Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20655

Hankkeen nimi: OpinTorin digiloikka

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: PL 213

Puhelinnumero: 040 1415 141

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Senni Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: senni.laine(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1616 741

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy, 0868699-1
Hengitysliitto ry / Ammattiopisto Luovi, 0201472-1
Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö, PSK-Aikuisopisto, 0828475-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet:

Tavoitteena on luoda Oulun alueen keskeisten ammatillisten koulutusorganisaatioiden kanssa yhteinen ohjauksen palvelumalli aikuisopintoihin hakeutumisen vaiheeseen sähköisessä muodossa sekä pilotoida ja kehittää palvelumallin toimivuutta käytännössä. Palveluilla tarjotaan laadukas, ammatillisesti korkeatasoinen matalan kynnyksen henkilökohtainen koulutuksen hakeutumisvaiheen neuvonta- ja ohjauspalvelu erilaisilla palvelukanavilla, hyödyntäen fyysisen kontaktin ja verkossa tapahtuvan ohjauksen toimintatapoja uudella tavalla. Palvelumalli luodaan kohtaamaan sekä yksityisiä henkilöitä että työyhteisöjä heidän tarpeidensa mukaisesti. Huomiota kiinnitetään siis paitsi yksittäisten henkilöasiakkaiden, myös työyhteisöjen ja verkostojen tarvitsemiin neuvonta- ja ohjauspalveluihin.
Hankkeen aktiivisen hakevan toiminnan ja jalkautumisen kautta pyritään vaikuttamaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tavoitteena on luoda ja tarjota palveluja matalalla kynnyksellä heille, jotka eivät itse osaa niin aktiivisesti niiden piiriin hakeutua tai joille ohjauspalveluja ei ole perinteisesti kohdennettu ja joille ne näin ollen eivät ole välittömästi saatavilla (esim. vanhempainvapaalta työelämään palaavat, sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä olevat). Tavoitteena on luoda palveluita ja toimintoja, joissa huomioidaan sukupuolen merkitys ja joita voidaan hyödyntää asuinpaikasta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa perinteisiä, vakiintuneita neuvonta- ja ohjaustyön menetelmiä, toimintatapoja ja välineitä. Hanke tutustuttaa ja valmentaa koulutusorganisaatioiden neuvonta- ja ohjaushenkilöstöä sähköisten ohjauspalveluiden käyttöön. Henkilöstön (mm. opinto-ohjaajat, uraneuvojat, ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat) osaaminen kehittyy sosiaalisen median sekä sähköisten viestimien käytössä vastaamaan tämän päivän sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja monipuolistaa työn tekemisen muotoja ja ohjauksen toimintakulttuuria.

Toimenpiteet:

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat:
• Sähköiset palvelut: Suunnitellaan, kilpailutetaan ja toteutetaan sekä teknisesti että sisällöllisesti sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelu
• Testataan ja pilotoidaan palvelun toimivuus käytännössä
• Ohjausosaamisen ja –kulttuurin kehittäminen: Valmennusta ja konsultointia koulutusorganisaatioiden ohjaus- ja neuvontahenkilöstölle sekä alueella koulutettaville opinto-ohjaajille, siirtyminen pois perinteisistä ja muodollisista ohjaus- ja oppimisympäristöistä
• Markkinointitoimenpiteet:
o Ohjaus- ja neuvontapalvelusta tiedottaminen ”lähettäville tahoille”
o Markkinoivat ohjaustoimenpiteet: ”pop-up –ohjaus” esim. kaupungilla, kauppakeskuksissa. Palvelun tunnetuksi tekeminen. Jalkautuminen tapahtumiin, messuille ja ihmisten pariin, työyhteisöihin.
o Markkinointi ja vaikuttaminen somessa
• Ohjaustoimenpiteet: ammattitaitoinen, asiakaslähtöinen uraohjaus monikanavaisesti asiakkaan toiveita kunnioittaen. Asiakkaat saavat ammattitaitoista ohjausta uraan liittyvien päätösten tekemiseen.
• Verkostoyhteistyön vahvistaminen: Yhteistyö organisaatioiden kesken ja muiden toimijoiden kanssa. Koulutusorganisaatioiden yhteydet vahvistuvat, ja syntyy mm. työyhteisöjen tarpeisiin vastaavia, uusia koulutustuotteita.

Hankkeen tulokset:

Hanke luo uudenlaista, aiemmin testaamatonta digitaalisiin palveluihin perustuvaa mallia uraohjauspalveluiden tuomiseksi kaikkien kansalaisten saataville, iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Ohjaus- ja neuvontatoiminnan kentällä luodaan uudenaikainen, sähköinen palvelu, josta muut neuvonta- ja ohjaustyössä toimijat voivat ottaa oppia omien palvelujensa modernisoimiseksi valtakunnallisesti. Hanke kehittää raikkaalla, modernilla otteella perinteikästä, kahdenkeskiseen tapaamiseen perustuvaa ohjauskulttuuria kohti tulevaisuutta ja päivittää ohjaus- ja neuvontatoiminnan digiaikaan.

Hankkeen kuluessa ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan asukkaille, työyhteisöille ja verkostoille on tarjolla virtuaalinen neuvonta- ja ohjaustarpeisiin vastaava palvelukokonaisuus. Yksilöillä on tieto ja tarve lähestyä juuri tätä ohjauspalvelua miettiessään oman elämänsä tulevaisuutta työelämässä. Työorganisaatioilla on kumppanuuteen viittaava luottamuksellinen suhde koulutusorganisaatioihin kehittämään omaa osaamistaan.

Koulutusorganisaatioiden välinen luottamus kasvaa hankkeen aikana entisestään. Yhteistyö helpottuu, luoden uusia mahdollisuuksia yhteisille koulutustuotteille niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin tarpeisiin. Työorganisaatioihin ja verkostojen pariin jalkautuva hanke tuottaa laadukasta ja ajantasaista tietoa työelämän muutoksista ja kehitystrendeistä koulutusorganisaatioiden käyttöön.

Kun hakeutumisvaiheessa on tarjolla laadukasta, ammattitaitoista uraohjausta, on yksilön alan ja koulutuksen valinta mietitympi ja perustellumpi. Näin vaillinaiseen tietoperustaan ja mutu-tuntumaan pohjautuvat valinnat vähenevät, henkilöasiakkaat ovat tyytyväisempiä koulutuksen valintaan ja oppilaitosten koulutusten keskeytysprosentit laskevat. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimivuus lisää koko yhteiskunnan toimivuutta madaltamalla kynnyksiä ja luomalla siltoja eri rakenteiden välille. Alueen elinkeinoelämä hyötyy kansalaisten pääsystä ajantasaisen neuvonnan ja ohjauksen äärelle, kun kansalaiset aktiivisesti kehittävät osaamistaan tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat
• urapolun (koulutus- ja työura) siirtymävaiheissa olevat, aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet henkilöt
• työyhteisöt ja niiden henkilöstö
• ”lähettävät tahot” eli verkostossa olevat organisaatiot, jotka tarvitsevat koulutuksen TNO-palveluita joko oman toimintansa selkeyttämiseen tai asiakkaidensa parhaaksi (mm. KELA, sosiaalitoimi, neuvola, työterveys, kuntoutus, ammattiyhdistykset, työttömyyskassat jne.) sekä
• toteuttavien organisaatioiden ohjaus- ja neuvontahenkilöstö, mukaan lukien alueella koulutettavat opinto-ohjaajat

Lisäselvitystä hakemuksen kohtien 12.2.-12.5. osallistujalukuihin:

