusta heikentämällä tai poistamalla voidaan auttaa työntekijöitä hallitsemaan paremmin työtään ja työympäristöään.(Vepsäläinen 2013)

Hankkeen tavoitteena on luoda keskisuomalaisille mikro- ja pk -yrityksille uudet ja paremmat mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja johtamiselle. Hanke tuo yritysten johtajille edelläkävijäyritysten menestystarinat, hankkeeseen osallistuvien toimijoiden johtamisen osaamisen ja uusimman tutkimustiedon. Tavoitteena on toisaalta innostaa, tukea ja rakentaa luottamusta sellaisille yrityksille, jotka eivät vielä ole vielä hyödyntäneet juuri ollenkaan digitalisaation mahdollisuuksia ja toisaalta tukea jo digitalisaation aloittaneita yrityksiä tuottavuuden, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti digitalisaation tuomiin vaatimuksiin ja muutoksiin liiketoiminnassa, henkilöstön osaamisessa ja johtamisessa sekä tuetaan tätä kautta työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologia on haastanut ja tulee haastamaan nykyisen liiketoimintamallin, se edellyttää kokonaan uudenlaista johtajuutta ja johtamisen käytäntöjä, vaatien myös henkilöstöltä uutta osaamista, oppimishalua ja kokonaan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena on alueen yritysten ja työorganisaatioiden kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on myös se, että parantuneen kilpailukyvyn lisäksi Keski-Suomi tunnetaan hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin sekä kehittyneen digiosaamisen maakuntana. Hankkeen tarve ja kehittämiskohteet ovat tulleet paikallisilta yrittäjiltä. Hankkeen valmistelua on koordinoinut Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhdessä hankkeen osatoteuttajien Keski-Suomen Yrittäjien, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Toimenpiteet

Hankkeessa teemoja toteutetaan kolmen työpaketin kautta:
1. Tuottavuuden ja liiketoiminnan muutoksen johtaminen
2. Muutoksen ja yritystoiminnan jatkuvuuden johtaminen
3. Työhyvinvoinnin ja työelämän muutoksen johtaminen

Työpaketeilla on nimetyt vastuuorganisaatiot ja – henkilöt ja muut toimijat ovat mukana toteutuksessa tuoden oman asiantuntemuksensa teemoihin. Hankkeen toteutus sisältää niin yhteisiä tilaisuuksia kuin työpakettikohtaisia valmennusprosesseja ja tilaisuuksia. Hankkeen toimintatapa perustuu parhaista käytännöistä oppimiseen. Edelläkävijäyritysten tarinat, eri toimijoiden kohtaamiset, vertaisoppiminen ja aktiivinen osallistuminen ovat keskeisiä toimintatapoja. Oleellisena osana toimintamallia on yhteinen, avoin, osallistava, caseihin, kokeiluihin ja kokemuksiin perustuva joukkoistettu viestintä, jolla jo hankkeen toiminnan aikana tehdään toiminnan tulokset ja onnistumiset läpinäkyväksi ja vapaasti verkoston hyödynnettäväksi. Toiminnassa hyödynnetään myös digitaalisia ympäristöjä tiedon levittämisen, reaaliaikaisen keskustelun ja kohtaamisen foorumeina. Edelläkävijäyritysten rooli ja esimerkki on keskeinen, he innostavat omalla esimerkillään. Hankkeen toteuttajat osallistuvat yhdessä kaikkien hankkeen päätoimenpiteiden toteuttamiseen ja tekevät tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa omien työpakettiensa osalta. Hankkeessa hyödynnetään Kasvu Open - tyyppisestä verkostomaista ja osallistavaa prosessimetodista mallia, joka on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta, ja jota yhteistyöverkosto on toteuttanut jo viiden vuoden ajan.

