Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20650

Hankkeen nimi: Arktista pedagogiikkaa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen koulutuskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244767-4

Jakeluosoite: Menesjärventie 4

Puhelinnumero: 0407237309

Postinumero: 99870

Postitoimipaikka: Inari

WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Unni Länsman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: unni.lansman(at)sogsakk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505021357

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Saamelaisalueen koulutuskeskus on kehittänyt tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä (TVT) ja etenkin etäopetusta hanketyönä jo edellisellä EU ohjelmakaudella (2007-2013) sekä esiselvityshankkeessa Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella (1.1.2015-29.2.2016). Oppilaitoksen virtuaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen on vankalla pohjalla, mutta opetushenkilöstön osaaminen ja osaamistarpeet ovat vaihtelevia koko saamelaisalueella. Tämän hankkeen myötä saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu ottaa tehtäväkseen toimia alueen TVT:n opetuskäytön tukipalveluorganisaationa ja kouluttajana. Hankkeessa pyritään uudenlaisiin koulutusinnovaatioihin, joita testataan ja kehitetään yhteistyössä alueen lukioiden, SAKK:n ja yliopiston kanssa.

Hankkeen tavoitteena on 1)lisätä hankkeen kohderyhmään kuuluvan opetushenkilöstön TVT:n opetuskäytön osaamista sekä tukea opetushenkilöstöä uudenlaisen pedagogiikan omaksumisessa, 2) lisätä työelämän TVT:n käytön osaamista kouluttamalla alueen työvoimaa, 3) suunnitella ja toteuttaa opetuksellisia teknologiapohjaisia kokeiluja/pilotteja arktiseen luontoon ja saamelaiskulttuuriin liittyen, 4) kehittää erilaisia TVT-pohjaisia ohjaustoimenpiteitä, joiden avulla lisätään koulutuksen saatavuutta asuinpaikasta riippumatta sekä tehostetaan opintojen läpäisyä, 5) lisätä opiskelijoiden TVT:n monimuotoista käyttöä, 6)arktisen luonnon, saamelaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin huomioiminen koulutuksen kehittämisessä sekä 7) hankkia tietoa ja ymmärrystä pelillisestä oppimisesta. Hankkeessa selvitetään sitä, mitä pelillisyys tarjoaa oppimiseen ja miten oppimispelejä voitaisiin tuottaa yhdessä opiskelijoiden kanssa osana opintoja.

Perinteisille saamelaiselinkeinoille muuttuva maailma ja ympäristöt ovat sekä haaste että mahdollisuus. Hankkeessa etsitään vastauksia mm. siihen miten yhdistetään informaali ja formaali oppiminen. Ja millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tuo perinteisten elinkeinojen oppimiseen, opettamiseen ja perinteen säilyttämiseen. Hankkeessa kehitetään joustavia koulutuksen toteutusmalleja saamelaisalueelle, jotta perinteiset elinkeinot saadaan pidettyä kilpailukykyisinä muun koulutustarjonnan rinnalla. Hankkeessa luodaan iältään, koulutustaustaltaan ja -tavoitteiltaan erilaisille opiskelijoille uusia tasa-arvoisempia mahdollisuuksia ja taitoja hankkia koulutusta asuinpaikasta riippumatta.

Hankkeen tuloksena on uudenlainen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä pedagogiikka, jossa oppiminen on keskiössä. Tähän liittyy joustavat koulutus-/opetusjärjestelyt, opiskelijoiden uudenlaiset työskentelytavat ja pelilliset oppimisympäristöt. Hankkeessa tuotetaan lisäksi uutta tutkimustietoa TVT:n opetuskäytöstä saamelaisalueella sekä vahvistetaan yliopistoyhteistyötä.”

