Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20649

Hankkeen nimi: Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016 259111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: KEMI

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Hakala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.hakala(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406748355

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet

Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen päätavoite on kehittää uudenlaisia työn tekemisen muotoja ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten työllistymistä, vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan sekä ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Työllistymisen edistämiseen ja uuden työn löytämiseen tähdätään:
1.) uudenlaisen toiminnallisen, kumppanuussopimuksiin pohjautuvan yhteistyön kehittämisen ja
2.) asiakasprosessien kehittämisen/työllistymisen palvelupolkujen rakentamisen kautta.

Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeessa hyödynnetään ja yhteensovitetaan toiminnallisesti työllisyydenhoitoon liittyviä toimijoita sekä Kemin kaupungin että sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluja. Yhteistyötä tiivistetään eri toimijoiden välisillä kumppanuussopimuksilla. Yhteistyötä pk-sektorin kanssa lisätään uuden työn kehittämisen näkökulmasta.

Tavoitteena on tarjota heikossa työmarkkina-asemassa oleville kemiläisille heidän tarpeitaan vastaavia suunnitelmallisia ja oikea-aikaisia, toimivia ja räätälöityjä palveluja. Palvelujen avulla tuetaan asiakkaiden siirtymistä työttömyydestä työmarkkinoille tai koulutukseen ja vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja pidentää työuria. Työllisyydenhoidon toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisellä tehostetaan asiakasprosessien vaikuttavuutta.

Hankkeen avulla haetaan ratkaisuja Kemin vaikeaan rakennetyöttömyyteen ja korkeaan työttömyysasteeseen. Hankkeella pyritään vastaamaan myös väestön vähenemisen haasteeseen ja lisäämään kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeessa kehitetään monialaisia, eri toimijatahojen kanssa toteutuvia työnhakija-asiakkaiden palvelupolkuja, joita etenemällä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten siirtyminen työttömyydestä työmarkkinoille tai koulutukseen mahdollistuu. Työnantaja-asiakkaille tarjotaan vastaavasti palveluja, jotka mahdollistavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen yrityksiin ja muihin työpaikkoihin.


1.Yritysyhteistyön kehittäminen ja yrityksiin työllistymisen edistäminen
- Kaupunkityöllistäminen yrityksiin työllistymisen ja osaamisen kehittämisen välineenä (työllistymis- ja koulutuspolku)
- Kemi-lisä yritysyhteistyön ja yrityksiin työllistymisen edistäjänä (työllistymispolku)
- Yritysten silpputyömalli ja työnetsintä (työllistymis- ja koulutuspolku)

2.Itsensä työllistäminen (yrittäjyyspolku)

3.Uudet työn muodot ja uuden työn kehittäminen (työllistymis- ja koulutuspolku)


Hankkeessa hyödynnetään kohderyhmän työllistämisessä julkisista työvoimapalveluista palkkatukea ja työvoimakoulutuksia.

Hankkeen tulokset

Hankkeen tuloksena heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten asiakasprosessien laatu ja vaikuttavuus paranevat. Pitkään työttömänä olleiden ja nuorten työelämävalmiudet paranevat. Hanke vähentää työttömyyttä Kemissä. Työt ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin.

Toiminnallisen yhteistyön kehittämisen kautta hankkeiden välinen tiedotus toimii ja työllisyydenhoidon toimijoiden työnjako ja roolit selkiytyvät. Kaupungin työllisyydenhoitoon saadaan synergiaetuja ja vähenevät resurssit tehokkaampaan käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyneet, hyviksi osoittautuneet yhteistyökuviot ja käytännöt vakiinnutetaan osaksi Kemin työllisyydenhoitoa. Uudenlainen toiminnallinen yhteistyö ja pk-sektorin kanssa lisääntynyt yhteistyö parantavat mahdollisuuksia kehittää uutta työtä.

Hankkeen tuloksena syntyy myös uusia elinkelpoisia yrityksiä, jotka toimivat kaupallisin perustein. Uudet yritykset monipuolistavat Kemin palvelutarjontaa. Kansainvälisen matkailun kasvu Kemissä mahdollistuu, kun alalle saadaan uusia palveluntuottajia ja osaajia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet heikossa työmarkkina-asemassa olevat kemiläiset, jotka ovat kouluttautumis- tai työllistymisvaiheessa (mm. pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, pitkään jatkuneen rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi jääneet, ikääntyneet ja maahanmuuttajat). Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti yli 54-vuotiaisiin sekä alle 30-vuotiaisiin, jotka ovat työmarkkinoiden/koulutuksen ulkopuolella tai työttömyysuhan alla.

-kemiläiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta ja jotka eivät sinä aikana ole olleet työllistymistä edistävässä palvelussa

-verkostotoimijat (esim. työnantajat, kolmannen sektorin toimijat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

-kotitaloudet
-matkailijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 566 562

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 448 075

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 708 203

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 094

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kemissä työttömyys koskettaa enemmän miehiä kuin naisia: tuoreimmat tilastot ovat elokuulta 2015, jolloin rakennetyöttömistä 54 % oli miehiä ja 46 % naisia (Toimiala Online 2015). Kemiläinen työllistämismalli -hankkeessa/kuntakokeilussa on tehty kaksi asiakasanalyysiä: 24.9.2013 ja 13.3.2014. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet tai yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleet ja heistä ne, jotka tarvitsevat julkisten työvoimapalvelujen lisäksi kunnan järjestämiä palveluja. Kuntakokeiluun ohjautuneet asiakkaat ovat siis pitkäaikais- ja rakennetyöttömien "kovaa" ydintä. Elokuun 2014 loppuun mennessä kuntakokeiluun oli ohjautunut noin 320 asiakasta, joista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Suurimmalla osalla (80 %) heistä oli ammatillinen koulutus, mutta yli puolella se oli vanhentunut tai koulutusta vastaavia tehtäviä/ammatteja ei enää ole (Hakala & Mikkola 2014). Kemin kaupunki seuraa kuukausittain työllisyystilastoja myös sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. Hankkeen yrittäjyyspolkuun liittyvillä toimenpiteillä pyritään edistämään erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriön (2010) naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä tavoittelee lisää naisia yrittäjiksi ja työnantajiksi mm. vahvistamalla yrittäjyyskoulutusta ja naisyrittäjille suunnattuja neuvontapalveluja. Työryhmän loppuraportissa nähdään tärkeänä myös maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden edistäminen. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen yrittäjyyspolun kautta heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset voivat osallistua yrittäjyysvalmiuksia edistävään toimintaan. Yrittäjyyspolku tarjoaa naisvaltaisten alojen edustajille, kuten kädentaitajille ja palvelualojen ammattilaisille, mahdollisuuden kehittää osaamisesta liiketoimintaa. Hankkeessa pyritään helpottamaan myös maahanmuuttajanaisten työllistymistä esimerkiksi antamalla yksilöllistä ohjausta yritystoiminnasta. Kemissä työttömyys koskettaa enemmän miehiä kuin naisia. Hankkeessa pyritään parantamaan kouluttamattomien ja vanhentuneen koulutuksen omaavien (miesten) asemaa kehittämällä kaupunkityöllistämistä (rakentamalla koulutusta sisältäviä valmennuspaikkoja) ja luomalla uusia työpaikkoja avustaviin tehtäviin silpputyömallin avulla. Uusiin työpaikkoihin järjestetään tarvittaessa työelämäpainotteinen koulutus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sen tulokset lisäävät tasa-arvoa. Asiakkaan palvelutarve (ei sukupuoli) määrittää hankkeeseen mukaan pääsemisen ja toimenpiteet. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2015 aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). Hanke toteutetaan pääasiassa Kemin kaupungin alueella, jossa välimatkat ovat lyhyet. Tämä vähentää matkustamisen tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toiminta ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen toiminnoissa pyritään vähäiseen jätteiden määrään ja kierrätykseen. Kestävä kehitys huomioidaan hankinnoissa. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka mukaan pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä (Kemin kaupunki 1997).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Yrittäjyyspolun kautta monipuolistetaan Kemin palvelutarjontaa ja elinkeinorakennetta. Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuus paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Hankkeessa hyödynnetään ja (mm. yrittäjyyspolun kautta) pyritään myös kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita. Osaaminen lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hanke toteutetaan pääasiassa Kemin kaupungin alueella, jossa välimatkat ovat lyhyet. Myös etäyhteyksiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Näin vähennetään liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hanke tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä, koska siinä kohdistetaan toimenpiteitä työllisyyden edistämiseen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisäämiseen. Kohderyhmän osaaminen ja työelämävalmiudet kasvavat. Työllistymisen myötä myös taloudellinen tilanne paranee.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa ja tulokset lisäävät tasa-arvoa. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2015 aikana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Yhdenvertaisuuteen pyritään kohdistamalla toimia heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin (pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat). Hanke lisää yhdenvertaisuuden lisäksi kulttuurista kestävyyttä, koska maahanmuuttajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Kulttuuriympäristö 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen päätavoite on kehittää uudenlaisen työn tekemisen muotoja ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten työllistymistä, vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksia sekä ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Työllistymisen edistämiseen ja uuden työn löytymiseen on tähdätty kehittämällä toiminnallista yhteistyötä ja asiakasprosesseja palvelupolkujen rakentamisessa. Asiakaslähtöinen työ, yhteistyö eri toimijoiden Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden koordinoimana on tuonut hyviä tuloksia ja tuonut hankkeen tarjoamat palvelut lähelle työnhakija-asiakkaita. Asiakasohjaus on tapahtunut pääasiassa kaupungin työllisyyspalveluiden kautta. Asiakkaalle on pystytty tarjoamaan oikeanlainen ja oikeanaikainen palvelu, kun asiakas on ollut jo tuttu. Hankkeen pääkohderyhmä ovat olleet pitkään työttömänä olleet kemiläiset, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä verkostotoimijat (työnantajat, työllisyydenhoidon toimijat).

Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke on ollut olennainen osa Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa. Kunta toimii laaja-alaisen alustana työllisyydenhoidon palveluille. Kunnan tuottamat työllisyydenhoidon palvelut ovat pääosin vapaaehtoisia perustuen Kemin kaupungin, Lapin TE-toimiston ja Lapin ELY-keskuksen kumppanuussopimukseen. Alustaan perustuva toimintatapa on mahdollistanut hanketoiminnan ja hankkeella saadut tulokset. Kunta pystyy toimimaan monipuolisena työllisyydenhoidon alustana työllisyyden ollessa poikkihallinnollinen prosessi. Työllisyys kytkeytyy kunnan elinvoimaan ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Työllisyyspalvelut hyödyntää paikallisia resursseja, kuten elinkeinoelämää, yhdistyksiä, yksityisiä työllisyydenhoidon palveluntuottajia ja kunnan omia palveluita. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen toiminta on tuonut elinvoimaa työnetsinnän, koulutuksen ja paikallisten toimijoiden (yrittäjäjärjestö, kaupungin elinkeinopalvelut, oppilaitokset ja muut hankkeet) kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Kunnan mahdollistamalla alustalla toimiminen on luonut asiakaslähtöisen, joustavan ja paikallisen toimintatavan. Lisäksi se on vahvistanut hankkeen roolia osana verkostoja. Hankkeessa on pyritty hakemaan uusia tapoja työllistymiseen. Tästä esimerkkinä on Ammattilaiset Areenalla -rekrykampanja, jossa rekrytointi käännettiin päinvastaiseksi kuin tavallisesti, sillä työnhakijat esittelivät osaamistaan työnantajille. Hankkeessa on järjestetty rekrytointitapahtumia mm. puhtaanapitoalalle, jossa purettiin alaan liittyviä myyttejä ja esiteltiin tämänhetkisiä työtapoja.

Yritysyhteistyö ja työnetsintä on tuottanut hyviä tuloksia. Hankkeessa oli 317 työnhakija-asiakasta, joista 93 työllistyi yrityksiin, 43 yhdistyksiin/järjestöihin ja 12 säätiöille. Neljä aloitti yritystoiminnan (ml. 2 kevytyrittäjää). Työllistymisissä on hyödynnetty palkkatukea, kuntalisää, työkokeilua ja oppisopimusta. 44 lähti opiskelemaan (ml. työvoimakoulutukset). Osa hankkeen asiakkaista on ollut kaupungille palkkatuella työllistettyjä. Heille on pyritty löytämään työ- ja koulutus- tai muita vaihtoehtoja työllistymisjakson jälkeen.

Verkostomainen ja kunnan työllisyydenhoidon alustaan perustuva toiminta on kustannustehokasta. Kemissä yhden euron satsaus tuottaa 2,5 euron tuoton vaikuttaen elinvoimaan, hyvinvointiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen toiminta on ollut kannattava satsaus erityisesti yritysyhteistyön osalta.