Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20669

Hankkeen nimi: Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen, O-ERKO

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 03355111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: TAMPEREEN YLIOPISTO

WWW-osoite: http://www.uta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anneli Sorkio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anneli.sorkio(at)staff.uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401901289

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nimi: Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen. O-ERKO

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen -hankkeessa kehitetään oikeustulkkausalalle valtakunnallinen erikoistumiskoulutus, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneet käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset voivat pätevöityä oikeustulkkaukseen. Tavoitteena on, että koulutuksen suorittaneet voivat hakeutua suoraan perusteilla olevaan oikeustulkkirekisteriin. Hankkeen tuloksena syntyy uusi, 40 opintopisteen laajuinen oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen koulutusohjelma tiiviissä yhteistyössä alan työelämätahojen kanssa.

Oikeustulkkaus on ensimmäinen tulkkauksen ala, johon luodaan prosessin vaatima koulutus ja siihen liittyvä rekisteröintijärjestelmä. Oikeustulkkauksen koulutus- ja rekisteröintijärjestelmä voi toimia mallina myös muille tulkkauksen aloille, esim. terveydenhuollon tulkkaukselle. Hanke tulee olemaan malli useamman korkeakoulun yhteisestä poikkitieteellisestä koulutustoteutuksesta, jossa kehitetään teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja myös verkon kautta tapahtuvaa yhteistä opetusta ajatellen.

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen perustana on työelämästä noussut tarve, ja työelämän edustajien mukanaolo koulutuksen kehittämisessä, sen toteuttamisessa ja edelleen laajentamisessa on välttämätöntä. Hankkeesta vastaa Tampereen yliopisto ja sen koordinoima laaja käännös- ja tulkkausalan kouluttajia edustava korkeakoulukonsortio, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kukin korkeakoulu tuo yhteistyöhön oman erityisosaamisensa sekä kansalliset ja kansainväliset verkostonsa, tuottaa koulutusmateriaaleja ja jakaa oikeustulkkausalan osaamistaan muille. Useat työelämän tahot ovat lupautuneet antamaan täyden tukensa koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi yhdessä korkeakoulukonsortion kanssa. Hankkeen työelämäkumppaneina toimii työnantajatahoja, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä ja palvelujen käyttäjiä eri puolilta Suomea. Työelämäkumppanit ovat mukana tiiviissä yhteistyössä oikeustulkkauksen suunnitteluprosessissa (esimerkiksi toimenpiteet 2 ja 5 yhteistyön toteutussuunnitelmassa). Heidät kutsutaan mukaan hankkeen ohjausryhmään, jolloin he ovat vaikuttamassa erikoistumiskoulutuksen sisältöihin. Hankkeen lopussa yhteistyötahoille järjestetään laajempi loppuseminaari, jossa tiedotetaan hankkeen tuloksista.

Suomessa ei ole toistaiseksi järjestetty oikeustulkkaukseen pätevöittävää koulutusta korkeakoulutasolla eikä päteviä oikeustulkkeja ole riittävästi suhteessa kysyntään. Viranomaiset tarvitsevat päteviä, koulutettuja tulkkeja tulkkaamaan mitä vaihtelevimmissa viranomaistilanteissa. Oikeustulkkien tarvetta lisää turvapaikkaa hakevien pakolaisten määrän nopea kasvu koko Euroopassa. Pakolaistilanne on osoittanut pätevien ja harvinaisia kieliä osaavien oikeustulkkien riittämättömyyden. Oikeustulkin palveluja tarvitsevat Suomessa vieraiden kielten käyttäjien lisäksi myös henkilöt, joilla on äidinkielenään saame tai viittomakieli tai henkilöt, jotka käyttävät kommunikaationsa apuna kirjoitustulkkausta tai jotakin muuta kommunikaation menetelmää. Hankkeen tavoitteena on auttaa vastaamaan pätevien oikeustulkkien kysynnän tarpeeseen kehittämällä valtakunnallinen oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen koulutusohjelma.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
1) Työelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön käytännöistä sopiminen.
Hankkeen kumppaneina toimii työnantajatahoja, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä ja palvelujen käyttäjiä, joiden kaikkien edustajat kutsutaan ohjausryhmään. Näin he arvioivat jokaista toimenpidettä ja antavat asiantuntemuksensa siihen. Työnantajat ja järjestöt ovat mukana kartoittamassa lähtötasoa ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Työnantajat ja järjestöt ohjaavat omia työntekijöitään/jäseniään kouluttautumaan tähän erikoistumiskoulutukseen sen valmistuttua. Ne ovat myös tärkeä kumppani markkinoinnissa. Sellaisilla palvelujen käyttäjillä kuin syyttäjävirasto ja poliisi on kahdenlainen rooli. Koulutus tulee olemaan poikkitieteellinen ja heillä on juridista tietämystä. Ohjausryhmän jäsenenä he antavat asiantuntemuksensa koulutuksen sisältöjen suhteen. Harjoituksia ja loppukoetta olisi tarkoitus suunnitella Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntemusta käyttäen.

2) Ohjeiden laatiminen opiskelijoiden koulutustaustan, lähtötason ja osaamisen arviointiin, hyväksilukemiseen ja opinto-ohjaukseen. Ohjeiden suhteuttaminen koulutuksen tavoitteisiin.

3) Eri korkeakouluissa olemassa olevien opetussisältöjen kartoitus, arviointi ja yhteishyödyntäminen.

4) Puuttuvien sisältöjen suunnittelu ja arviointi, missä korkeakoulussa ja millä tavalla kyseiset sisällöt on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Uusien sisältöjen suunnittelussa käytetään sellaisia pedagogisia ja digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, että sisällöt olisivat hyödynnettävissä kaikissa korkeakouluissa.

5) Loppukokeen suunnittelu ja ehdotuksen laatiminen.

6) Erikoistumiskoulutuksen tiedotus- ja markkinointisuunnitelman laatiminen.

7) Sopimusvalmistelu erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä.

Hankkeen tuloksena on uusi 40 opintopisteen laajuinen oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen koulutusohjelma.

Hanke edistää käännös- ja tulkkausalalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja jo työkokemusta omaavien pätevöitymistä oikeustulkkaukseen ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Toteutuessaan oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutus lisää oikeustulkkien saatavuutta oikeuslaitoksen, syyttäjänviraston, poliisin ja muiden oikeustulkkeja tarvitsevien tahojen tarpeisiin.

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja siitä tiedottaminen lisäävät yleistä tietämystä oikeustulkkauksesta.

Pitkällä aikavälillä pätevät oikeustulkit lisäävät Suomen kansalaisten ja muiden maassa oleskelevien (kuten turvapaikanhakijoiden) oikeusturvaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sukupuolesta, kielestä, kulttuurista, etnisestä taustasta, uskonnosta, vakaumuksesta tai vammaisuudesta riippumatta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen ei osallistu henkilöitä, mutta hankkeen tuloksilla on useita välillisiä kohderyhmiä (kts. kohta 5.5.).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin tuloksista hyötyvät oikeustulkkeja, asioimistulkkeja, viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja sekä kirjoitustulkkeja kouluttavat tahot. Projektissa syntyvän erikoistumiskoulutuksen lopullisia hyödynsaajia ovat:

1. poliisi-, oikeus- tai konferenssitulkkeina toimivat korkeakoulutetut henkilöt, joilla on vankka, monivuotinen kokemus vastaavissa tulkkaustehtävissä toimimisesta ja jotka ovat toimineet asioimis-, oikeus- tai konferenssitulkkina ja jotka tulevat suorittamaan oikeustulkin erikoisammattitutkinnon pätevöityökseen myös muodollisesti hyvän tulkkauksen (asiasisällön tarkkuus, täsmällisyys ja toiminnan luottamuksellisuus ja puolueettomuus) vaatimukset täyttäväksi ammattilaiseksi.

2. oikeuslaitos, poliisi, syyttäjänvirasto ja muut tulkkeja käyttävät tahot, jotka saavat käyttöönsä pätevää työvoimaa

3. kaikkien kansalaisten oikeusturva ja oikeusvarmuus.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 229 275

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 807

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 479

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 291

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa otetaan huomioon, että tulkkausalalla miesten osuus toimijoista on 15-20 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Noudatamme hankkeen toiminnassa Suomen tasa-arvolakia sekä Tampereen yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kaikkien kansalaisten oikeusturvan toteutuminen viranomaisprosesseissa rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen tai mihinkään muuhun seikkaan katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeen etäkokoukset, koulutukseen suunniteltavat verkko-opinnot ja tulkkien kouluttaminen etätulkkaukseen edistävät kaikki vähähiilisyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Hankkeen toteuttajat pitävät yhteyttä mm. etäkokouksin, hankkeessa valmistellaan verkon välityksellä toteutettavia koulutuksen osioita, ja rakennetaan koulutussisällöt, jotka antavat tulkeille taidot etätulkkaukseen, mikä tulkkausmuoto tukee kestävää kehitystä ja parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan useampia tulkkaustehtäviä esim. puhelimitse tai Internet-yhteyden välityksellä, mikä puolestaan parantaa heidän työllistymistään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Hankkeen toiminta ja tulokset eivät vaaranna monimuotoisuutta millään tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Hankkeen etäkokoukset, koulutukseen suunniteltavat verkko-opinnot ja tulkkien kouluttaminen etätulkkaukseen vähentävät kaikki luonnonvarojen käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Tällä hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 -alueisiin. Etätyötaitojen oppiminen mahdollistaa tulkin työskentelyn mistä tahansa alueelta ja vähentää näin liikkumisen tarvetta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tulkin työ on puhetyötä, jossa kirjallisen (paperi-)materiaalin osuus on erittäin pieni. Etätulkkauksen taidot vähentävän entisestäänkin esim. tulostettavan taustamateriaalin tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Koulutetus ja ammatissaan pätevän tulkin muistiinpanojen ja ennakkoon tehtävän selvitystyön (esim. paperilla) vähenee. Tällä on suora vaikutus uusiutuvien energialähteiden (puu/paperi) käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen toteuttajat pitävät yhteyttä mm. etäkokouksin, hankkeessa valmistellaan verkon välityksellä toteutettavia koulutuksen osioita, ja rakennetaan koulutussisällöt, jotka antavat tulkeille taidot etätulkkaukseen, mikä tulkkausmuoto tukee kestävää kehitystä ja parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan useampia tulkkaustehtäviä esim. puhelimitse tai Internet-yhteyden välityksellä, mikä puolestaan parantaa heidän työllistymistään esim. etäällä kasvukeskuksista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa tuotetaan opetussisältöjä tietoverkkojen välityksellä hyödynnettäviksi.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeessa suunniteltava koulutus tapahtuu suureksi osaksi etäopiskeluna ja omalla paikkakunnalla itsenäisenä tiedonhakuna ja tutustumiskäynteinä, mikä vähentää liikkumista. OIkeustulkki omaa koulutuksen jälkeen taidot ottaa vastaan etätulkkaustoimeksiantoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Pätevien tulkkien saatavuus toteuttaa tasavertaisen kohtelun periaatetta ja lisää täten sekä tulkin, viranomaisten että tulkin asiakkaiden uskoa käsittelyn oikeudenmukaisuuteen, mikä vähentää mm. stressiä ja vaikuttaa näin hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on kaikkien kansalaisten oikeusturvan toteutuminen viranomaisprosesseissa rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen tai mihinkään muuhun seikkaan katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen päätavoite on kaikkien kansalaisten oikeusturvan toteutuminen viranomaisprosesseissa rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen tai mihinkään muuhun seikkaan katsomatta.
Kulttuuriympäristö 10 10
Tulkit toimivat moni- ja interkulttuurisessa työympäristössä ja heidän tehtävänsä on antaa tasavertaiset mahdollisuudet eri kulttuurien ja kielten edustajille ilmaista itseään sillä kielellä, mitä he parhaiten osaavat.
Ympäristöosaaminen 8 8
Tulkin tehtävässä tietoisuus ympäristön rajoituksista ja mahdollisuuksista kulloiseenkin työtehtävään on keskeistä. Tämä otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen, O-ERKO-hanke,toteutettiin yhdessä kuuden korkeakoulun kesken ajalla 1.4.2016–31.12.2017.
Mukana olivat Helsingin, Tampereen (koordinaattori), Turun ja Vaasan yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutus yhdessä työelämän edustajien kanssa. Hankkeen tuloksena syntyi 40 opintopisteen laajuinen erikoistumiskoulutus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti tulkkausalan ammattilaisille, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka haluavat syventää työn ja koulutuksen kautta hankkimaansa ammattitaitoa ja asiantuntemusta oikeustulkkauksen alalla.

