|
|
|
Hankekoodi: S20649
Hankkeen nimi: Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.4.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0210427-6
Jakeluosoite: Valtakatu 26
Puhelinnumero: 016 259111
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: KEMI
WWW-osoite: http://www.kemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Hakala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.hakala(at)kemi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406748355
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteet
Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen päätavoite on kehittää uudenlaisia työn tekemisen muotoja ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten työllistymistä, vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan sekä ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Työllistymisen edistämiseen ja uuden työn löytämiseen tähdätään:
1.) uudenlaisen toiminnallisen, kumppanuussopimuksiin pohjautuvan yhteistyön kehittämisen ja
2.) asiakasprosessien kehittämisen/työllistymisen palvelupolkujen rakentamisen kautta.
Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeessa hyödynnetään ja yhteensovitetaan toiminnallisesti työllisyydenhoitoon liittyviä toimijoita sekä Kemin kaupungin että sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluja. Yhteistyötä tiivistetään eri toimijoiden välisillä kumppanuussopimuksilla. Yhteistyötä pk-sektorin kanssa lisätään uuden työn kehittämisen näkökulmasta.
Tavoitteena on tarjota heikossa työmarkkina-asemassa oleville kemiläisille heidän tarpeitaan vastaavia suunnitelmallisia ja oikea-aikaisia, toimivia ja räätälöityjä palveluja. Palvelujen avulla tuetaan asiakkaiden siirtymistä työttömyydestä työmarkkinoille tai koulutukseen ja vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja pidentää työuria. Työllisyydenhoidon toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisellä tehostetaan asiakasprosessien vaikuttavuutta.
Hankkeen avulla haetaan ratkaisuja Kemin vaikeaan rakennetyöttömyyteen ja korkeaan työttömyysasteeseen. Hankkeella pyritään vastaamaan myös väestön vähenemisen haasteeseen ja lisäämään kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.
Hankkeen toimenpiteet
Hankkeessa kehitetään monialaisia, eri toimijatahojen kanssa toteutuvia työnhakija-asiakkaiden palvelupolkuja, joita etenemällä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten siirtyminen työttömyydestä työmarkkinoille tai koulutukseen mahdollistuu. Työnantaja-asiakkaille tarjotaan vastaavasti palveluja, jotka mahdollistavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen yrityksiin ja muihin työpaikkoihin.
1.Yritysyhteistyön kehittäminen ja yrityksiin työllistymisen edistäminen
- Kaupunkityöllistäminen yrityksiin työllistymisen ja osaamisen kehittämisen välineenä (työllistymis- ja koulutuspolku)
- Kemi-lisä yritysyhteistyön ja yrityksiin työllistymisen edistäjänä (työllistymispolku)
- Yritysten silpputyömalli ja työnetsintä (työllistymis- ja koulutuspolku)
2.Itsensä työllistäminen (yrittäjyyspolku)
3.Uudet työn muodot ja uuden työn kehittäminen (työllistymis- ja koulutuspolku)
Hankkeessa hyödynnetään kohderyhmän työllistämisessä julkisista työvoimapalveluista palkkatukea ja työvoimakoulutuksia.
Hankkeen tulokset
Hankkeen tuloksena heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten asiakasprosessien laatu ja vaikuttavuus paranevat. Pitkään työttömänä olleiden ja nuorten työelämävalmiudet paranevat. Hanke vähentää työttömyyttä Kemissä. Työt ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin.
Toiminnallisen yhteistyön kehittämisen kautta hankkeiden välinen tiedotus toimii ja työllisyydenhoidon toimijoiden työnjako ja roolit selkiytyvät. Kaupungin työllisyydenhoitoon saadaan synergiaetuja ja vähenevät resurssit tehokkaampaan käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyneet, hyviksi osoittautuneet yhteistyökuviot ja käytännöt vakiinnutetaan osaksi Kemin työllisyydenhoitoa. Uudenlainen toiminnallinen yhteistyö ja pk-sektorin kanssa lisääntynyt yhteistyö parantavat mahdollisuuksia kehittää uutta työtä.
Hankkeen tuloksena syntyy myös uusia elinkelpoisia yrityksiä, jotka toimivat kaupallisin perustein. Uudet yritykset monipuolistavat Kemin palvelutarjontaa. Kansainvälisen matkailun kasvu Kemissä mahdollistuu, kun alalle saadaan uusia palveluntuottajia ja osaajia.
-yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet heikossa työmarkkina-asemassa olevat kemiläiset, jotka ovat kouluttautumis- tai työllistymisvaiheessa (mm. pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, pitkään jatkuneen rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi jääneet, ikääntyneet ja maahanmuuttajat). Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti yli 54-vuotiaisiin sekä alle 30-vuotiaisiin, jotka ovat työmarkkinoiden/koulutuksen ulkopuolella tai työttömyysuhan alla.
-kemiläiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta ja jotka eivät sinä aikana ole olleet työllistymistä edistävässä palvelussa
-verkostotoimijat (esim. työnantajat, kolmannen sektorin toimijat)
-kotitaloudet
-matkailijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 566 562
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 448 075
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 708 203
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 094
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). Hanke toteutetaan pääasiassa Kemin kaupungin alueella, jossa välimatkat ovat lyhyet. Tämä vähentää matkustamisen tarvetta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toiminta ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminnoissa pyritään vähäiseen jätteiden määrään ja kierrätykseen. Kestävä kehitys huomioidaan hankinnoissa. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka mukaan pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Yrittäjyyspolun kautta monipuolistetaan Kemin palvelutarjontaa ja elinkeinorakennetta. Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuus paranee. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään ja (mm. yrittäjyyspolun kautta) pyritään myös kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita. Osaaminen lisääntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Hanke toteutetaan pääasiassa Kemin kaupungin alueella, jossa välimatkat ovat lyhyet. Myös etäyhteyksiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Näin vähennetään liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hanke tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä, koska siinä kohdistetaan toimenpiteitä työllisyyden edistämiseen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisäämiseen. Kohderyhmän osaaminen ja työelämävalmiudet kasvavat. Työllistymisen myötä myös taloudellinen tilanne paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa ja tulokset lisäävät tasa-arvoa. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 8 |
| Yhdenvertaisuuteen pyritään kohdistamalla toimia heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin (pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat). Hanke lisää yhdenvertaisuuden lisäksi kulttuurista kestävyyttä, koska maahanmuuttajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa noudatetaan Kemin kaupungin sisäistä kestävän kehityksen ohjelmaa (Kemin kaupunki 1997). | ||
Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen päätavoite on kehittää uudenlaisen työn tekemisen muotoja ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien kemiläisten työllistymistä, vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksia sekä ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Työllistymisen edistämiseen ja uuden työn löytymiseen on tähdätty kehittämällä toiminnallista yhteistyötä ja asiakasprosesseja palvelupolkujen rakentamisessa. Asiakaslähtöinen työ, yhteistyö eri toimijoiden Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden koordinoimana on tuonut hyviä tuloksia ja tuonut hankkeen tarjoamat palvelut lähelle työnhakija-asiakkaita. Asiakasohjaus on tapahtunut pääasiassa kaupungin työllisyyspalveluiden kautta. Asiakkaalle on pystytty tarjoamaan oikeanlainen ja oikeanaikainen palvelu, kun asiakas on ollut jo tuttu. Hankkeen pääkohderyhmä ovat olleet pitkään työttömänä olleet kemiläiset, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä verkostotoimijat (työnantajat, työllisyydenhoidon toimijat).
Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke on ollut olennainen osa Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa. Kunta toimii laaja-alaisen alustana työllisyydenhoidon palveluille. Kunnan tuottamat työllisyydenhoidon palvelut ovat pääosin vapaaehtoisia perustuen Kemin kaupungin, Lapin TE-toimiston ja Lapin ELY-keskuksen kumppanuussopimukseen. Alustaan perustuva toimintatapa on mahdollistanut hanketoiminnan ja hankkeella saadut tulokset. Kunta pystyy toimimaan monipuolisena työllisyydenhoidon alustana työllisyyden ollessa poikkihallinnollinen prosessi. Työllisyys kytkeytyy kunnan elinvoimaan ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Työllisyyspalvelut hyödyntää paikallisia resursseja, kuten elinkeinoelämää, yhdistyksiä, yksityisiä työllisyydenhoidon palveluntuottajia ja kunnan omia palveluita. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen toiminta on tuonut elinvoimaa työnetsinnän, koulutuksen ja paikallisten toimijoiden (yrittäjäjärjestö, kaupungin elinkeinopalvelut, oppilaitokset ja muut hankkeet) kanssa tehtävän yhteistyön kautta.
Kunnan mahdollistamalla alustalla toimiminen on luonut asiakaslähtöisen, joustavan ja paikallisen toimintatavan. Lisäksi se on vahvistanut hankkeen roolia osana verkostoja. Hankkeessa on pyritty hakemaan uusia tapoja työllistymiseen. Tästä esimerkkinä on Ammattilaiset Areenalla -rekrykampanja, jossa rekrytointi käännettiin päinvastaiseksi kuin tavallisesti, sillä työnhakijat esittelivät osaamistaan työnantajille. Hankkeessa on järjestetty rekrytointitapahtumia mm. puhtaanapitoalalle, jossa purettiin alaan liittyviä myyttejä ja esiteltiin tämänhetkisiä työtapoja.
Yritysyhteistyö ja työnetsintä on tuottanut hyviä tuloksia. Hankkeessa oli 317 työnhakija-asiakasta, joista 93 työllistyi yrityksiin, 43 yhdistyksiin/järjestöihin ja 12 säätiöille. Neljä aloitti yritystoiminnan (ml. 2 kevytyrittäjää). Työllistymisissä on hyödynnetty palkkatukea, kuntalisää, työkokeilua ja oppisopimusta. 44 lähti opiskelemaan (ml. työvoimakoulutukset). Osa hankkeen asiakkaista on ollut kaupungille palkkatuella työllistettyjä. Heille on pyritty löytämään työ- ja koulutus- tai muita vaihtoehtoja työllistymisjakson jälkeen.
Verkostomainen ja kunnan työllisyydenhoidon alustaan perustuva toiminta on kustannustehokasta. Kemissä yhden euron satsaus tuottaa 2,5 euron tuoton vaikuttaen elinvoimaan, hyvinvointiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen toiminta on ollut kannattava satsaus erityisesti yritysyhteistyön osalta.