RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20670, Puurakentamisen osaamispääoman vahvistaminen koulutusyhteistyöllä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet
Tavoitteena on TEM:n, Etelä-Suomen ja Kymenlaakson kehittämisen kärjeksi tunnistetun biotalouden ja sen osana puurakentamisen, vertikaalisen tutkimus-, osaamis-, innovaatio- ja koulutuskeskittymän kehittäminen. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on tunnistettu merkittävää kasvupotentiaalia puurakentamisessa; koulutuskeskittymän tavoitteena on vahvistaa kasvualan kilpailukykyä ja edistää vähähiilistä taloutta.

Kilpailukykyä tuetaan tuottamalla yritysten käyttöön uutta osaamista kaikilta koulutustasoilta. Uudessa osaamiskeskittymässä eri koulutusasteet toimivat hallitusti yhteistyössä siten, että puurakentamisen koulutusketju muodostaa Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden ja tuottaa parhaita ammattilaisia yrityksille sekä kotimaahan että soveltuvin osin vientimarkkinoille.

Toimenpiteet
Hankkeessa laaditaan koulutuksen tiekartta yhteistyössä Aallon, Xamkin ja KSAO:n kanssa. Tiekartalla vahvistetaan eri osapuolien sekä oppilaitosten roolit ja yhteistyö puurakentamisen koulutuksessa.

Hankeyhteenliittymä selvittää ja arvioi suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa alan tutkimus- kehitys- ja koulutustarpeita. Arvioidaan saksalaisen puurakentamisen eri koulutustasot yhdistävän oppisopimuskoulutusmallin soveltuvuutta sekä testaamista suomalaisessa ympäristössä.

Käynnistetään tiekartan mukainen koulutusyhteistyö. Rakennerahasto-ohjelman horisontaaliset periaatteet huomioidaan kaikilla koulutustasoilla esim. viestinnässä, ammatti- ja kurssinimikkeissä.

Tulokset
Keskeisenä tuloksena tiekartan laadintaan on saatu määriteltyä koulutustarpeet, joilla pystytään vastaamaan ennakoituihin työvoimatarpeisiin. Koulutusyhteistyölle on laadittu tiekartta, jossa on määritelty toimenpiteet, tavoitteet ja roolit koskien koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Koulutuksen tiekartan, oppilaitos- ja yritysyhteistyön ja todellisten rakennuskohteiden kautta muodostuu alueellisiin vahvuuksiin perustuva tutkimus-, osaamis-, innovaatio- ja koulutuskeskittymä puurakentamiselle. Puurakentamisen osaaminen lisääntyy sekä arvoketjut vahvistuvat. Yritysten kilpailukyky vahvistuu.

Pitkällä aikavälillä alueen pk-yritykset ovat löytäneet uusia mahdollisuuksia innovaatioille. Alan yritykset Kouvolan seudulla ovat lisänneet tuotantoaan ja tuotannon jalostusarvoa. Koulutusverkosto toimii tiekartan mukaisesti ja tuottaa osaajia yrityksille. Yritykset ovat saaneet pätevää työvoimaa sekä toteuttaneet useita kohteita, joista koulutetut sekä täydennyskoulutetut ovat saaneet työtä. Opetuksen, tutkimuksen ja kehityksen kautta yritykset osaavat hyödyntää uutta tietoa ja osaajia innovaatioiden kaupallistamisessa.

Koulutusorganisaatioista on syntynyt spin-off – yrityksiä eri sektoreille ja koulutusvientitoimintaa on suunnitteilla. Kouvolan kaupungin kanssa sopimussuhteessa olevien oppilaitosten tutkimus-, kehitys- ja opetustyö suuntautuu kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti elinkeinotoimintaa ja yrityksiä palvelevalla tavalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat kohdealueella toimivat puutuote- ja rakentamisalan tutkimus- ja koulutusyksiköt sekä oppilaitokset. Kohderyhmäksi muodostuu hankkeen alkupuolella Aalto – yliopiston puurakenneprofessuurin ja sen alle lahjoitusvaroilla perustettava tutkimusryhmä yliopiston rakennustekniikan laitoksella, sekä monitieteinen Aalto Wood - tutkimusverkosto sidosryhmineen.