Hankkeen toimenpiteissä keskeinen on vuosittain järjestettävä starttitapahtuma. Starttitapahtuma ”Digistartti –tilaisuus” on suunnattu hankkeen kohderyhmälle ja se toteutetaan vuosien 2016, 2017, 2018 alkupuolella mikä mahdollistaa uusien yritysten mukaan tulon joustavasti. Vuoden 2016 Digistartti toteutetaan toukokuussa 2016. Digistartit sisältävät kaikille yhteisiä teemoja sekä teemoja kustakin kolmesta työpaketista. Hankkeen koulutustilaisuudet ja valmennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa on mahdollisuus valita erilaisia painopisteitä. Digioivallus -tilaisuuksissa tavoitteena on oivalluttaa yrityksiä näkemään ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet omalla kohdalla. Digiloikka -valmennukset tarjoavat pienryhmävalmennusta, joissa digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaan yritys- ja toimialakohtaisuus huomioiden. Toisena syventymisvaihtoehtona on yritystoiminnan jatkuvuutta painottava polku, jossa kehitetään liiketoimintaa ja muutosvalmiutta yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Digituunaus -tilaisuudet ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia digitalisaation ensiaskeleita ottaville yrityksille. Digiremontti-valmennuksissa mikroyritykset saavat valmennusta uuden digitalisoituvan suunnan löytämiseksi ja johtamiseksi. Digimachmaking -valmennuksissa löydetään yrityksille nuoria digikummeja. Tilaisuudet toimivat käynnistysalustana luoda pidempiaikaisia yhteyksiä nuorten ja yrittäjien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että puolet mikroyrityksistä jatkaa pidempikestoisessa Digimatchmaking-valmennusprosessissa, jossa he saavat oman digikummin. Toisena syventymismahdollisuutena yritys voi valita henkilöstön osaamiseen painottuvan valmennuspolun. Digikulttuuri -tilaisuuksissa tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia ja vaikutuksia suhteessa osaamiseen, työn tekemisen kulttuuriin, tulevaisuuden vaatimuksiin, asiakkaisiin ja työhyvinvointiin. Digikokeilupajat ovat teemakohtaisia pienryhmävalmennuksia, joissa huomioidaan yritys- ja toimialakohtaiset tarpeet. Digikokeilupajoissa on mahdollisuus tutustua digitaalisiin sovelluksiin ja tietotyön välineisiin ja kokeillaan niitä käytännössä. Yritys voi myös valita yksittäisiä teemoja oman tarpeensa mukaan. Tavoitteena on, että vuosittaisiin koulutus- ja valmennus prosesseihin osallistuu 80 mikro- ja pk-yritystä ja viestinnän keinoin hanke tavoittaa 2000 yritystä vuosittain.

Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyy erilaisia kehittämismalleja, koulutustuotteita ja työkaluja, joita voidaan jatkossa tarjota niin Keski-Suomen alueen mikro- ja pk-yrityksille mutta myös julkisille organisaatioille. Lyhyellä aikavälillä hankkeeseen osallistuvat organisaatiot pystyvät hyödyntämään verkostossa jaettuja kokemuksia ja soveltamaan uusia johtamisen toimintatapoja digitalisaatiokehityksen, osaamisen, johtamisen, työhyvinvoinnin ja muutostilanteiden paremman hallinnan kehittämiseksi. Osaamisen vahvistuminen parantaa työhyvinvointia ja valmiuksia kohdata muutoksia.

Hankkeen osallistava työtapa ja verkostoituminen sekä hankkeessa toteutettavat kohtaamiset, foorumit ja työpajat sekä digitaaliset foorumit ja työpajat edesauttavat uusien ratkaisujen ja toiminnan kehittämismallien juurtumista osallistujayrityksiin jo hankkeen aikana. Digitaalisuus ja sen hyödyntäminen näkyy konkreettisina ratkaisuina yritysten liiketoiminnassa, johtamis- ja henkilöstökäytännöissä. Digitaalisten sovellusten hyödyntäminen näkyy yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämistyössä, työn tekemisen tavoissa, projektien ja tiimien toiminnassa ja yhteydenpidon ja verkostoitumisen käytännöissä. Pidemmällä aikavälillä alueen yritysten valmius vastata tulevaisuuden uudistumis- ja muutoshaasteisiin on parantunut ja digitalisaation osaaminen on kasvanut. Lisäksi pidemmän aikavälin vaikutuksena on työurien pidentyminen osaamisen lisääntymisen myötä. Kokonaisuutena yritysten tuottavuus ja kilpailukyky kasvaa tuoden Keski-Suomen alueelle talouskasvua.