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja saamelaisalueen lukioiden opiskelijat, opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt ml. opettajat, TVT:n opetuskäytön kehittäjät ja tätä työtä ohjaavat tahot (esim. oppilaitosjohto/hallinto) sekä yrittäjät ja työelämän edustajat (työssäoppimispaikat).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämän edustajat, esimerkiksi saamelaiselinkeinojen harjoittajat (esimerkiksi informantin roolissa olevat).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 238 785

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 305 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 306 565

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Enontekiö, Inari, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 50

Postinumero: 99871

Postitoimipaikka: INARI

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tämän hankkeen toimintaympäristöt ovat itsessään hyvin soveltuvia molemmille sukupuolille. Saamelaiselinkeinojen erityispiirteenä on se, että ne osallistavat niin miehiä kuin naisia eri työvaiheissa. Mutta esimerkiksi poroelinkeino on miesvoittoinen ammatti, joskin myös naisilla on tärkeä rooli. Tässä hankkeessa on noin puolet naisia ja puolet miehiä. Tavoitteena on saada myös miehiä lisää ammattia tukeviin koulutuksiin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa erityisesti siitä syystä, että sen toimenpiteiden kautta mm. naiset pystyvät osallistumaan joustavammin koulutuksiin. Erityisesti naisilla on ollut haasteita opintojen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokemuksen mukaan valtaosa etäopetukseen osallistuvista henkilöistä ja etäopetuksen menetelmiä käsitteleviin koulutuksiin osallistuneista on ollut naisia. Tässä hankkeessa tilanne on tasaisempi, koska alat, joihin toimenpiteet kohdistuvat ovat itsessään sukupuolijakaumaltaan tasaisempia ellei jopa miesvoittoisempia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet tukevat molempien sukupuolten tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa koulutuksen tasa-arvoisen saavutettavuuden kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 2
Hankkeessa tuetaan saamelaiselinkeinoja, jotka itsessään perustuvat kestävän kehityksen periaatteelle. Elinkeinojen jatkuvuus on tärkeä taata.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 2
Hankkeessa kehitetään koulutusta, joka vahvistaa paikallistaloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 9 2
Etämenetelmien kehittäminen vähentää matkustustarvetta, joka suuremmassa mittakaavassa lisää vähähiilisyyttä alueella, jossa yksityisautoilu on tavanomaisin matkustusmuoto pitkistä välimatkoista johtuen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Koulutuksen kautta hanke lisää tiedonsaatavuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Välittömät ja välilliset vaikutukset kohdistuvat työllisyyteen, osallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen tuloksena molemmilla sukupuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutusta ja ammatillista pätevyyttä. Koulutus edistää sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke parantaa saamelaisten kulttuurisia oikeuksia ja vähentää ihmisten eriarvoisuutta. Hankkeessa kehitettävä koulutus takaa paremmat mahdollisuudet elättää itseään perinteisillä elinkeinoilla ja asua kotiseutualueellaan. Välillinen vaikutus kohdistuu kulttuuri-identiteetiin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen toimenpiteet koulutuksen saavutettavuudessa tukevat paikalliskulttuurin säilymistä hyvinvoivana, osallisena ja asuttuna.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin saamelaiselinkeinoja tukevaa koulutusta ja parannettiin sen saavutettavuutta. Koulutuksiin on tuotu digitaalisia välineitä ja uusia opiskelutapoja, jotka mahdollistavat muun muassa oppimistilanteiden dokumentoinnin, palautteen annon ja yhteydenpidon perinteisten elinkeinojen töissä. Hankkeessa lisättiin tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäytön osaamista ja tuettiin opetushenkilöstöä uuteen opettajuuteen. Lisäksi koulutettiin käyttämään digitaalisia laitteita, sovelluksia ja ohjelmistoja ja kehitettiin TVT-ratkaisujen sujuvaa käyttöä kuten pilvipalveluiden hyödyntämistä kohderyhmien työskentelytavoissa. Opiskelijoiden TVT:n käyttötaidot paranivat työelämään siirtymistä ja jatko-opintovalmiuksia ajatellen. Hankkeessa lisättiin sekä opettajien ohjauskäytäntöjä ja -välineitä että opiskelijoiden aktiivista osallistamista tukevaa toimintaa onnistuneesti.

Pelillisyydellä tuotiin opetukseen uusia oppimistilanteita uudenlaisten oppimisympäristöjen avulla. Pelillisyyden kautta opittiin digitaalisia välineitä hyödyntäen ja samalla omaa digiosaamista kehittäen. Hanke tiivisti Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyötä saamelaisalueen muihin oppilaitoksiin, yliopistoon, elinkeinoelämään sekä muihin saamelaisorganisaatioihin.