Sen lisäksi kohderyhminä ovat tutkimus- ja koulutusyksikköjen sekä oppilaitosten ja Aalto – yliopiston rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja puunjalostustekniikan laitoksen opiskelijat. Paikallisesti kohderyhminä ovat Kymenlaakson täydennys- ja aikuiskoulutusyksikköjen opiskelijat, ja yrittäjäkoulutuksiin osallistuvat opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Kouvolan seudun ja Kymenlaakson suunnittelu-, rakennus-, kiinteistö- ja puutuotealan yritykset, puutavarateollisuuden valmistajat sekä tuotekehittäjät. Välillisinä tärkeinä kohderyhminä ovat myös kiinteistöjen käytön, ylläpidon, huollon ja korjausrakentamisen palveluverkosto.

Kouvola Innovation Oy:n Biolaakso - kehittämistiimin yritysrekisterissä on kohteena olevien alojen yrityksiä maakunnassa sekä työssäkäyntialueella maakunnan lähiympäristössä 30.9.2015 yhteensä 420 kappaletta, joista rakennus- ja kiinteistöalalla 300 ja puutavarateollisuudessa 120 yritystä. Kouvola Innovation Oy:n tilaisuuteen Kouvolan puurakentamisen kehittämistarpeista 4.4.2013 osallistui 26 yksityisen kaupungin tai maakunnan alueella toimivan kouvolalaisyrityksen edustajaa.

Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat myös Kouvolan seudun ja Kymenlaakson julkiset hankintayksiköt sekä merkittävimmät yksittäiset rakennuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 213 904

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 529

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 801

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Pyhtää, Kouvola, Hamina, Miehikkälä, Kotka, Virolahti, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön asiantuntija-analyysiä ei hankkeen hakemusvaiheessa ole tehty, mutta osana hankevalmistelua sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu toimintaympäristön analyysinä. Tilastokeskuksen julkaisun ”Naiset ja miehet Suomessa 2014” mukaan perusasteen jälkeisen teknisen alan suorittaneista oli vuonna 2012 miehiä 84 % ja naisia 16 %, vastaavasti ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla miehiä 82 % ja naisia 18 %. Ammattikorkeakouluissa vastaavat opiskelijaluvut olivat vuonna 2012 85 % ja 15 %, ja yliopistoissa teknistieteellisissä koulutuksissa miehiä oli 78 % ja naisia 22 %. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan vuosina 2010 – 2014 Kymenlaaksossa on arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutuksessa Kymenlaaksossa miesten osuus opiskelijoista keskimäärin 96 % ja naisten 4 %. Kouvolan seudun ammattiopiston puualan ja rakennusalan perustutkintojen suorittaneet olivat molemmat kahta (2) naisopiskelijaa lukuun ottamatta miehiä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen alkuvaiheessa arvioidaan sukupuolinäkökulman merkitys projektin toiminnalle. Hanketta edeltävää lähtötilannetta toimintaympäristössä sukupuolinäkökulmasta arvioidaan käyttäen hyväksi soveltuvia analyyttisiä menetelmiä. Arvioinnin tuloksena saadaan selville, toimintaympäristö, tilanne ja ratkaistava ongelma. Lähtötilannetta verrataan valituilla mittareilla tuloksiin hankkeen aikana ja sen lopussa, jonka tuloksena saadaan vaikutukset hankkeen tasa-arvonäkökulmasta. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita analysoimaan lähtötilannetta ja tasa-arvovaikutuksia hankkeen elinkaaren aikana. Hanke edistää toimillaan yhdenvertaisuutta eikä aseta eriarvoiseen asemaan ketään sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Hanke pyrkii vaikuttamaan alalla vallitseviin vakiintuneisiin tasa-arvohaasteisiin, kuten median luomiin stereotyyppisiin nais- tai mieskuviin. Rakennusala on tunnetusti miesvaltainen toimiala, jonka vuoksi on tärkeätä kyseenalaistaa perinteiset sukupuoliroolit alalla ja näin edistää myös naisten hakeutumista kaikille rakennusalan koulutusasteille. Konkreettisena toimena naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistäminen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkaminen esimerkiksi ottamalla käyttöön ammattinimikkeet, jotka eivät tue sukupuolisia stereotypioita. Tuotetaan toimialalle hyviä käytänteitä, joiden avulla voidaan tasoittaa alalle hakeutuvien henkilöiden sukupuolijakaumaa. Tällä hetkellä kaikilla koulutusasteilla tekniikan ja liikenteen tai teknistieteellisellä opintoalalla vuonna 2012 opiskelijoista 78-85% oli miehiä (tilastokeskus, 2014)