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutus jakautuu rakenteellisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat oikeustulkin toimintaympäristön tuntemus (15 op) ja oikeustulkkaus (25 op). Toimintaympäristön tuntemus käsittää 10 op oikeusjärjestelmän ja 5 op viranomaistoiminnan opintoja. Oikeustulkkausopinnot jakautuvat kahteen suuntautumisvaihtoehtoon: kielten välinen (puhutut kielet ja
suomalainen viittomakieli) oikeustulkkaus ja kielen sisäinen (kirjoitustulkkaus ja puhevammaisten tulkkaus) oikeustulkkaus. Näiden sisällä on neljä opintojaksoa: oikeustulkkauksen teoria ja toimintaympäristö (5 op), valmistautuminen ja työnhallinta (5 op) oikeustulkkaus 1 (5 op) ja oikeustulkkaus 2 (10 op). Viimeinen jakso sisältää myös loppuarvioinnin.
Koulutuksen hyväksytysti suoritettuaan opiskelija saa todistuksen, ja hän voi hakea oikeustulkkirekisterilautakunnalta hyväksymistä oikeustulkkirekisteriin. Pätevä ja koulutettu oikeustulkki varmistaa osaltaan tulkkaustilanteeseen osallistuvien osapuolten oikeusturvaa, ja hänen tulee työkielten ja muun ammatillisen osaamisensa lisäksi ymmärtää oikeudellisia prosesseja ja käsitteitä.

Koulutuksen jälkeen opiskelija:
- tuntee suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnan ja hallitsee siihen liittyvän
perussanaston
- tuntee viranomaisen toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja tulkin tehtävät
suhteessa siihen
- tuntee oikeustulkkauksen teoreettiset periaatteet ja ajankohtaiset
tutkimusaiheet
- hallitsee tiedonhankinnan, valmistautumisen ja työnhallinnan
oikeustulkkauksessa
- hallitsee tulkkauksen ja siihen soveltuvat menetelmät erilaisissa
oikeustulkkaustehtävissä
Lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen näkemys omasta asiantuntijuudestaan ja valmiudet oman ammattitaitonsa elinikäiseen kehittämiseen. Hän pystyy kehittämään ja vahvistamaan oikeustulkkauksen parhaita käytäntöjä.