Hankkeessa tuotetut kehittämismallit ja koulutustuotteet ovat sovellettavissa yritysten ja organisaatioiden kehittämistyössä niin mikro- ja pk-yritysten kentällä mutta myös julkisissa organisaatioissa. Hankkeen koulutus- ja valmennustuotteet tulevat osaksi toteuttajaoppilaitosten palvelu- ja koulutustoimintaa ja hankkeessa kehitetyt työkalut ovat yrityskehittäjien käytössä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeessa syntyneitä yritysverkostoja hyödynnetään oppilaitos-yritysyhteistyön kehittämisessä esimerkiksi tuotekehityshankkeiden ja opiskelijoiden työssäoppimisen kehittämisessä. Digitalisaatiokehitys jatkuu tulevaisuudessa yhä voimakkaammin tuoden uusia ratkaisuja ja sovelluksia yksilöiden ja yritysten arkeen. Tässä kehityksessä mukana olo on ensiarvoisen tärkeää ja hankkeessa luotuja toimintamalleja tullaan kehittämään tulevaisuussuuntautuneesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritykset / yritysten johto, jotka eivät vielä ole hyödyntäneet tai ovat hyödyntäneet melko vähän digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Tässä huomioidaan myös johtamisen merkitys ja johtamistaitojen kehittäminen digitalisaation edistämisessä sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen erityisesti digiosaamisen ja -valmiuksien osalta. Lisäksi kohderyhmään kuuluu mikro- ja pk-yritysten osallistujayritysten henkilöstö (työelämätaitojen kehittäminen digiosaamisen näkökulmasta). Henkilöstön osaamisen kehittäminen lisää työhyvinvointia ja valmiuksia toimia ja kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan työelämän muutoksessa.

Hankkeessa pyritään huomioidaan seutukohtaisia painotuksia, joita voivat olla esimerkiksi:
- Kauppa ja palvelut
- Biotalous
- Sosiaali- ja terveysala

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Keski-Suomen mikro- ja pk-yritysten kenttä (aktiivisen tiedotuksen kautta)
- Yritysten kehittämispalveluja tarjoavien organisaatioiden henkilöstö, esim. seudulliset kehittämisyhtiöt ja Keski-Suomen Yrittäjät
- Hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten henkilöstö
- Liiketoiminnan ja digitalisaation osaamista omaavat opiskelijat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 514 735

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 422 465

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 761 918

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 613 805

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Petäjävesi, Viitasaari, Kuhmoinen, Keuruu, Hankasalmi, Saarijärvi, Karstula, Äänekoski, Uurainen, Joutsa, Kinnula, Pihtipudas, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi, Muurame, Multia, Toivakka, Konnevesi, Jämsä, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 250

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 441

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja analyyseja
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen organisoinnissa kehittäjätiimi ja muutkin työryhmät kootaan siten että niissä on edustettuina sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tällä hankkeella pyritään kehittämään yritysten digiosaamista, johtamista ja työyhteisöjen hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmät edustavat sekä naisia että miehiä. Esimiestyön kehittyessä myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta pystytään vaikuttamaan suureen joukkoon henkilöstöä työpaikoilla, sekä naisiin että miehiin. Hankkeen toiminnan johtavia periaatteita ovat osallistaminen ja joukkoistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet (digitalisaatio). Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hankkeen yhtenä teemana on muutosten johtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet (digitalisaatio). Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Hanke on kokonaisuutena paikallinen/ alueellinen ja hyödyntää ja kehittää alueen osaamista ja palveluja. Hanke edistää elinkeinorakenteen monipuolistamista ja omistajavaihdoksien toteuttamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on pidemmällä aikavälillä taloudellisen kestävyyden eri osa-alueisiin. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Hankkeen yhtenä teemana on muutosjohtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan kaikkiin taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin pidemmällä aikavälillä. Hankkessa rohkaistaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon; kuten esim. etätyö, sähköisten välineiden hyödyntäminen johtamisen apuna. Tällä tavoin voidaan tukea mm. työhyvinvoinnin lisääntymistä. Tämän vuoksi hankkeella on välittömiä vaikutuksia ko. osa-alueeseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 9
Työhyvinvoinnin edistäminen kehittämällä henkilöstön osaamista sekä johtamisen toimintatapoja kehittämällä on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Eri toimialat voivat olla hyvin vahvasti sukupuolipainottuneita koko henkilöstön ja/ tai johtotehtävien osalta. Hankkeen toimintamuodot edesauttavat eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Pidemmällä aikavälillä tällä on tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Hankkeen toimintamuodot edesauttavat eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Pidemmällä aikavälillä tämä edistää mm. monikulttuurisuutta, eri ikäryhmien vuorovaikutusta ja siten parantaa työorganisaatioissa toimivien henkilöiden yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeen yhtenä teemana on muutosten johtaminen ja toimintaympäristöstä johtuvat muutoshaasteet. Kehittämällä muutosjohtamisen osaamista vaikutetaan pidemmällä aikavälillä myös ympäristöosaamiseen ja ympäristöteknologian käyttöönottoon. Yksittäisten yritysten painotuksista riippuu miten vahva vaikutus hankkeella on ympäristöosaamiseen. Tästä syystä vaikutuksen keskiarvio on 5.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-