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite liittyy koulutusverkoston kehittämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on huomioitu hankkeen tavoitteissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	8
Uusiutuvien rakennusmateriaalien käytön lisääntyminen ja rakentamisen resurssitehokkuuden parantuminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	8
Puurakentamisessa rakennusten valmistusvaiheen kasvihuonekaasupäästöjen vähenevät 20-50%
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei voida arvioida, koska maankäytön muutosten ja biodiversiteetin arviointiin ei ole vielä kehitetty tieteellisesti konsensuksen saaneita arviointimenetelmiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	7	7
Puutuotteiden elinkaaren ja substituutiovaikutuksen kautta talousmetsien maaperän hiilensitomispotentiaali kasvaa arviolta kaksinkertaiseksi luonnontilaiseen metsämaan orgaaniseen hiilipitoisuuteen verrattuna.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	2
Puurakentamisen kehittämisessä huomioidaan raaka-aineiden alkuperävalvonta. Kunnioitetaan rakentamisessa käytettävien raaka-aineiden alkuperän hallinnassa yleisesti metsien suojelun (ml. Natura-2000 alueet) ja hyvän metsänhoidon periaatteita.Puurakentamisen suurikaan lisääntyminen ei vaaranna metsien kestävää käyttöä. Kotimaisen, lähetä saatavan raaka-aineen lisääntyvä käyttö voi vähentää kuljetussuoritteita esimerkiksi ulkomaisen maa- ja meriliikenteen osalta ja sitä kautta Natura-alueille kohdistuva rasitus voi vähentyä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	8	8
Puutuotteiden valmistuksen jätteet ja sivutuotteet voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiana, jonka energiasisältö on 2-3 kertaa suurempi kuin valmistukseen käytetty energia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	6
Puutuotteiden valmistuksen jätteet ja sivutuotteet voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiana, jonka energiasisältö on 2-3 kertaa suurempi kuin valmistukseen käytetty energia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	3
Metsäsektorin BKT-osuuden jakauma siirtyy kemialliselta puolelta mekaaniselle. Tämä vahvistaa Kouvolan alueen taloudellista kilpailukykyä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeeseen liittyvän toimintalinjan 1 vähähiilisen rakentamisen toimintamalli palvelee yritysten liiketoimintaa ja t&k-toimintaa. Kyseessä ensimmäinen toimintamallin kehitys Suomessa. Tämä hanke on sidoksissa edellä mainittuun koulutushankkeena.
Liikkuminen ja logistiikka	1	3
Paikallisen raaka-aineen hyödyntäminen edistää raaka-aineiden ja jalosteiden kuljetuksesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	1	5
Puun käyttö rakennetussa ympäristössä edistää tutkimusten perusteella ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke edistää toimillaan yhdenvertaisuutta eikä aseta eriarvoiseen asemaan ketään sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Hanke pyrkii vaikuttamaan alalla vallitseviin vakiintuneisiin tasa-arvohaasteisiin, kuten median luomiin stereotyyppisiin nais- tai mieskuviin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	2
Hanke edistää toimillaan yhdenvertaisuutta eikä aseta eriarvoiseen asemaan ketään sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella
Kulttuuriympäristö	2	4
Hanke varmistaa puurakentamisen perinteen säilymistä sekä edistää nykyaikaisen kestävän kehityksen mukaisen kulttuuriympäristön kehittymistä.
Ympäristöosaaminen	5	8
Hanke edistää ympäristökuormitusten ja -vaikutusten kannalta Suomelle erittäin merkittävän toimialan eli rakentamisen ja rakennusten ympäristöosaamisen kestävää kehitystä; saadaan lisää tietoa ja osaamista kaikillerakennusprosessin osapuolille siitä miten uusiutuvalla raaka-aineella osataan tehokkaasti korvata uusiutumattomia raaka-aineita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puurakentamisen edistäminen on kirjattu maakunnan sekä Kouvolan tasolla yhdeksi kehittämisen kärjeksi. Tämän hankkeen koulutuskeskittymän tavoitteena oli vahvistaa alan kilpailukykyä tuottamalla yritysten käyttöön uuden teollisen ja monimuotoistuvan rakentamisen osaamista kaikilta koulutustasoilta. Luomalla osaamiskeskittymää eri koulutusasteet toimivat yhteistyössä siten, että puurakentamisen koulutukset muodostavat Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden ja tuottavat parhaita ammattilaisia yrityksille sekä kotimaahan että soveltuvin osin myös vientimarkkinoille.

Yhteinen koulutuksen tiekartta valmistui hankkeen aikana. Uusi hankkeen aikainen ammatillisen koulutuksen uudistuslainsäädäntö, puurakentamisen professuurin opetuksen ja ammattikorkeakoulun uusien opetusohjelmien ja kokonaisen uuden koulutusohjelman aloitukset Kaakkois-Suomessa aiheuttaa maakunnan koulutuksen tiekartan päivittämiselle edelleen lisää painetta. Kaksivuotinen koulutuksen kehittämisen hanke osui osaksi koulutuksen olennaiseen muutosaikaan.

Hankkeeseen liittyi saksalaisen puurakentamisen eri koulutustasot yhdistävän oppisopimuskoulutusmallin soveltuvuuden arviointi ja testaaminen suomalaisessa ympäristössä. Johtuen järjestelmän rahoitusmallin erilaisuudesta keskieurooppalaisten yritysten sitoutuneisuus koulutusmalliin on tehokkaampaa ja opiskelijoiden motivaatio on opiskeluun palkan ja perinteiden kunnioittamisen myötä korkeammalla tasolla. Toisaalta suomalainen järjestelmä on korkeamman asteen oppilaitosten kannalta tutkittuja tasa-arvoisempi, antaessaan tutkinnoilla jatko-opiskelukelpoisuuden, tukien puolestaan täällä asetettujen koulutustavoitteiden toteutumista.

Toisen asteen oppilaitoksen huomioina kotimainen oppisopimuskoulutus on hankkeen aikana kehittynyt huomattavasti, käyttöönotetut mallit ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta ja koulutuksessa hyvin motivoituneilla opiskelijoilla koulutukseen kuluva aika on lyhentynyt.

Kouvola Innovation järjesti osuudessaan yrittäjille kolme seminaarityyppistä tilaisuutta. Lisäksi Aalto Wood – verkoston kanssa hankkeessa tehty yhteistyö osoittautui tulevien yhteisprojektien valossa hedelmälliseksi. Aalto hankkeen osatoteuttajana oli aktiivinen käynnistettäessä puun kanssa työskentelevien laitosten yhteistyötä, ja hankkeen toteuttajien tuella käynnistyi Aallon oman täydennyskoulutusyksikön liikkeenjohdon koulutus puun käyttöön rakentamisessa.

Paikallisesti Kouvola Innovation Oy:n keräämänä Kouvolan kaupungin pääosin puun kanssa työtä tekevien yritysten, suunnittelijoiden, valmistajien ja rakentajien liikevaihto sekä omien työntekijöiden määrä on noussut tasaisesti koko kuluvan kymmenluvun. Oppisopimuskoulutettavien lukumäärä yrityksissä on hankkeen aikana noussut. Kouvolan Asuntomessuille 2019 tullaan mm. rakentamaan hankkeen paikallisten oppilaitosten osatoteuttamana nykyaikainen teollisesti esivalmistettu puutalokohde.

Kouvolassa on julkisina puurakentamiskohteina hankkeen päättyessä toteutumassa vähintään kaksi uudisrakennusta. Hankkeen aluekehityskohteita ei ole toistaiseksi saatu suunnitteluun, mutta Asuntomessujen 2019 yhteydessä tullee käynnistymään kaksi infrarakentamisen investointia mahdollisimman pitkälti paikallisin voimin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat