Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20656

Hankkeen nimi: Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 B

Puhelinnumero: (02) 333 51

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://mkk.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VELIN EIJA ANNELE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.velin(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5311600

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois‐Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Satakunnan ammattikorkeakoulu OY ( SAMK), 2388924-4
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Yrkeshögskolan Novia), 2059910-2
Koneteknologiakeskus Turku Oy, 1949777-4
Aalto-yliopisto, Aalto University Executive Education Oy, 0590964-3
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve
Meriteollisuuden, merenkulun ja satamatoiminnot käsittävä meriklusteri on merkittävä työllistäjä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Alan keskeisenä haasteena ovat nopeat muutokset globaalissa toimintaympäristössä ja osaamisen uudistumisen vaatimukset merialan muutoksessa ja kilpailuympäristössä. Toisena keskeisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilöstön ikääntyminen ja siirtyminen pois työelämästä.
Meriklusterin ammateissa toimivilla on pääsääntöisesti kaupallinen tai tekninen perustutkinto. Osaamisen ylläpidon ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta kaupallisen ja teknisen korkeakoulututkinnon jälkeen tarjottavaa lyhytkestoista jatko- ja täydennyskoulutusta ei ole riittävästi tarjolla.

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on aikaansaada totuttua vahvemman työelämäkytkennän omaavan erikoistumiskoulutuksen malli. Malli on digipedagogiikkaan perustuva ja hyödyntää digitaalisen oppimisen ratkaisuja, jotka on todettu toimiviksi. Mallia valmisteltaessa kantavana periaatteena on korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden yhteiskehittelyn vahvistaminen ja yhdessä kokeileminen. Tarkoituksena on luoda yrityselämää palveleva erikoistumiskoulutusmalli, joka sisältää monialaisia ja monitieteisiä moduuleja täsmällisesti työelämän tarpeita varten. Projektissa halutaan omalta osaltaan varmistaa koulutusverkoston ja työelämän yhteistyöllä riittävän ammattitaitoisen osaamispotentiaalin kouluttaminen meriklusterin liiketoimintaympäristöön.

Hankkeessa suunnitellaan 30- 60 op. laajuinen, uusimpaan tietoon ja osaamiseen perustuva koulutusmalli meriteollisuudesta, merenkulkutaloudesta ja logistiikasta alalla toimivien yritysten kanssa. Koulutus muodostuu pakollisista ja/tai valinnaisista opintokokonaisuuksista. Digitaaliset ratkaisut ja etäoppiminen ovat mallin perustana. Tarkoituksena on, että koulutus on mahdollista suorittaa n. 1-1,5 vuoden aikana työn ohessa.
Erikoistumiskoulutuksen jatkuvan kehittämisen ja ajantasaisuuden varmistamiseksi luodaan joustava yhteistyömekanismi, jonka avulla alalla toimivat yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat pystyvät osallistumaan erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun ja sisältöihin.

Tulokset
1. Yritys- ja korkeakouluverkosto sekä toimintamalli meriklusterin erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseksi,

2. Merialan olemassa olevan koulutuksen ja koulutusmateriaalin analyysi, minkä odotetaan tehostavan voimakkaasti aineistojen yhteiskäyttöä ja vähentävän päällekkäistä työtä yrityksissä, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
3. Testataan verkoston yhteistyötä vähintään yhdessä, konkreettisessa, suoraan yritysten tarpeisiin vastaavassa digitaalisessa koulutusmoduulissa (laajuus 2-5 op.), joka sopii sekä etä- että lähiopetuskäyttöön.

4. Joustava yhteistyömekanismi, jonka avulla alalla toimivat yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat pystyvät tulevaisuudessakin osallistumaan erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun ja sisältöihin sekä henkilökohtaisiin opintoihin.
5. Kurssitarjonta koottuna yhteen koosteeseen (sähköinen) ja julkaistuna korkeakouluverkoston jäsenten nettisivuilla.
6. Esimerkkinä kurssin toteutuksesta yhdelle opiskelijalle suunniteltu kurssikokonaisuus, mikä voidaan toteuttaa projektin päättymisen jälkeen.
7. Selvitetään erikoistumiskoulutuksen toteuttamisen vaatimia hallinnollisia ratkaisuja.
8. Meriklusterin opettajien, oppilaanohjaajien ja uraneuvojien digitaalisen pedagogiikan seminaaripäivät.
Projektin tuloksena suunnitellun erikoistumiskoulutuksen avulla saadaan koulutettua eri osaamisprofiileilla varustettuja meriklusteriyritysten asiantuntijoita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Meriklusterin yritykset ja koulutusverkosto.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Meriklusterin piirissä työskentelevät ja alalle tulevat henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 474 675

