Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20659

Hankkeen nimi: Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 03-355111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.uta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Uitti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.uitti(at)uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503187359

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pihlajalinna Oyj ent. Dextra Pihlajalinna Oy, 2303024-5
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Työterveyslaitos, 0220266-9
Työterveys Wellamo Oy, 2306525-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää ja tutkia työterveystoiminnan eli työpaikan ja työterveyshuollon oman toiminnan sekä yhteisen toiminnan vaikuttavuutta ja luoda indikaattoreita vaikuttavuuden mittaamisen, seuraamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Työterveyshuollon sairaanhoidon kontakteissa tunnistetaan kaiken ikäisten työntekijöiden joukosta osatyökykyisiä ja työhön liittyviä sairauksia, jotka uhkaavat jatkossa työkykyä. Siksi tarvitaan kehittämishanketta, jossa luodaan tehokkaita toimintatapoja sairaanhoidosta kertyvän tiedon hyödyntämiseksi työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä, työkyvyn tuessa ja sen toimintamalleissa. Kehittämishankkeen tarkoituksena on yhdistää sairaanhoidon toiminta keskeiseksi osaksi toimivaa työkyvyn varhaisen tuen mallia yhteistyössä työpaikkojen kanssa.

Lisäksi kehittämishankkeessa vahvistetaan työterveysyhteistyötä ja työsuojelun kanssa yhteistä toimintaa kaikenkokoisissa organisaatioissa. Kehittämistyö tehdään yhteistyössä organisaatioiden kanssa. Hankkeessa rakennetaan työterveystoiminnan ja -yhteistyön indikaattoreita, joilla arvioidaan ja kehitetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista eli vaikuttavuutta. Samalla arvioidaan uuden työterveyshuollon laatujärjestelmän toimivuutta ja sen suhdetta työterveystoiminnan hyviin käytäntöihin sekä niiden indikaattoreihin.

Projektissa tehdään yhteiskehittelyä ja interventioita, joita arvioidaan. Tuloksena syntyy työterveyshuollon sairaanhoitoon työkyvyttömyyden ehkäisyä tukeva uusi käytäntö, mikä on levitettävissä koko maan työterveyshuoltoon. Esim. työkyvyn tuen toimintamallien yhteys muun terveydenhuollon ja kuntoutusjärjestelmän kanssa voi olla sitä tehokkaampaa mitä paremmin sairaanhoidosta saadaan tietoa, aloitetta ja tukea. Työterveyshuollon sairaanhoidon merkityksen arviointi on arvokasta koko väestön sairaanhoidon organisoimisessa. Toimintatavalla voi olla vaikutuksia koko terveydenhuollon työnjaon kannalta ja tulevan SOTE-yhteistyön resursoinnin kannalta. Tällä voidaan pidentää työuria entisestään.
Uuden toimintatavan ja siihen liittyvän intervention arviointi on välttämätöntä, jotta vaikuttavuus voidaan varmistaa. Eri taustatekijöiden väliset yhteydet on syytä arvioida ennen toimintatavan muutokseen (interventioon) ryhtymistä, jotta saadaan täydennettyä seurantaa palvelevia relevantteja indikaattoreita, vaikuttavuuden mittareita.

