Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20653

Hankkeen nimi: Suomalainen leipäkori - leipomoalan osaamisen varmistaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0626288-8

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040 7130 555

Postinumero: 30101

Postitoimipaikka: Forssa

WWW-osoite: http://www.faktia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SALO RAIJA KYLLIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektienhallintapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.salo(at)fai.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403474263

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Leipomoala on Suomessa eniten työllistävä elintarviketeollisuuden ala. Yrittäjät mukaan lukien leipomoala työllistää noin 10 000 henkilöä ja välillisesti huomattavasti enemmän. Käydyissä keskusteluissa yritysten kanssa ja em. taustatutkimuksissa on noussut esille tarve leipomoalan täydennyskoulutuksen kehittämiseen, yritysten kilpailukyvyn parantamiseen mm. tuontituotteita vastaan. Leipomoalalla pitää olla erikoisosaamista myös tulevaisuudessa alan substanssiosaaminen ja erityspiirteet, kuten paikallisuus ja monipuolisuus huomioon ottaen. Yrittäjät kokevat huolestuttavana ulkomaisten puolivalmisteiden tuonnin kysynnän kasvun ja toisaalta tuotekehitystaitojen ja siihen liittyvän resurssiallokoinnin vähäisyyden.

Hankkeen tavoitteena on muodostaa Kanta-Hämeeseen ja välillisesti koko Suomeen vahva leipomoalan osaamiskeskittymä. Tavoitteina on myös edistää leipomoalan koulutuksen monipuolista ja toimialan tarpeista lähtevää tarjontaa, tuottaa lisäarvoa leipomoalalle kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteistyöstä, antaa leipomoille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen työkaluja yrityksen perustamisesta aina kasvuyrityksiin tähtäävässä kehittämisessä. Tavoitteena on että yksikkö on viiden vuoden kuluttua Suomen monipuolisen ja rikkaan leipäkulttuurin vahva tukiorganisaatio, uusien tuulien tuoja, ja niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin tunnustettu ja tunnettu toimija leipomoalalla.
Hankkeen toimenpiteet ovat:
Toimenpide 1 - Vahvistetaan alan osaamista tiedon, taidon ja osaamisen leipäkorilla. Leipäkorissa on aina aloittelijasta
johtotasolle ja yrittäjäksi saakka sopivia moduleita joista voi valita. Leipäkori jakaantuu seuraavasti:
alalle hakeutuja - perustaso
työntekijä - ammattitaso/erityisosaaminen
esimies - erityisosaaminen/esimiesosaaminen
johto - erityisosaaminen/liiketoiminnan kehittäminen
yrittäjä - yrittäjäksi leipomoalalle
Toimenpide 2 - Edistetään leipomoalan tuotekehitystä leipomoalan osaamiskeskuksessa ja toisaalta löydetään
yhteistyötahoja (esim. myllyt, yritykset), joiden kanssa kohderyhmä tekee jo tuotekehitysyhteistyötä. Yrityskohtaisella
toimintamallilla linkitetään mahdollisimman sopivat toimijat keskenään, jolloin synergiat toteutuvat leipomoiden
tarpeiden ja sidosryhmätoimijoiden tarjonnan kohtaamisilla.Mahdollistetaan leipomokohtainen konsultointi ja
toimenpiteet.
Toimenpide 3 - Tuodaan maailmalta uusia ideoita kv-verkoston kautta. Autetaan kohderyhmää löytämään kullekin
parhaiten soveltuva rooli kv-tasolla (esim. raaka-aine, puolivalmisteet, vienti) konkretisoiden kv toimintaa osaksi
käytännön toimintaa.

