|
|
|
Hankekoodi: S20658
Hankkeen nimi: Tšetanes naal - koulutuspoluilla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2
Puhelinnumero: 040 821 2000
Postinumero: 00580
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Rask
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.rask(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 512 8260
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tšetanes naal – koulutuspoluilla –hankkeen yleistavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Hanke kohdentuu romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin (2013) edellyttämiin toimenpiteisiin. Hankkeen tarkoituksena on, että kiinnittäen huomiota erityisesti koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheisiin romanien koulutustaso sen myötä työllistymismahdollisuudet paranevat. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitealueena on lisätä oppilaitosten henkilökunnan, ohjaushenkilöstön, kuntien toimijoiden, viranomaisten ja päättäjien osaamista romanikulttuuriin ja romaneiden koulutukseen liittyvissä asioissa. Tätä kautta yhdenvertaisuus ja eri toimijoiden yhteistyö ja osaaminen romanien koulutukseen liittyvissä asioissa parantuvat
Hanke on valtakunnallinen. Sen päätoteuttaja ja hankkeen koordinoija on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Suomen Romanifoorumi ry, Helsingin, Tampereen ja Salon kaupungit, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr./Vamos-palvelut, Seurakuntaopisto ja Otavan opisto. Hanketta on valmisteltu laajassa verkostossa, jossa on ollut osatoteuttajien lisäksi edustajia romaniasiain neuvottelukunnista, romanijärjestöistä ja eri alueiden romaniyhdistyksistä. Hankkeen tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset on tuotettu em. verkoston yhteistyönä.
Hankkeen tulokset ja niihin liittyvät toimenpiteet:
1) Siirtymät koulutusasteiden välillä ovat sujuvia ja romaninuorten osallistuminen koulutukseen on vahvistunut. Siirtymä- ja nivelvaiheiden tukemisessa on luotu erilaisiin ympäristöihin soveltuvia malleja. Toimenpiteinä luodaan tukielementtejä koulutusten sisään eri koulutusasteilla, rakennetaan koulutuksen nivelvaiheisiin uusia toimintatapoja, kehitetään ja levitetään nuorille sopivia vertaistoiminnan muotoja ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksia sekä koulutetaan ohjauksen ja nivelvaiheiden tuen henkilöstöä. Lisäksi kehitetään malli laitosmaisessa ympäristössä (vankilat tms.) opiskelevien nuorten ja aikuisten romanien siirtymä- ja nivelvaiheen monialaisesta tukemisesta.
2) On luotu malleja, joiden avulla aikuisten romanien opiskeluvalmiudet ja osallistuminen koulutukseen ovat lisääntyneet. Tulokseen pääsemiseksi toteutetaan opiskelu- ja työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta, koulutetaan ohjauksen ja nivelvaiheiden tukihenkilöstöä, kehitetään ohjauskäytäntöjä ja vertaistuen malleja.
3) Siirtymä koulutuksesta työelämään on parantunut. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä alueiden romaniyhdistysten, romaniopiskelijoiden ja työnantajien yhteistyötä ja luomalla toimintakonsepti pedagogiseen osuuskuntatoimintaan.
4) Hankekoordinaatiolla on varmistettu hankkeen päätuloksina erilaisiin ympäristöihin siirrettävien ja sovellettavien valtakunnallisten nivel- ja siirtymävaiheiden tuen mallien ja hankkeen muiden tulosten yhteiskehittely ja jalkautuminen perustoimintaan. Tavoite toteutuu viestimällä hankkeesta eri medioissa ja hankkeen sähköisessä työskentely-ympäristössä, levittämällä tuloksia eri puolille maata, varmistamalla romaniväestön osallisuus hankkeen toteutuksessa, järjestämällä alueellisia ja valtakunnallisia seminaareja ja työpajoja, fasilitoimalla hanketyöntekijöiden ja osatoteuttajien yhteistyötä, kokoamalla kehitetyt hyvät käytännöt ja mallinnukset valtakunnallisesti sovellettaviksi malleiksi, tekemällä opinnäytetöitä ja väitöskirja hankkeen piirissä ja arvioimalla hankkeen tulosten saavuttamista.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Nevo tiija - uusi aika (ESR toimintalinja 5, Sosiaali- ja terveysministeriö) –hankkeen kanssa.
Valtakunnallisten, alueellisten ja kunnallisten koulutus-, neuvonta-, ohjaus- ja työvoimapalveluiden henkilöstö. Hankkeen kohderyhmää ovat kuntien ja oppilaitosten työntekijät, erityisesti opetuksen ja ohjauksen henkilöstö, jotka tarvitsevät osaamista aliedustettujen ryhmien kanssa tehtävässä. Kohderyhmää on myös TYPien ja Ohjaamo-tyyppisten palveluiden henkilökunta, joka on avainasemassa koulutus- ja työllisyyspoluille ohjaamisessa.
Romanitaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat lisätukea voidakseen siirtyä seuraaville koulutusasteille tai työelämään. Kohderyhmään kuuluvat myös ne romanit, joilla peruskoulu on jäänyt kesken, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta tai jotka eivät ole voineet työllistyä.
1) Romanijärjestöt, jotka tukevat romaneita opiskelussa.
2) Romaniperheet ja muut romaniyhteisöt, jotka vaikuttavat romaneiden mahdollisuuteen opiskella ja opiskelun esteettömyyteen
3) Oppilaitosten muut opiskelijat
4) Media
5) Päättäjät eri tasoilla
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 842 881
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 779 975
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 066 487
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 999 220
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 654
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään monipuolisia opiskelumahdollisuuksia sekä edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Hankkeen osatoteuttajien yhteydenpitoa ja hankkeen seminaareja toteutetaan osin sähköisin välinein. ankkeen kokouksiin voi osallistua AC-järjestelmän kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Hankkeen tiedotusta hoidetaan mahdollisimman paljon verkkopohjaisia välineitä käyttäen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön eikä hankkeen toiminta kohdistu luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö on toimintaa ohjaava arvo. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista ja toimitaan niiden mukaisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen ja -materiaalien sekä oppimisen välineiden käyttöä. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeen toteuttajat välttävät turhaa sähkönkulutusta ja sammuttavat valot ja laitteet yöksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen myötä saadaan romanitaustaisia työntekijöitä kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen tehtäviin. Heillä on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista), jota voidaan hyödyntää paikallisten koulutuspalveluiden kestävässä kehittämisessä. Hanke toteutuu alueellisesti ja tukee romanien osaamispotentiaalin saamista nimenomaan paikallisten palveluiden ja elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen toimenpiteet toteutuvat paikallisten koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistyönä ja hyödyntävät siten paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hallitusohjelmassa ja maakuntaohjelmissa kiinnitetään huomiota yhteiskunnalliseen koheesioon. Nuoria koskeva syrjäytymistieto -tutkimuksen mukaan (Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 27) erityisen huolestuttava havainto yhteisöllisyyden kannalta on nuorten viime vuosina heikentynyt yhteenkuuluvuuden tunne yhteisön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Toimenpideehdotuksissa haastetaan yhdenvertaisuusajattelun kytkeminen osaksi lapsi- ja nuorisotyötä sekä –politiikkaa. Hankkeessa huolehditaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta romanien kohdalla. Inklusiivisen yhteiskunnan tulee luoda sellaisia koulutusmahdollisuuksia, jotka perustuvat yhdenvertaisuuden edistämiselle ja esteettömyydelle. Opetuksen saavutettavuus ja siihen liittyvän tuen edistäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. OKM:n koulutuksellista tasa-arvoa koskevan raportin (2012:28) mukaan oppilashuoltopalveluja pitää kehittää ja ottaa käyttöön saavutettavuuden parantamiseksi laaditut suositukset esteettömän opiskelun ja opetuksen varmistamiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa tuotettavilla tukimuodoilla, koulutuksella ja muilla toimenpiteillä parannetaan romaninuorten ja aikuisten, oppilaitosten ja kuntien oppilashuolto-, ohjaus- ja opetushenkilöstön osaamista. Hankkeessa tuotetaan koulutuksellisia, opintoja tukevia rakenteita ja materiaaleja. Samalla kehitetään välillisesti koulutuspalveluita ja yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Hankkeessa syntyvät toimintamallit kuvataan systemaattisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muualla. Hankkeen tuloksia levitetään laajan verkoston kautta eri puolille maata. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Matkoissa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähenemiseen. Hankkeen kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikat valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettaviin paikkoihin. Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan etäkoulutusta, seminaareja ja verkko-opintoja, joihin osallistuminen on mahdollista nettipohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää romanien koulutukseen osallistumista ja sujuvaa siirtymistä koulutusasteiden välillä. Koulutus edistää kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia. Hanke vahvistaa romanien osallisuutta, osallistumista ja pitkällä aikajänteellä työllistymistä (Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta, työryhmän raportti STM 2013:48; Palkkaisinko romanin? Opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille, TEM, 2011). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisenä tavoittena on romaneiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hanke edistää romanitaustaisten henkilöiden koulutusuran sujuvuutta ja tasa-arvoista mahdollisuutta saada ammatillinen tai korkeakoulutasoinen tutkinto ja siirtyä työelämään. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee romaniyhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Kansainvälisen romaninaisten foorumin (syksy 2013) loppuasiakirjassa on suositukset romaninaisten osallisuuden lisäämiselle. Hankkeessa pyritään koulutuksen avulla lisäämään romaninaisten ja miesten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasaarvoisempi asema yhteiskunnassa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan käyttäjälähtöisyys, kulttuurisensitiivisyys ja palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Hankkeeseen rekrytoidaan romanitaustaisia työntekijöitä ja tavoitteena on heidän pysyvä työllistymisensä toteuttajaorganisaatioiden palvelukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on parantaa romanien koulutustasoa ja työllistymismahdollisuuksia. Hankkeena kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että romaneilla yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen koulutusuralla eteenpäin aina korkeakoulutukseen asti. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, moninaisuuden oivaltamista sekä lisää kaupunkien ja oppilaitosten henkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä romanitaustaisia opiskelijoita ja työntekijöitä. Hanke lisää romanien ja valtaväestön välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä toistensa kulttuureista. Mira Kalalahden (2014) väitöskirjassa todetaan, että hyvä koulumenestys kietoutuu nuorten perhetaustaan ja kouluun. Perheen koulutustaso ja myönteinen kouluasenne ovat vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä. Hankkeen toimenpiteillä tuotetaan sosiaalista pääomaa, joka romanitaustaisilta opiskelijoita saattaa suhteessa koulutukseen olla heiveröinen. Nuoria koskeva syrjäytymistieto - tutkimuksen mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt viime vuosina yhteisön eri tasoilla. Samassa julkaisussa (s. 67) todetaan, että on merkityksellistä huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sen seurannasta kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat tätä tavoitetta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää romanitaustaisten henkilöiden kouluttautumisen myötä koulutus- ja palvelukulttuurin kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena ja inhimillisenä pääomana. Se on tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä (Lumio 2009). Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa romanit ovat keskeisiä toimijoita ja heidän osaamisensa rikastuttaa kaupunkien, oppilaitosten ja järjestöjen työskentely-ympäristöä ja -kulttuuria. Hankkeessa luotuja toimintatapoje voidaan hyödyntää myös muitten vähemmistökulttuureista tulevien kanssa tehtävässä työssä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali. | ||
Tšetanes naal- Koulutuspoluilla (S20658) hankkeen tavoitteena oli osaltaan vastata Romanipoliittisessa ohjelmassa esiin tuotuun tarpeeseen nostaa Suomen romaniväestön koulutustasoa ja sitä kautta osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyyn oli todettu tarvittavan erityisiä toimia niin nuorten kuin aikuisten romanien kohdalla. Romaniväestölle suunnattujen, koulutuspolkuja tukevien toimenpiteiden lisäksi hankkeen avulla pyrittiin parantamaan myös viranomaisten, opetus- ja ohjaustyötä tekevien sekä muiden romaneja toiminnassaan kohtaavien tietoisuutta romanikulttuurista ja valmiutta ottaa yhteisön erityistarpeet huomioon erityisesti koulutuskysymyksissä. Tavoitteena oli toimijoiden parempi tieto- ja valmiustaso, joka edesauttaa yhteistyötä romaniväestön kanssa sekä luo vahvempaa perustaa yhteiselle kehittämiselle. Näiden toimien avulla voitiin luoda toimivia romanien koulutukseen ja työelämään pääsyä edistäviä toimintamalleja.
Hanke oli ESR- hanke, jonka päätoteuttajana toimi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia olivat Suomen Romanifoorumi ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Vamos- palvelut, Mikkelin kaupunki/ Otavan Opisto, Kirkkopalvelut ry/ Seurakuntaopisto, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Salon kaupunki sekä Tampereen kaupunki.
Hankkeessa edistettiin romanien osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä madallettiin kynnystä hakeutua koulutukseen ja sujuvoitettiin nivelvaihetta koulutusasteelta toiselle. Oppilaitosten henkilöstöille ja viranomaisille tarjottiin tietoa romanikulttuurista sekä yksilön kohtaamisesta kulttuurinsa kanssa. Hankkeessa on tehty merkittävää vaikuttamistyötä sekä romaniyhteisön kuin pääväestönkin suuntaan.
Hanketyön konkreettisia tuloksia ovat olleet juurrutetut toimintamallit, jotka jatkavat osana osatoteuttajaorganisaatioiden perustoimintoja. Hankkeessa luotiin 25 sosiaalista innovaatiota eli mallinnusta, jotka ovat romanityössä toimiviksi havaittuja hyviä käytäntöjä. Mallinnukset voidaan soveltaa käytettäväksi myös muiden aliedustettujen ryhmien kanssa työskentelyyn.
Asiasanat: romanit, koulutus, työllisyys, osallisuus, hyvinvointi, yhdenvertaisuus