Hankkeen tuloksena syntyvät vaikuttavuusindikaattorit työterveystoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen, päivitetty laatujärjestelmä (laatuopas) työterveyshuoltojen käyttöön (myös yhteistyö- ja asiakasorganisaatio näkökulma huomioiden) sekä hyviä konkreettisia käytäntöjä tulokselliseen ja vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön. Hanke tuottaa myös tutkimuksellista tietoa työterveysyhteistyön käsitteestä ja työterveysyhteistyöprosessiin vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa arvioidaan yhteistyön näkökulmasta myös osallistuvien työterveysyksiköiden laadun seurantakäytäntöjen toimivuutta. Hankkeen ja osahankkeen toiminnassa huomioidaan koko ajan toisen hankkeen kehittämistyö ja kehittämistä tehdään yhdessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on suomalainen työelämä ja siinä tapahtuva työterveystoiminnan kehittäminen tavoitteena mm. työurien pidentäminen. Työkyvyn tuki on mahdollista vain työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä.Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työterveystoimijat, työterveyshuollot ja työpaikat eri toimijoineen (esim. HR, työsuojelu jne). Suomen työterveystoimijat ja työterveyshuollot kohderyhmänä saavat tietoa työterveysyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta, vaikuttavuusindikaattorit käyttöönsä käytettäväksi toiminnan laadun jatkuvaan parantamiseen, hyviä käytäntöjä työterveyshuoltoon. Työterveystoimijat saavat seurantavälineitä omalle ja yksikkönsä toiminnalle. Osallistuvat työpaikat saavat edellisten lisäksi
tarpeisiinsa rakennetun työterveysyhteistyön toimintamallin, jonka he ovat rakentaneet työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi he saavat prosessikuvauksen vaikuttavasta
työterveysyhteistyötoiminnastaan. Työpaikat saavat vaikuttavuustietoa työterveysyhteistyöstä ja työterveyshuollosta. Toimintamalleja
työterveysyhteistyöhön. Hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöstä. Kehittämis- ja arviointitietoa kehittämistyön vaikuttavuudesta.


Käytännössä työterveystoiminnan indikaattorien kehittäminen tapahtuu siten, että kattavuuden vuoksi samalta toimialalta haetaan ainakin kaksin paria, samoin kehittämisessä syntyy myös vuoropuhelua ja toisilta oppimista. Alussa kehittämiskohteena ovat 12 työterveysyksikkö-asiakasorganisaatio paria. Organisaatiot edustavat 50-250 työntekijän työpaikkoja eri toimialoilta. Jatkossa indikaattoreita testataan haastattelemalla 15:tä mahdollisimman kattavasti valittua työterveysyksikkö-asiakasorganisaatio paria. Arviointivaiheessa eli vaiheessa 4 selvitetään erilaisten työterveysyksiköiden ja eri toimialoilla toimivien erikokoisten työpaikkojen käsityksiä edellisissä vaiheissa rakennettujen indikaattoreiden soveltuvuudesta työterveysyhteistyön mittaamiseen. Otannassa hyödynnetään Kelan työterveyshuollon korvausrekisteriä. Rekisteristä tehdään harkintaan perustuva ositettu otanta, jotta erilaiset työterveysyksiköt ja asiakasorganisaatiot ovat riittävän vahvasti edustettuina. Tavoitteena on saavuttaa 150 työterveysyksiköiden edustajaa ja 400 erikokoisten yritysten edustajaa (100 edustajaa per 0-20, 21-50, 51-250, 250- työtekijän yritys). Sairaanhoitotoiminnan tehostamista kehitetään kahden suuren työterveysyksikön satojen asiakasorganisaatioiden kanssa. Lisäksi tunnuslukuja ja indikaattoreita seurataan työterveystoiminnasta kertyvien tietojen valossa (anonymisoituina tietoina).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat päättäjät, kehittäjät, tutkijat ja viranomaiset sekä työntekijät. Päättäjät ja viranomaiset saavat hankkeesta tietoa päätöksenteon tueksi työterveyshuollon vaikuttavuudesta (Vaikuttavuusindikaattorit työterveysyhteistyön arviointiin, arviointitietoa tämän kaltaisen kehittämistyön vaikuttavuudesta).
Kehittäjät ja tutkijat saavat edellisten lisäksi prosessiarvioinnin kautta tietoa kehittämisprosessista ja sen vaikuttavuudesta. Työntekijät hyötyvät saamalla laadukkaamman ja vaikuttavamman työterveyshuollon. Toimiva työterveysyhteistyö näkyy vaikuttavampana ja myös yksilön tarpeet huomioivana työterveyshuoltona. Vaikuttavuusindikaattorit avaa myös työterveyshuollon kokonaisuutta laajemmin työntekijöille.