Tuloksena syntyy asiakaslähtöiseen nopeaan toimintaan kykenevä leipomoalan koulutusyksikkö, joka tarjoaa pitkäjänteisen kumppanin, sekä leipomoalan osaamiskeskus, jossa hyödynnetään uusia toimintatapoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Leipomoiden työntekijät ja yrittäjät, leipomoalan opiskelijat ja alalle haluavat sekä alan vaihtajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Leipomoalan kouluttajat valtakunnallisesti, muut elintarvikealan opiskelijat, leipomoalan sidosryhmät, kuten kauppa, jakelijat, alkutuottajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 166

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 226 667

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 554

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hämeenlinna, Humppila, Forssa, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 63

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolijakautuma on tunnistettavsti leipomoalalla naisvaltainen. Hankkeessa otetaan tämä huomioon pyrkimällä tekemään alaa houkuttelevaksi myös miehille. Toisaalta hankkeessa haetaan keinoja saada naisia esimiesasemaan, koska muuten niin naisvaltainen ala on kuitenkin miesjohtoinen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan myös perheen ja työn yhdistämiseen liittyviä ongelmia naisvaltaisen alan näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hanke huomioi energiataloudellisuusosaamisen mm. pakkausoppi, toimintaympäristön asiakasvirrat ja -henkilöstövirrat sekä kustannustehokkuuden. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus kehittää toimialalle kestävän kehityksen mukaiset työkalut ympäristövaikutusten huomioimiseksi ja ekologisten ratkaisujen toteuttamiseksi, koko leipomoliiketoiminnan osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omavalvonnan ja laatujärjestelmien yhteydessä toteutettavat ratkaisut perustuvat kestävän kehityksen toimintamalleihin, työtekijöiden työpaikkaliikenteestä raaka-aineiden pakkausmateriaaleihin ja lopulta kaikkien osa-alueiden summana koko liiketoiminnan toteuttamiseen. Erityisen huomion kohteena energiatalous ja ne ratkaisuvaihtoehdot, joilla energiaa säästetään ja käyttöä rationalisoidaan käyttötarkoitukseen perustuen. Teknisiä ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja on jo nyt runsaasti olemassa, käytännön sovellukset ja toteuttamismallit puuttuvat. Edellä mainituilla asioilla voidaan paikallista leipomotoimintaa tehostaa kustannukset, laatu ja kestävä kehitys huomioiden. Tämä puolestaan parantaa kilpailukykyä erityisesti tuontituotteita vastaan ja antaa lisäarvoa perinteisen ja monipuolisen leipomokulttuurimme säilyttämiseksi. Tulevaisuuden ja jo tämän päivän kuluttaja arvostaa ympäristövaikutusten huomioimista ja ekologisia ratkaisuja tuotteita ja palveluja ostaessaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanke huomioi leipomoalalla mm. lämmön talteenottojärjestelmien mahdollisuudet Suomen oloissa, siihen liittyvää kartoitusta. Hankkeen puitteissa toteutus ei ole mahdollinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hanke huomioi energiataloudellisuusosaamisen mm. pakkausoppi, toimintaympäristön asiakasvirrat ja -henkilöstövirrat sekä kustannustehokkuuden. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus kehittää toimialalle kestävän kehityksen mukaiset työkalut ympäristövaikutusten huomioimiseksi ja ekologisten ratkaisujen toteuttamiseksi, koko leipomoliiketoiminnan osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omavalvonnan ja laatujärjestelmien yhteydessä toteutettavat ratkaisut perustuvat kestävän kehityksen toimintamalleihin, työtekijöiden työpaikkaliikenteestä raaka-aineiden pakkausmateriaaleihin ja lopulta kaikkien osa-alueiden summana koko liiketoiminnan toteuttamiseen. Erityisen huomion kohteena energiatalous ja ne ratkaisuvaihtoehdot, joilla energiaa säästetään ja