Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20651

Hankkeen nimi: PAJALA - Patakukkulan palvelukeskuksen pajatyötoiminnan kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterapinen yhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0573890-1

Jakeluosoite: Inkiläntie 7

Puhelinnumero: 040 841 6572

Postinumero: 70340

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://www.tyoterapinen.net

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HENNA HAATAINEN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.haatainen(at)tyoterapinen.net

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 841 6572

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PAJALA-hanke on kynnyksettömän työtoimintamallin kehittämishanke, jonka tavoittteena on yhdistää asumis- ja asunnottomuuspalvelut, mielenterveys- ja päihdetyö ja erilaiset työtoiminnot osaksi arkea. Kuopiossa on toteutettu erityisryhmien asumispalvelut menestyksekkäällä tavalla, mutta kuntoutujien työtoiminnot ja mahdollisuudet kokeilla vaivattomasti ja oikea-aikaisesti ovat vaatimattomat. PAJALA-hankkeen tavoitteena on luoda toimiva, pysyvä toimintamalli erityisryhmille, joiden työhön kuntoutus, työn kokeileminen ja työhön paluu ovat estyneet ja vaikeutuneet mielenterveys- ja/tai päihdeongelmien tai asunnottomuusasioiden vuoksi.

Työterapinen yhdistys ry:llä on noin 170 henkilöä yhdistyksen tuottamissa erityisryhmien asumispalveluissa sekä noin 100 henkilöä hajautetusta eri puolilla Kuopiota asumassa (TTY Asunnot Oy) eikä näille henkilöille ole pystytty tarjoamaan päivätoiminnan ja ryhmien rinnalle riittävästi mahdollisuuksia päästä kokeilemaan työtä tai työhön paluuta. Kohderyhmä ei ole erityisen haluttua työmarkkinoilla useiden erilaisten rajotteiden vuoksi. Noin puolella yhdistyksen palveluissa olevista on mielenterveysongelma ja puolella päihdeongelma. Usein lisänä on erilaisia somaattisia sairauksia ja rajotteita edellä mainittujen lisäksi. Neljäsosa henkilöistä on naisia. Kohderyhmän kanssa työskentely vaatii erityisosaamista ja hankkeessa erityisesti työn soviteltavuutta sairauksien ja asunnottomuuden tuomiin haasteisiin.

Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, jota kehitetään aluksi yhdistyksen palveluissa jo olevien henkilöiden kanssa. Hankkeen päätyttyä malli laajennetaan koko Kuopion alueelta tulevin erityisryhmien käytettäväksi. Toteuttamista varten hankkeessa kartoitetaan ja sitoutetaan toimintaan mukaan haluavat yhteistyökumppanit.

Toteuttamista varten Työterapinen yhdistys ry:n omistama yleishyödyllinen kiinteistöyhtiö TTY Asunnot Oy rakentaa työtoimintahallin, jonka vuokraa yhdistyksen käyttöön. Rakennuksen valmistuminen ajoittuu syksylle 2016.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat/pitkäaikaisasunnottomat, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet merkittävästi ja jotka näistä syistä ovat jääneet työelämän ulkopuolelle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueellinen työelämä, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, Työvoimapalvelut, Yhdyskuntaseuraamustoimisto sekä kuntoutujien omaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 208

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 208

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 46 208

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 46 208

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pyynpolku 10

Postinumero: 70340

Postitoimipaikka: KUOPIO

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kohderyhmästä (pelkästään Työterapinen yhdistys ry:n asumispalveluissa olevista 177 henkilöstä 31.12.2014)oli naisia 26,55% ja miehiä 73,45%. Alle 24-vuotiaista naisia oli 45% ja miehiä 55%. Yhdistyksen asumispalveluissa olevien naisten keski-ikä oli 45 vuotta ja miesten 50 vuotta. 18-59 vuotiaita henkilöitä oli yhteensä 121 henkilöä. Tämän tiedon pohjalta oletetaan että hankkeeseen osallistuvien osuudesta miehiä tulee olemaan noin 3/4 ja naisia 1/4.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tämä hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti ja lähtökohtaisesti huomioidaan työtoimintoja ja työvaiheita, joita molempien on mahdollista toteuttaa. Kohderyhmästä kuitenkin 3/4 oletetaan olevan miehiä, joten määrällisesti toimintoja voidaan ajatella olevan miehille enemmän. Hankkeessa työhönkuntoutujan lähtötilanne kartoitetaan yksilöllisesti ja huomioidaan yksilölliset tarpeet, toimintakyky ja tavoitteet. Nämä ovat lähtökohta työtoiminnan käynnistämiselle, eikä sukupuolella ole tästä näkökulmasta katsottuna merkitystä. Ohjausryhmään ja hankkeen henkilökuntaan huomioidaan sukuolet tasapuolisesti. Olennaista kuitenkin on, että näistä löytyy riittävästi osaamista niin työhön kuntoutuksessa kuin myös kohderyhmän kanssa tehtävästä työstä yleensäkin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä muiden sosiaalisten vaikeuksien vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden henkilöiden työtoiminnan toteuttaminen ja työelämään siirtymisen mahdollistaminen/käynnistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeella on erityisen suuri vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen niin välittömästi kuin välillisestikin. Varsinaisen kohderyhmän osalta tominnalla on suora yhteys terveyden, osallisuuden sekä hyvinvoinnin paranemiseen ja syrjäytymisen vähenemiseen. Yksilön hyvinvoinnin lisääntyessä välillisesi hyötyvät verkostot, yhteiskunta ja omaiset.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Työelämän ulkopuolelle jääneiden työhön kuntoutus ja työmaailmaan palaamisen mahdollistaminen lisäävät tasa-arvoa suhteessa työssäoleviin terveisiin ihmisiin. Hanke lisää tätä kautta myös yhteiskunnallista tasa-arvoa työelämään pääsyn osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 6
Kohderyhmä on käytännössä vailla mahdollisuutta päästä edes kokeilemaan työtä, koska terveydentila voi asettaa rajoituksia toteuttamiselle. Hankkeella vähennetään eriarvoisuutta työn toteuttamisen mahdollistamisessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pajala-hanke oli kynnyksettömän työtomintamallin kehittämishanke, jossa yhdistettiin asumis- ja asunnottomuuspalvelut, mielenterveys -ja päihdetyö sekä erilaiset työtoiminnot osaksi arkea. Hankkeen tavoite oli luoda toimintamalli erityisryhmille, joiden työhönkuntoutus, työn kokeileminen ja työhön paluu ovat estyneet ja vaikeutuneet mielenterveys- ja/tai päihdeongelmien tai asunnottomuusasioiden vuoksi.

Konkreettisena tavoitteena oli saada mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä asunnottomille/ asunnottomuuden uhan alaisille oleville henkilöille työ- ja päivätoimintaa osaksi erityisryhmien asumispalveluja. Kohderyhmän voinnin vaihtelujen vuoksi he eivät ole erityisen haluttuja avoimilla työmarkkinoilla ja osittain tästä syystä jääneet kaikenlaisen työtoiminnan ulkopuolelle. Itse toiminnan toteuttaminen vaatii myös erityisosaamista, jotta voidaan huomioida terveydentila ryhmä- ja yksilövalmennuksessa. Hankkeen alkuvaiheessa suurimpana haasteena oli tilojen puute, jossa toimintaa voitaisiin edes toteuttaa.

Hankkeessa oli mukana Työterapinen yhdistys ry:n erityisryhmien asumispalveluissa olevia asukkaita yhteensä 147 henkilöä. Asukkaiden kanssa toteutettiin kartoitustyö, jotta tarpeet ja toiveet saatiin rakennushankkeeseen mukaan mahdollisimman monipuolisesti. Hanke toteutui työtoimintahallin rakentamisen ympärille, jossa työtoimintapajojen suunnittelussa ja toteutuksessa oli kohderyhmä olennaisesti mukana. Pajala-hanke oli enemmän käytännön toteutuksiin kuin teoriaan pohjautuva.

Suurimmat konkreettinen tavoitteet oli saada puitteet tyotoiminnan käynnistämistä varten sekä itse toiminta tilojen sisälle. Tämä toteutui yli puoli vuotta kestäneen työtoimintahallin rakentamisella Patakukkulan palvelukeskuksen välittömäään yhteyteen. Rakentaminen kesti vuoden 2016 loppuun ja käyttöönottotarkastus toteutui 2.1.2017. Rakennukseen valmistui kolme käsityöpajaa, puutyöpaja, autopaja sekä polkupyöräpaja. Materiaalilahjoituksia toimintaa varten aloitettiin ottamaan vastaan marraskuussa 2016.

Rakentamisen rinnalla oli mukana toiminnan sisällön suunnittelu. Ensimmäisenä toteutettiin asukaskysely, johon tavoitettiin 131 Työterapisen yhdistyksen asukasta (asukkaita tuolloin 163). Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden toiveet tulevalle toiminnalle, joka huomioitiin tilasuunnitelusssa ja laitehankinnoissa. ESR-henkilörekisterin valmiiden kysymysten kautta (kaikkiaan 147 henkilöä) saatiin tietoa asukkaiden työllisuustilanteesta sekä omasta arviosta työkykyisyydelle (asteikolla 0-10). Kyselyjen pohjalta selvisi, että valtaosa yhdistyksen asukkaista on työelämän ulkopuolella olevia, käytännössä eläkkeellä olevia sairautensa vuoksi. Näillä henkilöillä oli kuitenkin halua osallistua toimitaan vointinsa sallimissa rajoissa.

Yhteistyökummapneita kartoitettiin heti toukokuun puolivälissä 2016 informoimalla Pajala-hankkeesta. Tiedotetta hankkeesta laitettiin Kuopion työvoimapalveluille, Kuopion sosiaalipalveluille, Diakoniatyölle, Rikosseuraamusvirastolle sekä oppilaitoksille. Nopeiten yhteistyötä saatiin käynnistettyä Rikosseuraamusviraston sekä Ingmaninnin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kanssa. Hankkeen jo päätyttyä yhteistyö saatiin käynnistymään Kuopion kaupungin työllisyyspalveluiden sekä TE-keskuksen kanssa.

Hankkeessa saavutettiin hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet. Pajatyötoimintaa kehitettiin asikkaiden toiveiden mukaisesti, saimme valmiiksi tilat ja käynnistettyä pienin resurssein kaikki työtoimintahalliin valmistuneet pajat. Kuitenkin toiminnan konkreettiseen käynnistämiseen oli varattu jälkikäteen ajateltuna liian niukasti aikaa rakennuksen valmistuessa parisen kuukautta suunniteltua myöhemmin. Pajatyötoiminnan käynnistämiseen liittyi myös yllättävän paljon viranomaistahojen vaatimia toimia, jotka eivät edenneet ennenkuin tietyt rakentamiseen liittyvät toimet vastaavasti oli toteutettu.

Asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja palautteessa on tullut esille, että Pajala on tukenut päihteettömyyttä osana asumispalvelujen muuta kuntoutusta. Kynnys osallistua toimintaan on koettu matalaksi erityisesti Patakukkulalla asuville päihdekuntoutujille. Haasteeksi nousi muiden asumisyksiköiden osallistuminen toimintaan erityisesti liikuntarajotteiden tai psyykkisen liikkeellelähtemisen vaikeuden vuoksi. Näiden asioiden kehittämistä jatketaan Pajalassa uusien hankkeiden myötä.