Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20654

Hankkeen nimi: Polut pohjoisen kasvuun, Lapin yrityksiä ja työhyvinvointia kehittämässä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 020 798 4000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kai Komulainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kai.komulainen(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405631397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin palvelu- ja matkailuala ovat muutoksessa, joka vaikuttaa näiden organisaatioiden henkilöstöön. Henkilöstöltä edellytetään yhä enemmän monitaitoisuutta, joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä oma-aloitteista kehittämisotetta oman osaamisen ylläpitämiseen. Yrittäjiltä taas edellytetään liiketoiminnan jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä. Näille aloille kohdistuvat muutokset vaikuttavat olennaisesti henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen yrityksissä.
Lapin palvelu- ja matkailualojen kehittäminen vaatii näiden toimialojen arviointia ja monipuolista tietoa kentältä. Lapin koulutuskeskus REDU:ntyöelämän kehittämispalvelut on parin viime vuoden aikana kartoittanut noin 150 matkailualalla toimivaa yritystä eri puolilla Lappia C&Q-osaamisenhallintajärjestelmää hyödyntäen. Matkailuyrityksiä on kartoitettu Rovaniemen, Levin ja Pyhä-Luoston alueella.
Hankkeen päätavoite ja neljä osatavoitetta nousevat esiin Lapin koulutuskeskus REDU:n toteuttamien C&Q-osaamiskartoitusten tuloksista haastateltujen yrittäjien esiin tuomina osaamisen heikkouksina ja välittöminä kehittämistarpeina. Hankkeen päätavoitteena on kannustaa ja auttaa alueen palvelu- ja matkailualan yrityksiä löytämään oikeat ja toimivat keinot kehittää omaa yritystoimintaansa, löytää uusia keinoja henkilöstön sitouttamiseen, inhimillisten voimavarojen hyödyntämiseen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen yritystoiminnassaan. Tähän päätavoitteeseen pyritään neljällä osatavoitteella, joita ovat (1) Talous- ja liiketoimintaosaaminen (kannattava liiketoiminta), (2) henkilöstön osaamisen hallinta ja osaamisen hyödyntäminen, tarjoamalla alan mahdolliset rajoitteet huomioivia keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työyhteisön kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämiseksi, (3) johtamisen ja esimiestyön laadun kehittäminen, ja (4) Henkilöstön osallistaminen yrityksen kehittämiseen, kehityskeskustelukäytänteiden kehittäminen osana tuottavuutta ja työhyvinvointia

Hankkeen käynnistysvaiheen kohderyhmän muodostavat jo em. CQ-osaamiskartoitukseen osallistuneet matkailualan noin 150 yritystä. Uutena kohderyhmänä tavoitellaan noin 30 muuta palvelualan yritystä.
Hankkeen toimenpiteinä tarjotaan lappilaisille mikro- ja pk-yrittäjille uudenlaisia, konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Hankkeen keskeisen kehittämisen näkökulman muodostaa ajatus, että yritystoiminnan kehittäminen, kannattava liiketoiminta ja työhyvinvointi eivät ole erillisiä asioista vaan muodostavat kokonaisuuden. Hankkeen toimenpiteissä vahvistetaan erityisesti pitkän aikavälin yritystoiminnan kehittymisen merkityksen oivaltamista, henkilöstön mukaan ottamista kehittämistyöhön, uusien käytäntöjen sisäistämistä yrityksen, yrittäjän ja henkilöstön kehittämistyössä, sähköisten järjestelmien hyödyntämistä henkilöstöhallinnossa ja henkilöstön perehdyttämisessä ja kehittämisessä, hiljaisen tiedon siirtoa uusille työntekijöille ja erityisesti yksinyrittäjille eri verkostojen hyödyntämistä yritystoiminnan lisäksi, rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja yritystoiminnan kehittämisessä.
Hankkeessa luodaan lappilaisille palvelu- ja matkailualan mikro- ja pk-yrityksille kokonaisvaltainen osaamisenkehittämisen malli, jossa organisaation liiketoiminta huomioon ottaen kehitetään erityisesti organisaation osaamista, työntekijöiden osallistamista, henkilöstön voimavarojen hyödyntämistä, työhyvinvointia ja esimiestyötä. Mallin avulla organisaation työhyvinvointiin ja osaamiseen ja edellä mainittujen kehittämiseen otetaan kehittävä, strateginen ote. Hankkeen tuloksena, kehittämismallin onnistuneen läpikäymisen jälkeen voidaan havaita osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymisen vaikutus organisaation liiketoimintaan, liiketoiminnan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantumisena. Malli tavoittelee pitkäjänteistä, jatkuvaa kehittämistä ja hankkeen tuloksena suunnitelmallinen kehittäminen juurtunut organisaatioihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suurin osa lappilaisista palvelu- ja matkailualan yrityksistä ovat suhteellisen pieniä mikro- tai pk-yrityksiä, jotka omaavat potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen mutta jotka tarvitsevat aiempien selvitysten perusteella tukea ja voimavaroja toimintansa kehittämiseksi. Hankkeen kehittämistoimet suunnataan Lapin palvelu- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten toiminnan kehittämiseen. Kehittämistoimilla pyritään tavoittamaan sekä yritysten johto että muuta henkilöstöä. Erityisen kohderyhmän muodostavat yksinyrittäjät, yritykset, joissa on 1-5 työntekijää ja yritykset joissa ei aiemmin ole toteutettu systemaattista kehittämistä. Keskeinen hankkeen kohderyhmän tunnus on tahtotila liiketoiminnan kehittämiseen, laajasti katsottuna inhimillisten voimavarojen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kannattavaan kasvattamiseen. Hankkeella pyritään tavoittamaan myös sukupolven- tai yrittäjäpolvenvaihdosta suunnittelevia yrityksiä.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti ne yritykset, joihin on tehty aikaisemmin C&Q-kartoitus. Tällaisia yrityksiä on noin 140 kpl. Kokonaisuudessaan hanke tavoittelee 180 yritystä eri toimenpiteiden avulla.

C&Q-kartoituksia on tehty seuraavasti: Rovaniemen seutu n. 40 Pyhä-Luosto n. 40 Levi n. 5

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lappilaiset yritysten kehittämistyöhön osallistuvat organisaatiot, kuten Lapin ELY-keskus, Lapin TE-toimisto, paikalliset kehitysyhtiöt ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 426 824

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 426 824

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 533 532

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 533 532

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 180

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 251

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 574

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kaikista yrittäjistä noin 1/3 on naisia. Eri toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja naisten ja miesten osuudessa; naiset ovat yliedustettuina pienissä palvelu- ja matkailuyrityksissä ja miehet tuotannollisissa yrityksissä. Hankkeeseen rekrytoitavissa yrityksissä huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen valitaan mukaan eri palvelu- ja matkailualalta yrityksiä, jolloin eri sukupuolia edustavia yrittäjiä ja työntekijöitä osallistuu hankkeeseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Vaikutus on neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 10
Hankkeessa pyritään auttamaan mikroyrityksiä kasvuun ja hyvään työhyvinvointiin. Kasvulla on merkittävä vaikutus keskeisen paikallisen elinkeinon ja elinkeinorakenteen kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Uudella osaamisella voidaan vaikuttaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Uuden osaamisen avulla mikroyritykset kasvavat kannattavasti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vaikutus on neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on luoda uusia työhyvinvointimalleja ja uusia eväitä kasvuun joilla on vaikutusta alueellisesti muutoinkin.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hankkeessa pyritään aktivoimaan yrityksiä kasvuun ja toimintaan jolla on merkitystä yrityksen liiketoiminnalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali
Ympäristöosaaminen 4 3
Hanke edistää kestävää kehitystä matkailualalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli auttaa lappilaisia matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk -yrityksiä kehittämään osaamistaan pitkäjänteisesti työhyvinvointi ja tuottavuus huomioiden. Tavoitteena oli myös auttaa kohderyhmää ymmärtämään yritystoiminnan kehittämisen, kannattavan liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin välisiä merkityssuhteita sekä hyödyntämään kehittämistoimenpiteissä kokonaisvaltaista osaamisenkehittämisen mallia.

Yhteensä hanke järjesti 74 tilaisuutta, joihin osallistui 252 yritystä. Henkilöosallistumisia oli 788. Hankkeen toimenpiteitä olivat koulutukset, valmennukset, työpajat, seminaarit ja osaamistarvekartoitukset. Tilaisuuksien teemat käsittelivät muun muassa asiakaspalvelua, myyntityötä, sosiaalisen median työkalujen hallintaa, kansainvälisyyttä ja kulttuuria, kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä valokuvausta. Hankkeen alussa toimenpiteitä järjestettiin laajasti eri puolilla Lappia, tavoitteena tarjota osallistujille mahdollisuus laajamuotoiseen työhyvinvoinnin parantamiseen osaamisen kehittämisen, verkostoitumisen ja virkistäytymisen kautta. Myöhemmin toiminnan painopistealueiksi muodostuivat Lapin matkailukeskukset Levi, Inari-Saariselkä ja Rovaniemi.

Toimenpiteisiin osallistuneet henkilöt ja yritykset kokivat palveluiden olleen hyödyllisiä ja vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Käsitellyt teemat, toimenpiteiden ajoitus ja kehittämistoimenpiteet koettiin ajankohtaisiksi ja onnistuneiksi. Yrityskohtaiset valmennukset koettiin yrityksissä erittäin hyödyllisiksi, sillä ne tarjosivat mahdollisuuden pureutua kehittämiskohteisiin juuri kyseisen yrityksen näkökulmasta. Toisaalta avointen koulutustilaisuuksien vahvuudeksi koettiin niiden mahdollistama verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.

Hankkeessa luotiin kehittämisaskeleet-malli yritysten liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen kehittämiseen. Mallin avulla voidaan analysoida johtamista, työhyvinvointia, henkilöstön osaamista, osallistamista ja liiketoimintaosaamista sekä laatia strategisia toimenpiteitä em. osa-alueiden kehittämiseksi.

Tarkasteltaessa kohderyhmälle sopivia osaamisen kehittämisen menetelmiä, keskeistä on huomioida useita eri tekijöitä kuten yritysten kokoluokka, henkilöstörakenne, toimialue ja toimialan sesonkiluonteisuus. Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeistä puolestaan on ymmärtää käsitteen subjektiivisuus. Yksilön hyvinvointi on viime kädessä hyvin henkilökohtainen asia ja esimerkiksi terveys, tulot ja turvallisuus merkitsevät eri ihmisille eri asioita.

Hankkeen tuloksia arvioitaessa on mainittava hankkeen toiminta-aikana rakentunut luottamus, joka syntyi kanssakäymisen tuloksena hankehenkilöstön ja kohderyhmän välille. Luottamus muodostui vaiheittain, saatujen hyötyjen kautta. Syntynyt luottamus oli hankkeessa tulos, mutta myös mahdollistaja kumppanuuksille ja syvemmälle strategiselle yhteistyölle.

Hankkeen omat palvelut toimivat mielenkiinnon herättäjinä ja lisäsivät luottamusta hanketta kohtaan. Hankkeen aikana muodostui myös muutamien aktiivisten yritysten joukko, jotka osallistuivat useisiin toimenpiteisiin. Kyseisten yritysten into osaamisen kehittämiseen vahvistui, ja ne ovatkin jo aloittaneet tai vähintäänkin suunnittelevat muita kehittämistoimia.