Suunnittelussa työelämäyhteistyötä toteutettiin kolmella tavalla.
1) Ohjausryhmässä olivat tulkkien kouluttajien lisäksi edustettuina tulkkien työnantajat ja toimeksiantajat (Pirkanmaan tulkkikeskus, Monetra Tulkkipalvelu Jyväskylä, A-Tulkkaus Oy ja Semantix Finland Oy Tulkkauspalvelut), tulkkien ja kääntäjien järjestöt (Käännösalan asiantuntijat KAJ ry ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL), Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (Kuurojen liitto ry) sekä oikeustulkkauspalvelujen käyttäjät (Poliisihallinto ja Pirkanmaan käräjäoikeus).
2) Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin tulkkeja ja heidän työnantajiaan. Tilaisuuksista kerättiin palautteita, joita otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon koulutusta suunniteltaessa.
3) Kolmas tapa kerätä tietoa kentän tarpeista oli tulkkauspalvelujen käyttäjille ja tulkkien työn- ja toimeksiantajille suunnattu kysely, johon vastattiin ilahduttavan vilkkaasti.
Keskustelua työelämän edustajien kanssa käytiin myös sekä väli- että loppuseminaarissa. Myös oikeustulkkirekisterilautakunnan edustajia osallistui keskusteluihin ja suunnitelmien hyväksymisprosessiin. Työelämän edustajia kutsutaan mukaan myös erikoistumiskoulutuksen päivittämiseen jatkossa, ja hankkeen välillisenä seurauksena oikeustulkkirekisterilautakuntaa hallinnoiva Opetushallitus ryhtyy järjestämään vuotuista oikeustulkkausseminaaria oikeustulkkien, työelämän edustajien ja kouluttajien välisen yhteydenpidon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen hallinnolliset sopimukset allekirjoittivat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Näillä kaikilla allekirjoittaneilla tahoilla on mahdollisuus järjestää oikeustulkkien erikoistumiskoulutusta joko yksin tai yhdessä muiden allekirjoittaneiden korkeakoulujen kanssa. Sopimus ei kuitenkaan velvoita koulutuksen järjestämiseen. Hallinnolliseen sopimukseen on mahdollista liittyä myös jälkikäteen allekirjoittamalla se.

Pilottikoulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena pääosin Helsingissä vv. 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Koulutuksen koordinaattori on Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja opetuksen järjestämiseen osallistuvat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto. Koulutukseen otetaan 15–25 jo korkeakoulututkinnon suorittanutta ja työelämäkokemusta omaavaa opiskelijaa. Koulutukseen voivat hakea myös muulla tavoin vastaavat tiedot ja taidot saavuttaneet henkilöt. Opiskelijat valitaan etukäteistehtävän ja valintakokeen perusteella. Hakukelpoinen on henkilö, joka osaa kahta kieltä oikeustulkin tehtävän edellyttämällä tavalla, eli hänellä on eurooppalaisen viitekehyksen C1-tasoinen tai yleisten kielitutkintojen taitotasoa 5 vastaava B-kielen taito ja todistettavasti vahva A-kielen osaaminen (esim. ylioppilastutkinto tai korkeakoulututkinto suoritettuna ko. kielellä). Pilottikoulutukseen valitut kielet ovat arabia, somali, ruotsi, venäjä ja suomalainen viittomakieli. Hakijoista riippuen myös englanti, viro ja ranska voivat tulla kyseeseen.Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana opintopisteen hinnaksi muodostuu 50 euroa.

O-ERKO-yhteistyössä hyvään vauhtiin päässyt vuoropuhelu korkeakoulujen ja työelämän kesken jatkuu tulevaisuudessakin. Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen tueksi on suunniteltu työelämän edustajista koostuvaa ohjausryhmää samaan tapaan kuin suunnitteluhankkeessakin.

Osa hankkeessa mukana olleista korkeakouluista (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu) on hakenut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kärkihankkeeseen, jossa tavoitteena on tulkkauksen koulutusalan oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi. O-ERKOn ansiosta koko oikeustulkkausala on saanut osakseen aiempaa enemmän yhteiskunnan huomiota, ja pätevien oikeustulkkien koulutustarve on havaittu.