Koska osallistujien tulee olla nimettyjä, tunnistettavia henkilöitä, jotka osallistuvat toimintaan vähintään muutaman tunnin, on kohdassa 12.2. ilmoitettu koulutuksiin, valmennuksiin ja konsultointiin osallistuvat koulutusorganisaatioiden henkilöt sekä muut ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät henkilöt, jotka haluavat kehittää digiosaamistaan sekä aikuisten uraohjausosaamistaan. Luvuissa ei ole mukana hankkeelle työskenteleviä henkilöitä. On arveltu, että yhteensä noin 90 ohjaus- ja neuvontahenkilöstöön kuuluvaa henkilöä osallistuu toimenpiteisiin – valmennuksiin ja konsultointiin – noin 10 eri yrityksestä sekä lukuisista muista valmennus-, ohjaus- ja koulutusorganisaatioista (yhdistykset, säätiöt, kunnallinen, valtio). Osallistujia on myös jokaisesta toteuttajaorganisaatiosta, ja nämä osallistujat eivät ole hankehenkilöitä.

Luotava palvelu kohdistetaan juuri tämän ohjaus- ja neuvontahenkilöstön käytettäväksi, mutta ohjaus ja neuvonta toimintana suuntautuu kaikkiin osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneisiin aikuisiin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Ohjaus- ja neuvontapalvelun asiakkaiden kirjaaminen osallistujiksi on kuitenkin haastavaa. Käytännössä syvällisempikin ohjausprosessi, jossa ohjausta tarjotaan 3-4 erillistä kertaa, kestää vain noin 3-5 tuntia. Useimmiten palvelun kesto yhden asiakkaan kohdalla on noin 15-60 minuuttia. Jotta palvelussa asiointi olisi helppoa, luottamusta herättävää ja matalalla kynnyksellä tapahtuvaa, emme kerää asiakkailta henkilötietoja. Näin he voivat kysyä mieltään askarruttavia asioita ja puida uraansa kertomalla esim. vain etunimensä. Sähköisen palvelun tavoitteena on myös se, että emme tapaa asiakkaita läheskään aina kasvotusten vaan asiointi tapahtuu esim. puhelimessa, sähköpostissa, chatissa, videoyhteydellä – näin esim. osallistujalomakkeiden täyttäminen muuttuu hankalammaksi.

Markkinointitoimenpiteiden yhteydessä vierailemme useissa työyhteisöissä tapaamassa niin yrittäjiä, työnantajia, esimiehiä kuin työntekijöitäkin. Nämä markkinointitapaamiset ovat kuitenkin lyhytkestoisia, esim. 15-45 min. ja luoteeltaan infoluonteisia, joten näitä emme ole ilmoittaneet osallistuviksi henkilöiksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää
• Urapolun siirtymävaiheissa olevia henkilöitä, jotka myös välillisesti hyötyvät kehittyvistä palveluista sekä koulutusorganisaatioiden vahvemmasta yhteistyöstä ja uusista, yksilöllisemmistä koulutuspoluista ja –palveluista
• Kaikkia niitä tahoja, jotka tarjoavat yksilöille tai työorganisaatioille erilaisia palveluitaan, mm. koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Nämä tahot hyötyvät koulutuksen kasvavasta kysynnästä sekä hankkeen tuottamasta uudesta tiedosta mm. työyhteisöjen osaamisen kehittämisen tarpeisiin liittyen.
• Oppilaitokset hyötyvät siitä, että opiskelijat saavat neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta tietoa opiskelumahdollisuuksistaan ja arvioida alan ja opintojen soveltuvuutta itselleen. Näin opintojen keskeyttämiset vähenevät ja läpäisyprosentti paranee.
• Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös elinkeinoelämää laajemmin, sillä se hyötyy kansalaisten parantuneista mahdollisuuksista osallistua elinikäisen oppimisen aktiviteetteihin, sitä kautta kohonneesta osaamistasosta sekä koulutuksen osuvuudesta ja koulutuksen läpäisyn tehokkuudesta. Ohjaus on luonteeltaan toiminto, joka nivoo yhteen eri instituutioita ja rakenteita. Ohjaus- ja neuvontapalveluja parantamalla voidaan vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimivuuteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 512 693

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 367 493

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 576 326

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 887

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Siikajoki, Kärsämäki, Lumijoki, Utajärvi, Siikalatva, Kempele, Merijärvi, Sievi, Raahe, Oulu, Reisjärvi, Ylivieska, Kalajoki, Alavieska, Hailuoto, Muhos, Taivalkoski, Ii, Pyhäjoki, Liminka, Haapajärvi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hankkeessa tiedostetaan, että sukupuoli ja sen merkitys tulee ottaa paremmin huomioon ohjaus- ja neuvontapalveluissa. Vuodesta 2010 lähtien toiminut Aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelu OpinTori on kerännyt materiaalia asiakastapahtumista, joita on Pohjois-Pohjanmaan alueella tuhansia (webropol-tietokanta). Aineisto antaa varsin kattavan käsityksen aikuiskoulutuksesta kiinnostuneiden, ohjaus- ja neuvontapalveluun yhteyttä ottavien henkilöiden taustatiedoista: iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta, koulutustasosta, kiinnostuksen kohteista jne. Vertaamalla tätä aineistoa Pohjois-Pohjanmaan alueen työttömyystilastoihin, työssä olevien koulutustaustaan jne. saadaan käsitys myös siitä, ketkä eivät ota palveluun yhteyttä vaikka voisivat siitä elämäntilanteessaan hyötyä. Naisten ja miesten palvelutarpeet ovat osittain päällekkäisiä, osittain erilaisia. Tämä huomioidaan hankkeessa monipuolistamalla palvelun markkinointia ja esittelyä mahdollisille asiakkaille - mm. viemällä tietoa palvelusta ja itse palvelukin sinne, missä asiakkaat ovat. Myös palvelumuotoja monipuolistetaan, niin että jokaisen tarpeisiin löytyisi sopiva neuvonnan ja ohjauksen muoto. Pohjois-Suomen haasteena on voimakas sukupuolten mukainen segregaatio työmarkkinoilla. Hankkeen aikana järjestetään sekä hankehenkilöstölle että laajemminkin alueen ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville koulutusta ja valmennusta sukupuolisensitiivisestä ohjauksesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on integroitu eli valtavirtaistettu projektin kaikkiin vaiheisiin. Näin tehdään hankkeesta vaikuttavampi ja laadukkaampi. Jo edellisen aikuisohjauksen kehittämishankkeen OpinTorin aikana asiakasnäkökulman ja tarvelähtöisyyden korostaminen juurtui toimijaorganisaatioiden ja aikuisohjauksen kehittämisen hanketoimijoiden toimintatapoihin syvästi. Jo edellä mainitut webropol-tietokannasta saatavat, sukupuolen mukaan laadittavat tilastot aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelun kohderyhmästä ovat antaneet arvokasta näkemystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankesuunnittelusta lähtien. Tätä tietoa sekä muita sukupuolen mukaan laadittuja tilastotietoja tullaan hyödyntämään hankkeen aikana kaikissa hankkeen vaiheissa ja toimenpiteissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Tiedostamme hankkeessa kuitenkin, että ohjaus- ja neuvontatyö on osaltaan vaikuttamista ajatuksiin, arvoihin, asenteisiin ja käsityksiin. Näin ollen tämän tyyppinen hanke toimii myös tasa-arvoa edistävänä hankkeena, kunhan tasa-arvonäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Hankkeessa luotavat palvelut säästävät luonnonvaroja monella tapaa, kun ihmiset saavat ammattitaitoista neuvontaa ja ohjausta siellä, missä he ovat. Kulkeminen, Pohjois-Pohjanmaalla pitkienkin matkoja takaa, vähenee juuri näissä kohtaamisissa, jotka voidaan hoitaa myös kasvotusten mobiililaitteiden välityksellä. Hanke vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen pitkälläkin tähtäimellä, kun ohjaus- ja neuvontahenkilöstö omaksuu modernin, digitaalisiin palvelukanaviin perustuvan ohjauksen työkulttuurin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei merkittäviä vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei merkittäviä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Hankkeessa luotavat palvelut vähentävät autojen pakokaasuja ja hiilidioksidipäästöjä, kun ihmiset saavat ammattitaitoista neuvontaa ja ohjausta siellä, missä he ovat. Kulkeminen, Pohjois-Pohjanmaalla pitkienkin matkoja takaa, vähenee juuri näissä kohtaamisissa, jotka voidaan hoitaa myös esim. kasvotusten mobiililaitteiden välityksellä. Laajemminkin hanke vaikuttaa ympäristöön, kun ohjaus- ja neuvontahenkilöstö omaksuu modernin, digitaalisiin palvelukanaviin perustuvan ohjauksen työkulttuurin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Pohjois-Pohjanmaan alueella on 223 Suomen Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta, joiden yhteenlaskettu pintala on 301 520 hehtaaria. Hankkeessa luotavat palvelut vähentävät Pohjois-Pohjanmaalla, Natura-alueidenkin läheisyydessä autojen pakokaasuja ja hiilidioksidipäästöjä, kun ihmiset saavat ammattitaitoista neuvontaa ja ohjausta sinne, missä he ovat. Kulkeminen, Pohjois-Pohjanmaalla pitkienkin matkoja takaa, vähenee juuri näissä kohtaamisissa, jotka voidaan hoitaa myös esim. kasvotusten mobiililaitteiden välityksellä. Laajemminkin hanke vaikuttaa ympäristöön ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa näihin Natura-alueisiin, kun ohjaus- ja neuvontahenkilöstö omaksuu modernin, digitaalisiin palvelukanaviin perustuvan ohjauksen työkulttuurin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Hanketoimijat toimivat hankkeessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vältämme konkreettisten materiaalien ja tuotteiden luomista, ja painotamme sähköisten, digitaalisten eli aineettomien tuotteiden ja palveluiden luomista. Hankkeen toimenpiteissä välitetään kestävän kehityksen periaatteita sekä materiaalien ja jätteiden vähentämistä asiakkaille omalla esimerkillä. Jatkossa, hankkeen toimenpiteiden vaikutuksesta, myös muut koulutusorganisaatiot siirtyvät digipalveluihin ohjauksen ja neuvoonan saralla, jolloin materiaalien ja jätteiden syntyminen vähenee entisestään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Hankkeen laaja toimijaverkosto, olemassa olevan OpinTorin kattavat yhteydet ympäri Pohjois-Pohjanmaan ja uudet luotavat yhteistyösuhteet mahdollistavat asiakkaiden ohjaamisen heitä lähinnä olevien koulutus- ja kehittämispalveluiden pariin. Ohjaus ja neuvonta viedään ihmisille "kotiovelle" sähköisillä välineillä, joten kulkeminen ja etenkin nuorten hakeutuminen Oulun seudulle koulutuksen ja työn perässä voi jopa rauhoittua, kun eri alueiden asukkaat saavat helposti tietoa omalla alueellaan tarjolla olevista palveluista. Ohjaus- ja neuvontapalvelusta koulutusorganisaatioihin saatava tieto eri alueiden työyhteisöjen tarpeista sekä asukkaiden toiveista voivat jo hankkeen aikana tuottaa uusia koulutustuotteita eri alueille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Hankkeen päätuotteena on virtuaalinen ohjaus- ja neuvontapalvelu, jossa asiakkaiden tapaaminen onnistuu esim. mobiililaitteella, kuitenkin perinteisesti "kasvotusten", jolloin ohjauksen vuorovaikutteinen luonne säilyy. Myös palvelu pitää sisällään aineettomia tuotteita, kuten ohjaus- ja neuvonta-aiheisia videonpätkiä tai koulutusinfoja, joita asiakas voi katsoa alustalta sopivana ajankohtana. Hankkeen luomasta esimerkistä muutkin ohjaus- ja neuvontatoimijat modernisoivat toimintatapojaan, joten aineettomien ohjauspalveluiden kehittäminen kiihtyy hankkeen jälkeen ja leviää ympäri maan.
Liikkuminen ja logistiikka 7 9
Hankkeessa luotavat palvelut vähentävät ohjaus- ja neuvontapalvelujen osalta liikkumisen tarvetta selvästi, kun ihmiset saavat ammattitaitoista neuvontaa ja ohjausta sinne, missä he ovat. Kulkeminen, Pohjois-Pohjanmaalla pitkienkin matkoja takaa, vähenee juuri näissä kohtaamisissa, jotka voidaan hoitaa myös esim. kasvotusten mobiililaitteiden välityksellä. Laajemminkin hanke vaikuttaa liikkumiseen, kun ohjaus- ja neuvontahenkilöstö omaksuu modernin, digitaalisiin palvelukanaviin perustuvan ohjauksen työkulttuurin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Jo hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan sekä ohjaustyötä tekevien hyvinvointiin että asiakaskunnan hyvinvointiin. Ohjaus on vuorovaikutuksen muoto, joka jo itsessään lisää ohjattavan hyvinvointia tarjoamalla uutta näkökulmaa asioihin sekä tukea omaa elämää koskevaan päätöksentekoon. Hankkeen tarjoama ohjaus- ja neuvontapalvelu lisää asiakkaiden hyvinvointia, esteettömyyttä, osallisuuden ja osallistumisen kokemuksia ja tiedon saatavuutta. Ohjaushenkilöstön hyvinvointi kasvaa mm. lisääntyneenä pystyvyyden kokemuksena modernissa ajassamme, kompetenssien kasvuna ja näistä seuraavana työn hallinnan kokemuksena (koherenssi).
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hankkeessa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren ajan miesten ja naisten erot osallistumisessa aikuiskoulutukseen sekä hakeutuminen ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Erityisesti hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan tarjottavilla palvelumuodoilla sekä palvelun markkinoinnilla ja jalkauttamisella ihmisten luokse siihen, että molemmat sukupuolet pääsisivät relevantisti kehittymismahdollisuuksien ohjauksen ja neuvonnan äärelle. Hankkeella vaikutetaan myös syrjäseuduilla asuvien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin päästä ammattitaitoisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden äärelle. Lisäksi esim. työyhteisöihin vietävä ohjaus tasoittaa eri koulutustaustan omaavien sekä eri hierarkiatasoilla työskenteleville tarjottavaa neuvontaa ja ohjausta työssä kehittymisen mahdollisuuksiin (esimies- ja johtoasemassa olevat osallistuvat työntekijätasoa useammin osaamista kehittäviin koulutuksiin ja tapahtumiin).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Hankkeen henkilökunnalla on osaamista, ymmärrystä ja koulutusta monikulttuurisuus- ja monimuotoisuusosaamisessa. Hankkeessa huomioimme yhdenvertaisuuden kaikessa toiminnassamme. Viemme aktiivisesti tietoa palvelusta sekä jalkautamme palvelua sinne, missä asiakasryhmät eivät perinteisesti ole palveluun hakeutuneet (ohjauksen kentällä aliedustetussa asemassa olevat ryhmät). Luomme yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, kun kaikilla kansalaisilla on tasaveroinen pääsy tiedon, neuvonnan ja ohjauksen äärelle taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Oppilaitoksilla on monenlaista osaamista yhdenvertaisuuteen liittyen. Esim. OAKK on jo OpinTori-hankkeen aikana luonut oppaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ohjaamiseen koulutuksen siirtymävaiheissa. Tämän tyyppistä toimintaa jatketaan tässäkin hankkeessa: opasta päivitetään ja järjestetään ohjaus- ja neuvontahenkilstölle koulutusta yhdenvertaisuuden aihealueisiin liittyen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeessa vaikutetaan vallitsevaan, perinteiseen ohjauksen kulttuuriin uudistamalla ja modernisoimalla sitä. Niin organisaatioita kuin niiden ohjaus- ja neuvontahenkilöstöäkin voimaannutetaan tutustumaan ja kouluttautumaan digitaalisten palveluiden käyttöön, jotta liikkuminen paikasta toiseen ja konkreettisten materiaalien tuottaminen vähenisi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-