Välilliset kohderyhmät ovat lukuisia myös kohderyhminä, mm. osatyökyiset, erityisesti keski-ikäiset, ikääntyneet, joista osalle kertyy sairauksien vuoksi paljon käyntejä työterveyshuoltoon, myös sairaanhoitoon. Toisaalta varhainen tunnistus mistä tahansa syystä, missä koetaan työhön liittyvää terveysongelmaa, ei kohdistu välttämättä vain ikääntyviin ja osatyökykyisiin, vaan kaikkiin suomalaisiin työssä käyviin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 040 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 018 194

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 242 246

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 209 533

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 24

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 46

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty hankkeen tavoitteen valossa: Työterveyshuolto toimii eri toimialojen organisaatioiden kanssa yhteistyössä, mies-ja naisvaltaisilla, samoilla periaatteilla, yksilö huomioon ottaen mutta sukupuolineutraalisti. Työkykyä ja terveyttä edistetään jolloin yksilön tarve on ratkaiseva, ei sukupuoli. Naiset käyttävät enemmän terveyspalveluita, mutta kaikilla on samat mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta päästä työterveyspalvelujen piiriin. Työterveyshuolto kohdistaa toimenpiteet ilman eroa sukupuolen suhteen. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät ovat lukuisia (yksilön ominaisuudet, työ ja sen olosuhteet, johtaminen,sosiaaliset tekijät, terveydenhuolto- ja sosiaalivakuutusjärjestelmä jne.), mutta tekijät kohtelevat kumpaakin sukupuolta samalla tavalla. Hanke on siis periaatteiltaan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Kasvava hyvinvointi tukee kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Verkostoitumisella ja laadukkaammalla toiminnalla vähennetään tulostustarpeita. Hankkeen materiaali on sähköinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeella vaikutetaan kehittäjäparien alueen elinkeinorakenteeseen tuottavuutta lisäten.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen.Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Työterveysyhteistyön tiivistyessä asiointitarve vähenee. Asiointi tapahtuu puhelimitse ja sähköisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työterveyshuollon kehittämisellä ja työterveysyhteistyön kehittämisellä on suora yhteys hyvinvoinnin edistämiseen. Työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyllä vähennetään inhimillistä kärsimystä. Saadaan vaikutusta kestävyysvajeeseen.
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Indikaattorit viedään koko Suomeen, näin edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus toteutuu. Työterveystoiminnan ja sairaanhoidon ehkäisytoimenpiteet kohdistuvat tarpeen mukaan; kaikenikäisiin ja molempiin sukupuoliin sekä sosioekonomisen aseman kannalta tasapuolisesti
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Kts yllä Vaikuttavuusindikaattorit takaavat yhdenvertaisen ja tasalaatuisen palvelun. Estetään "stigmatisointia"
Kulttuuriympäristö 3 3
Muutetaan asenneympäristöä, osatyökykyiset otetaan paremmin huomioon työmarkkinoilla ja arvostetaan kaikkea työntekemistä. Voimme yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa ehkäistä työkyvyttömyyttä. Jo varhain asioihin tarttuminen parantaa ennustetta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Työympäristöä sopeutetaan ihmisen työkykyyn. Kuormitusta ja ympäristön fyysisiä mutta myös psykososiaalisia tekijöidä hallitaan paremmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit -yhteishankkeeseen kuului kaksi osahanketta Työterveystoiminnan sairaanhoidon kehittäminen varhaisen tuen tehostamiseksi ja Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä – vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt. Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen yliopisto, joka vastasi myös osahankkeesta Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittäminen varhaisen työkyvyn tuen tehostamiseksi. Osatoteuttajia olivat Pihlajalinna Työterveys (ent. Dextra Työterveys) ja Työterveys Wellamon. Työterveyslaitos vastasi Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt -osahankkeesta. Itä-Suomen yliopiston työpanos osatoteuttajana liittyi tämän osahankkeen toimintaan.

Yhteishankkeen tavoitteena oli kehittää ja tutkia työterveystoiminnan eli työpaikan ja työterveyshuollon oman toiminnan sekä yhteistyön vaikuttavuutta ja luoda indikaattoreita vaikuttavuuden mittaamisen, seurannan ja toiminnan kehittämisen tueksi.

Työterveyshuollon sairaanhoidossa on mahdollista tehdä monipuolista sairauksien eri tason ehkäisyä; erityisesti työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyä. Sairaanhoidon käynneistä voi käynnistyä ehkäiseviä toimenpiteitä työpaikalla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Osahankkeet yhdistyvät tämän näkökulman kautta, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn tarvitaan käytännössä ennaltaehkäisevää toimintaa ja sairaanhoitoa, joka huomioi ehkäisyn mahdollisuudet, sopivassa tasapainossa asiakasorganisaation tarpeiden mukaan. Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittäminen varhaisen tuen tehostamiseksi tehtiin sekä yksityisen että julkisen sektorin työterveyshuollon toimijoiden parissa. Tavoitteena oli kehittää työterveyshuollon toimintamalli työkyvyn tukemiseksi. Kehittämistyö koostui kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lähtötilanne eli sairaanhoidon käytön arviointi eri tunnuslukujen avulla ja toisessa tehtiin interventio. Interventiossa kehitettiin merkintätapoja, joilla työterveyshuollon toimijat voivat sairaanhoidon vastaanotolla merkitä, jos käynnin syy on työhön liittyvät tai käynnin syy on työkykyä uhkaava. Merkintätavan uudistaminen vaatii onnistuakseen työterveyshuollon henkilöstön kouluttamisen uuteen tapaan arvioida työkykyä ja merkitä tieto potilasjärjestelmään. Lisäksi hankkeessa kehitettiin työterveysneuvottelumuistiopohja, jota voidaan käyttää systeemisenä ja yksilöllisenä apuna työterveysyhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan välillä. Neuvottelujen perusteella työtä voidaan muokata siten, että osatyökykyinen voi jatkaa työssään. Työterveysneuvottelujen jälkeen sekä sairauspoissaolokerrat että sairauspoissaolojen kesto lyhenivät tilastollisesti merkitsevästi.

Työterveysyhteistyön tavoitteellinen toiminta tarvitsee seurantaa ja arviointia ja niiden avuksi vaikuttavuus indikaattoreita. Niitä ja hyviä käytäntöjä kehitettiin yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa.

Tämän osahankkeen tavoitteet olivat:
a) rakentaa työterveysyhteistyöhön indikaattorit, joilla voidaan arvioida työterveysyhteistyötä ja sen vaikuttavuutta
b) arvioida työterveyshuollon palveluprosessien toimivuutta laadun ja työterveysyhteistyön näkökulmasta
c) kehittää asiakasorganisaatioiden, työterveysyksiköiden ja asiantuntijoiden yhteiskehittelynä hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöhön.
Hankkeen toiminta perustui neljään vaiheeseen, jotka olivat: kirjallisuuskatsaus, kehittämisvaihe, haastattelut ja kysely. Näiden vaiheiden kautta rakennettiin vaikuttavuusindikaattorit. Hyvät käytännöt syntyivät prosessikehittämisen keinoin.

Osahankkeen tuloksena syntyivät vaikuttavuusindikaattorit työterveystoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen, arviointityökalu työterveysyhteistyön kehittämiseen sekä hyviä konkreettisia käytäntöjä tulokselliseen ja vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön. Hanke tuotti myös tutkimuksellista tietoa työterveysyhteistyön käsitteestä ja työterveysyhteistyöprosessiin vaikuttavista tekijöistä.
Hyvään ja toimivaan työterveysyhteistyöhön tarvitaan toimijoiden välistä avointa yhteistyötä, asiakasorganisaation tavoitteisiin sitoutumista, työterveysyhteystyön työvälineitä, hyviä yhteisiä käytäntöjä ja vaikuttavuuden mittareita työterveysyhteistyön onnistumisen arviointiin.