käyttöä rationalisoidaan käyttötarkoitukseen perustuen. Teknisiä ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja on jo nyt runsaasti olemassa, käytännön sovellukset ja toteuttamismallit puuttuvat. Edellä mainituilla asioilla voidaan paikallista leipomotoimintaa tehostaa kustannukset, laatu ja kestävä kehitys huomioiden. Tämä puolestaan parantaa kilpailukykyä erityisesti tuontituotteita vastaan ja antaa lisäarvoa perinteisen ja monipuolisen leipomokulttuurimme säilyttämiseksi. Tulevaisuuden ja jo tämän päivän kuluttaja arvostaa ympäristövaikutusten huomioimista ja ekologisia ratkaisuja tuotteita ja palveluja ostaessaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Lämmön talteenottojärjestelmien mahdollisuudet Suomen oloissa, siihen liittyvää kartoitusta. hankkeen puitteissa toteutus ei ole mahdollinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Arvoketju raaka-aineista tuotteisiin läheltä. Järkivihreä Forssan seutu strategia hankkeen käyttöön. Vahvistaa leipomoalan osaamiskeskittymää, edistetään tuotantorakenteen säilyistä alueella. Hanke huomioi energiataloudellisuusosaamisen mm. pakkausoppi, toimintaympäristön asiakasvirrat ja -henkilöstövirrat sekä kustannustehokkuuden. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus kehittää toimialalle kestävän kehityksen mukaiset työkalut ympäristövaikutusten huomioimiseksi ja ekologisten ratkaisujen toteuttamiseksi, koko leipomoliiketoiminnan osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omavalvonnan ja laatujärjestelmien yhteydessä toteutettavat ratkaisut perustuvat kestävän kehityksen toimintamalleihin, työtekijöiden työpaikkaliikenteestä raaka-aineiden pakkausmateriaaleihin ja lopulta kaikkien osa-alueiden summana koko liiketoiminnan toteuttamiseen. Erityisen huomion kohteena energiatalous ja ne ratkaisuvaihtoehdot, joilla energiaa säästetään ja käyttöä rationalisoidaan käyttötarkoitukseen perustuen. Teknisiä ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja on jo nyt runsaasti olemassa, käytännön sovellukset ja toteuttamismallit puuttuvat. Edellä mainituilla asioilla voidaan paikallista leipomotoimintaa tehostaa kustannukset, laatu ja kestävä kehitys huomioiden. Tämä puolestaan parantaa kilpailukykyä erityisesti tuontituotteita vastaan ja antaa lisäarvoa perinteisen ja monipuolisen leipomokulttuurimme säilyttämiseksi. Tulevaisuuden ja jo tämän päivän kuluttaja arvostaa ympäristövaikutusten huomioimista ja ekologisia ratkaisuja tuotteita ja palveluja ostaessaan
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Projekti tuottaa yritysten kanssa yhdessä monipuolista osaamista jota yhdistetään olemassa olevaan osaamiseen ja hiljaiseen tietoon.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Asiakasvirrat, logistiset yhteisratkaisut (tuotantoon liittyvät).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hankkeessa huomioidaan mm. työhyvinvointia, osallisuutta, ja osallistumista erilaisilla työn tekemisen ratkaisuilla joita kehitetään yhdessä yritysten, työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Hanke vaikuttaa työllisyyteen ja tiedon saatavuuteen suoraan: pätevöityneet leipomooalan opiskelijat työllistyvät ja kaikille osaamisen kehittämiseen osallistuvat vivat opiskella osan opinnoistaan ajasta ja paikasta riippumatta verkko-opintoina.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on osana koulutusta/valmennusta. Toimialaa pyritää hankkeen avulla tekemään houkuttelevammaksi myös miehille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Tuetaan yhdenvertaisuussuunnitelmien pävittämistä ja noudattamista yrityksissä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Vanhat leipomoalan osaamisperinteet, jotka ovat periytyneet sukupolvelta toiselle säilytetään edelleen
Ympäristöosaaminen 3 3
Koulutukset ja valmennukset sisältävät Ympäristöosaava-ohjelman (www-ymparistoosaava.fi)

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomalainen Leipäkori hankkeessa muodostettiin Kanta-Hämeeseen ja välillisesti koko Suomeen vahva leipomoalan osaamiskeskittymä, joka tähtää suomalaisen monipuolisen ja perinteisen leipäkulttuurin varmistamiseen. Tämä tavoite saavutettiin edistämällä leipomoalan monipuolista ja toimialan tarpeista lähtevää tarjontaa, tuottamalla toimialalle lisäarvoa kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteistyöstä sekä antamalla leipomoille työkaluja liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Koulutusyksikkö tarjoaa notkean, asiakaslähtöisen ja pitkäjänteisen kumppanin, joka myös hyödyntää uusia toimintatapoja.

Tiedon, taidon ja osaamisen Leipäkorista niin jokainen alalle hakeutuja, työntekijä, esimies, johtaja kuin yrittäjäkin löytää polun oman osaamisen kehittämiseksi ja sitä myöden myös palikat liiketoiminnan kehittämiseksi. Vaihtoehdot poluille ovat miltei rajattomat –polku pitää sisällään tarjottimia, joista poimitaan jokaisen omaan koriin tarvittava ja toivottu osaamislisä. Nämä poimitut ”omenat” saavat aikaan kokonaisuuden, jossa on edetty asiakasta ja yritystä kuunnellen. Tästä vielä syvemmälle johdettu Partnership ajatusmalli lähtee liikkeelle yrityksen tavoitteista, arvioista ja strategiasta ja lopputuloksena aikaan saadaan myös tavoitteellinen liiketoiminnallinen vaikutus. Tiedon, taidon ja osaamisen leipäkori tarjoaa jokaiselle jotakin ja jokaiseen tarpeeseen asiakaslähtöisesti räätälöitynä.

Suomalaisen Leipäkori hankkeen kohderyhminä olivat leipomoiden työntekijät ja yrittäjät, leipomoalan opiskelijat ja alalle haluavat sekä alan vaihtajat. Toiminta oli konkreettista ja työelämälähtöistä tarjoten matalan kynnyksen tapoja toimia sekä arjen apuja arkisiin pulmiin. Toiminnan kivijalkana oli jalkautuminen alan yrityksiin ja sidosryhmätoimijoihin. Jo hankkeen alkuvaiheessa toiminta-alue Kanta-Häme laajeni valtakunnalliseksi kun mukaan toimintaan astuivat opetushallitus, Leipuriliitto sekä muut hanketoimijat. Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyön merkitys korostui hankkeen aikana –toiminta oli hyvin vastavuoroista ja sitä myöden antoisaa kohderyhmää ajatellen.

Leipäkorihankkeen toiminta lanseerattiin Oulussa Leipuripäivillä ja RoadShow –kiertueen myötä toimintaa oli lopulta ympäri Suomen. Hankkeen tilaisuuksiin sekä koulutuskalenterin koulutuspäiviin oli jokaisella kiinnostuneella vapaa pääsy ja näin ollen erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuikin kahden vuoden aikana yhteensä miltei 600 henkilöä. Tutkintotavoitteisiin koulutuksiin osallistui yhteensä 68 henkilöä.

Näille lukuisille leipomoalan konkareille sekä alasta kiinnostuneille hanke tarjosi eri aiheisia koulutuspäiviä, joiden aiheet olivat muodostuneet työelämän tarpeista ja toiveista. Ammattiylpeyttä nostettiin täydennyskoulutuksilla ja rekrytointitarpeeseen luotiin pitkän tähtäimen koulutuspolku. Työpaikkaohjauksen merkitys ammatillisen koulutuksen reformimuutoksessa korostui ja yhteistyötä eri osa-alueiden kanssa päästiin tekemään 80 eri leipomoalan toimijan kanssa. Kansainvälisyysnäkökulman antoi Stuttgartin leipomo-ja konditoria-alan messut, josta osallistujajoukko sai lukuisia uusia ideoita ja tulevaisuuden näkymiä.