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 449 838

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 651 783

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 615 759

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeessa merkitsevä, koska oppilaitosympäristössä sukupuolten tasa-arvoisuus on jo huomioitu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Meriklusteri on perinteisesti miehinen toiminta-alue. Koulutuksen keinoin on mahdollista vaikuttaa myös tasa-arvon edistämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole hankkeessa merkitsevä, koska oppilaitosympäristössä sukupuolten tasa-arvoisuus on jo huomioitu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Eri koulutusohjelmissa otetaan huomioon luonnonvarojen käytön kestävyys. Myös digitalisaation kehittäminen vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Koulutusohjelmien avulla voidaan vaikuttaa myös ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Koulutusohjelmien avulla voidaan vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Mm. painolastivesiin liittyvän problematiikan osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 7
Koulutusohjelmien avulla voidaan vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Erityisesti meriteknologian puolella vaikutukset voivat olla suuria kun alusten poltoaineen käyttöön voidaan vaikuttaa. Myös painolastivesien käsittely vaikuttaa näihin ympäristötavoitteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Meriteknologian kehittyminen ja koulutuksen kautta työntekijöiden parempi tietämys kehittyneistä menetelmistä vaikuttaa myös Natura 2000-ohjelman merialueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Koulutusohjelmien avulla voidaan vaikuttaa myös materiaalien ja jätteiden käsittelyyn. Menetelmät parantuvat kaiken aikaa ja mitä paremmin ne saadaan työntekijöille koulutettua, sitä tehokkaammin uusia menetelmiä voidaan ottaa käyttöön ja hyödyntää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Koulutusohjelmien avulla voidaan vaikuttaa myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Alusten polttoainekehitys on viimeaikoina ollut nopeaa ja niiden osalta koulutuspakettien laatiminen on erityisen tärkeää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Meriteollisuus on Suomessa useilla alueilla tärkeä osa elinkeinorakennetta. Paitsi telakka kaupungeissa, myös meriteollisuuden alihankintaverkoston kautta muilla paikkakunnilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Digitalisaation kautta pyritään myös merisektorin toimintoja mahdollisuuksien mukaan siirtämään aineettomien palveluiden puolelle. Mitä paremmin meriklusterin työntekijä nämä uudet menetelmät hallitsevat, sitä tehokkaammin niitä voidaan hyödyntää. Tässä koulutus on ehdottoman tärkeää.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Hankkeen tavoitteisiin kuuluu erikoistumiskoulutusten rakentaminen erityisesti merilogistiikan alueelle, joten vaikutuksia logististen toimintojen kehittymiseen hankkeella on.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Koulutuksen parantuminen lisää ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Meriklusteri on perinteisesti miehinen toiminta-alue. Koulutuksen keinoin on mahdollista vaikuttaa myös tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Logistiikka on kansainvälinen ala ja koulutuksella on mahdollista lisätä työntekijöiden tietämystä muista kulttuureista. Tämä lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 6
Erikoistumiskoulutukseen on tarkoitus sisällyttää ympäristäossmisen moduleja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin neljän merenkulun koulutusta antavan oppilaitoksen ja kolmen teknistä koulutusta tarjoavan oppilaitoksen kesken.
Hankkeen ohjausryhmään valittiin edustaja jokaiselta meriklusterin pääalueelta; varustamosta, satamasta sekä Meriteollisuus ry:stä.
Projektille luotiin sähköinen Moodle-työalusta Turun yliopiston palvelimelle, ja sitä käytettiin projektin tiedonvälityksessä koko projektikauden ajan.
Projektin alussa jokainen oppilaitos esitteli oman koulutustarjontansa meriklusterille. Sen pohjalta päätettiin mihin alueeseen oppilaitoksen tarjoamat moduulit painottuvat. Oppilaitokset suunnittelivat tuottavansa yhteiseen koulutukseen peräti 128,5 op. joista opiskelijat saisivat valita oman opintopolkunsa. Malli on opiskelijaystävällinen, mutta jo projektivaiheessa kävi selväksi, että valinnaisten moduulien malli on kallis toteuttaa. Ensimmäisellä kerralla valinnaisuutta ei pystytä toteuttamaan, mutta se on ehkä mahdollista myöhemmin, kun koulutuksen toteutuksesta on saatu riittävästi kokemuksia.

Ensimmäistä oppilaitosten yhteistä moduulia testattiin syksyllä 2017. Jokaisen teeman jälkeen siitä pyydetiin opiskelijoilta palaute. Palautteita käsiteltiin partnerikokouksissa ja päädyttiin tekemään ensimmäiseen moduuliin palautteiden perusteella korjauksia.

Hankkeessa kehitettiin yhteistyömekanismi yritysten ja oppilaitosten välille. "Yhteistyömekanismilla tarkoitetaan yhteisöjen ja ihmisten välistä verkostoa, jonka toiminta mahdollistaa yhteisen kehitystyön. Verkostoituminen on koordinointi, organisointi ja yhteistyömekanismi, joka on noussut markkinoiden ja hierarkioiden rinnalle” (Jackson & Stainsby 2000; Nykänen 2010)
Meriklusterin yrityksille ja viranomaistahoille järjestettiin projektin alussa yhteinen työpaja 15.09.2016. Oppilaitokset pitivät kukin yhteyttä omien yhteistyöyritystensä kanssa ja näille yrityksille suunnattiin kolme kirjallista kyselyä, joita täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Pysyvän työelämälähtöisen koulutuksen ennakointimallin löytämiseksi hankkeen aikana tehtiin töitä. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia tapoja (tapaamiset, vierailevat luennot, kyselyt, soittokierrokset) rakentaa säännöllisempää yhteyttä yrityksiin. Oppilaitokset kontaktoivat omia yhteistyöyrityksiään koko projektikauden. Yhteistyö lähimpien yritysten kanssa sujui hyvin, mutta on todettava, että yritysten laajemman kiinnostuksen herättäminen oppilaitosyhteistyöhön on haastavaa. Yritykset toimivat lyhyellä aikajänteellä, eikä koulutuksen suunnitteluun panostaminen näy tuloksessa suoraan.
Tässä projektissa verkoston (yhteistyömekanismin) muodostavat projektissa mukana olleet oppilaitokset, yritysyhteistyökumppanit sekä viranomaistahot. Verkostoon kuuluu myös oppilaanohjaajia, uraohjaajia sekä -valmentajia. Nämä ovat projektin aikana verkostoituneet ja tämän verkoston toiminta tulevaisuudessa mahdollistaa erikoistumiskoulutuksen toteuttamisen ja kehittämisen. Myös Meriteollisuus ry:n koulutustyöryhmä, Merialan asiantuntijaverkostossa toimiminen sekä Turku Science Parkin yritysyhteistyö kuuluvat tämän yhteistyömekanismin piiriin. Aalto yliopisto tuo verkostoon Fitech -yhteistyön.

Erikoistumiskoulutuksen sopimukset saatiin valmiiksi ja allekirjoitettiin projektin aikana.

Keväällä 2018 toteutettiin oppilaanohjaajien ja uraneuvojien seminaaripäivät kahdelle eri ryhmälle.

Oppilaitoksissa laadittiin useita kirjallisia analyyseja meriklusterin koulutuksen nykytilasta ja sen kehittämisestä. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa meriklusterin koulutuksia suunnitetaessa.
1. Tuamk, Pekka Räisänen: Loppuraportti meritekniikan erikoistumiskoulutuksesta
Raportissa tutustutaan meritekniikan koulutusmateriaaleihin yleisesti eri oppilaitoksissa. Lisäksi siinä raportoidaan Tuamk:n osuutta projektissa. Lopuksi siinä myös lasketaan erikoistumiskoulutuksen toteutuksen kustannuksia teknisissä oppilaitoksissa.
2. Aalto Yliopisto, Martin Bergström: Education models for postgraduate specialization training of professionals in the Finnish sea cluster – Assessment of the possibilities of digitalization
3. Aalto Yliopisto, Osiris A. Valdez Banda: Meritekniikan erikoistumiskoulutuksen kehittämisen raportti
4. Tuamk, Juha Valtanen: Maritime Industry Training
5. Aalto Yliopisto, Seija Hämäläinen: Mitä haasteita monituottajamalli aiheuttaa Aalto yliopistossa opintojen sujumiselle ja yhdistämiselle erikoistumiskoulutuksen muissa oppilaitoksissa tapahtuviin opintoihin
6. Aalto Yliopisto, Seija Hämäläinen ja SAMK, Riitta Tempakka: Näkemyksiä niistä tekijöistä, jotka sopivat yhteiskäytölle digitaalisessa ympäristössä.

Novia järjesti partneriorganisaatioille neljän luennon sarjan syksyllä 2018. Novia toteutti luentosarjan liittyen merenkulun uusiin kehityslinjoihin, eli lähinnä autonomiaan ja siihen liittyvään digitalisointiin.
1. Business Disruption Laboratory’s work and visions. Future technologies, competencies and organizations from the perspective of their lab, Director Thomas Westerholm.
2. Sensors for dummies: what do you do with them? How do you collect, share and process sensor data? AI Development Engineer Jussi Poikonen.
3. Applied Mathematics: What is it? Where it can be used? Examples of business cases with companies. Professor Marko Mäkelä.
4. Artificial Intelligence in a nutshell and its opportunities in shipping. Professor and Head of Department Johan Lilius.

Hankkeen loppuseminaarin 29.11. aiheena: Meriklusterin tulevaisuus – digitalisaation ja automaation vaikutus osaamiseen. Seminaari järjestettiin luentotilaisuutena. Seminaarissa viranomaiset, yritykset ja korkeakoulut esittivät näkemyksiään tulevista osaamistarpeista. Myös nämä puheenvuorot vaikuttavat tulevan erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun.