Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20672

Hankkeen nimi: Toimialarajat ylittävä pk-yritysten yhteiskehittäminen Pieksämäen seudulla 2016 - 2017

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 22.3.2016 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: VMK valmennus

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1796158-8

Jakeluosoite: Sammalistontie 3

Puhelinnumero: +358 440 199 000

Postinumero: 50800

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.vmkvalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOKKONEN VELI-MATTI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veli-matti.kokkonen(at)vmkvalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 440 199 000

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on toteuttaa yritysten välinen esimiestyön kehittämisvalmennus, joka perustuu ensisijassa osallistujien väliseen yhteistyöskentelyyn toisilta oppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista hyödyntäen. Hankkeen toisena tavoitteena on luoda verkostopohjainen toimintatapa hankkeen osallistujayritysten johtamisen ja esimiestyön kehittämiselle, yritysten väliseen yhteistyöhön, hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä vertaiskehittämiseen perustuen.

Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutetaan yrityskohtaiset, esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen analyysit. Yrityskohtaisia analyysituloksia hyödyntämällä suunnitellaan esimiesvalmennuksen sisältö. Valmennuksen aikana vahvistetaan esimiesten valmiuksia hyödyntää osallistujayrityksille soveltuvia esimiestyön työkaluja sekä rakentaa uusia ja innovatiivisia esimiestoiminnan käytäntöjä sekä menetelmiä. Valmennuksen aikana tunnistetaan ja otetaan käyttöön alueen yrityksissä jo olemassa olevia johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä vertaisbenchmarkingin avulla.

Hankkeessa toteutetaan kaikille yhteiset kehittämisvalmennustilaisuudet. Tilaisuuksissa painotetaan henkilöstöjohtamisen ja liiketoiminnan välisiä kytköksiä sekä esimiesten roolia tämän yhteyden välittämisessä päivittäiseen työhön. Jokaisessa tilaisuudessa on mukana toimitusjohtajan alustama strategiatyöpaja, jonka tavoitteena on jakaa yritysten strategiakäytäntöjä ja toimitusjohtajan osaamista osallistujayritysten esimiehille.

Hankkeessa toteutetaan esimiesten vertaisryhmätoimintaa koko hankkeen ajan. Ryhmien työskentelyn keskeisinä teemoina ovat kaikille yhteisissä tilaisuuksissa käsiteltyjen aiheiden sovittaminen henkilökohtaiseen esimiestyöhön sekä muissa osallistujayrityksissä käytössä olevien toimintatapojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Ryhmissä käsitellään myös osallistujien akuutteja esimiestyön kehityshaasteita, joiden ratkaisut haetaan ryhmän yhteisellä työskentelyllä osallistujien esimiesosaamista ja käytössä olevia toimintamalleja hyödyntäen. Osallistujayritysten toimitusjohtajaryhmälle toteutetaan heille räätälöity vertaisryhmäprosessi. Prosessin tavoitteena on jakaa olemassa olevia sekä rakentaa uusia käytäntöjä, joilla esimiesten roolia vahvistetaan yritysten avainhenkilöinä.

Hankkeessa toteutetaan yritysvierailuja. Vierailut ovat huolella valmisteltuja, hyvien käytäntöjen oppimiseen perustuvia opintokäyntejä alueen ulkopuolisiin verrokkiyrityksiin. Hankkeen ajan toteutetaan yrityskohtaisia kehittämispajoja, joissa luodaan ja dokumentoidaan yrityskohtaisesti sovitut henkilöstöjohtamisen käytännöt. Olemassa olevista ja tarvittavista uusista käytännöistä kootaan asiantuntijan ohjaamana yrityskohtaiset Esimiehen pelikirjat tukemaan kaikkia esimiestehtävissä olevia henkilöitä heidän päivittäisessä esimiestyössään. Hankkeen päätteeksi kootaan osallistujien kanssa yhteen hankkeesta saadut kokemukset, käytänteet ja hyväksi havaitut toimintatavat. Näihin perustuen luodaan ja kuvataan alueellinen vertaisverkostomalli, jonka mukaisella toiminnalla hankkeeseen osallistuneet yritykset ja niiden henkilöt jatkavat verkostomaista kehittämistoimintaa hankkeen jälkeen.

Hankkeen tuloksena on toteutettu aivan uudenlainen alueellinen esimiestyön kehittämisvalmennus, joka on perustunut osallistujien väliseen yhteistyöskentelyyn, toisilta oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Valmennuksen tulokset ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä kehittymistuloksia. Hankkeen tuloksena on uudistettu yrityskohtaisia esimieskäytäntöjä. On kehitetty yrityskohtaisia johtamis- ja esimiestyön käytäntöjä sekä vahvistettu henkilöstöjohtamisen roolia yrityksen strategian ja liiketoiminnan kehittämisen tukena. Hankkeen tuloksena on luotu, kuvattu ja dokumentoitu alueellinen esimiesten vertaisverkostomalli, joka lähivuosina muodostuu pysyväksi esimiestyön kehittämisrakenteeksi Pieksämäen alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän pilottihankkeen kohderyhmänä on kuusi (6) Pieksämäen alueen pk-yritystä:

Bovallius Palvelut Oy. Yritys on monitoimialan yritys, jonka tarjontaan kuuluu kiinteistön huolto, rakentaminen, catering, alihankintatyöt ja henkilöstövuokraus.
KPA Unicon Group Oy. Yrityksen toimialana on kone- ja prosessisuunnittelu.
Lipa-Betoni Oy. Yrityksen toimialana on rakennustuoteteollisuus.
Moilas Oy. Yrityksen toimialana leipomoala.
Piako Oy. Yritys on logistiikka-alalle erilaisia kuljetusratkaisuja valmistava yritys.
Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Yrityksen toimialana on rakentaminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen ensimmäisenä välillisenä kohderyhmänä ovat Pieksämäen seudun muut pk-yritykset sekä kaikki Etelä-Savossa toimivat pk-yritykset. Toisena välillisenä kohderyhmänä ovat pilottiyritysten yhteistyökumppanit, toimittajat, alihankkijat ja asiakkaat, jotka välillisesti hyötyvät hankkeen tuloksista. Kolmantena välillisenä kohderyhmänä ovat Etelä-Savossa toimivat Yritys-Suomen seudullisten yrityspalvelujen asiantuntijat ja muut yritysneuvontaa tekevät tahot, alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot sekä Työelämä 2020 kehittämisverkoston alueelliset toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 095

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 76 095

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 76 095

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 095

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan painopiste on Pieksämäen seudun yritysten tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Kohdeyritysten henkilöstö koostuu sekä miehistä että naisista.Yritykset itse tekevät valinnan niistä henkilöistä, jotka aktiivisesti osallistuvat hankkeeseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohdehenkilöstöön kuuluu johdon sekä esimiestyön edustajia sukupuolesta riippumatta. Hankkeen aikaisia toimenpiteitä toteutetaan sukupuolineutraalisti, jolloin valtavirtaistaminen toteutuu kaikissa hankkeen toimenpiteissä, koko hankkeen keston ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kattavana tavoitteena on kohdealueen ja sen yritysten kilpailukyvyn kehittäminen riippumatta siitä kumpaa sukupuolta yritysten henkilöstö edustaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Tämä hanke tukee osaltaan kohdeyritysten toimintatapojen kehittämistä luonnonvaroja säästävällä tavalla
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Kohdeyrityksiä pyritään hankkeen avulla toteuttamaan kehittämistoimintaansa kestävän kehityksen mukaisilla periaatteilla
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisällöt eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisällöt eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisällöt eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa tuotettava sekä jaettava materiaali on mahdollisimman pitkälle digitaalista, millä pyritään vähentämään ympäristön kuormittumista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hanke omalta osaltaan tukee kohdeyritysten toimintaa kestävän kehityksen mukaisella tavalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen ensisijainen tavoite on tukea paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä pitkällä aikavälillä sekä tukea alueen yritysten kykyä kehittyä ja työllistää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Tämän pilottihankkeen tavoitteena on mallintaa uutta ja innovatiivista kehitystoimintaa. Tarkoitus on, että hankkeesta saatavat tulokset ja kokemukset jalostetaan uusiksi palveluiksi, joilla uusia hankkeita jatkossa toteutetaan.
Liikkuminen ja logistiikka -1 -1
Hankkeen toteuttamiseksi hakija joutuu liikkumaan kohdeyritysten luona, välillä Mikkeli-Pieksämäki
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella pyritään yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhtäaikaiseen kehittämiseen. Yritysten ja sen avainhenkilöiden (johto ja esimiehet) kehittäessä uusia, innovatiivisia toimintamalleja johtamisen ja esimiestyön laatu paranee. Henkilöstö kokee tämän työhyvinvointia tukevana. Johto ja esimiehet kokevat tämän oman työnsä hallintaa parantavana, mikä auttaa heidän työhyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toteutuksen lähtökohtana on osallistava kehittäminen, millä pyritään saamaan kaikkien kehittämistoimintaan osallistuvien voimavarat ja osaaminen yhteiseen käyttöön. Tällä tuetaan osaltaan tasa-arvoisuuden kehittymistä osallistujayrityksissä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen kohdeyritykset on koottu yrityksistä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksen osallistua tähän pilottihankkeeseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Tämän kehittämishankkeen tavoitteet ja sisällöt eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Ympäristöosaaminen 0 0
Tämän kehittämishankkeen tavoitteet ja sisällöt eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli toteuttaa yritysten välinen esimiestyön kehittämisvalmennus, joka perustui ensisijassa osallistujien väliseen yhteistyöskentelyyn toisilta oppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista hyödyntäen. Hankkeen toisena tavoitteena oli luoda verkostopohjainen toimintatapa hankkeen osallistujayritysten johtamisen ja esimiestyön kehittämiselle, yritysten väliseen yhteistyöhön, hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä vertaiskehittämiseen perustuen. Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutettiin yrityskohtaiset, esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen analyysit.

Yrityskohtaisia analyysituloksia hyödyntämällä suunniteltiin esimiesvalmennuksen sisältö. Valmennuksen aikana vahvistettiin esimiesten valmiuksia hyödyntää osallistujayrityksille soveltuvia esimiestyön työkaluja sekä rakentaa uusia ja innovatiivisia esimiestoiminnan käytäntöjä ja menetelmiä. Valmennuksen aikana tunnistettiin ja otettiin käyttöön alueen yrityksissä jo olemassa olevia johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä vertaisbenchmarkingin avulla.

Hankkeessa toteutettiin kaikille yhteiset kehittämisvalmennustilaisuudet. Tilaisuuksissa painotettiin henkilöstöjohtamisen ja liiketoiminnan välisiä kytköksiä sekä esimiesten roolia tämän yhteyden välittämisessä päivittäiseen työhön. Jokaisessa yhteisessä tilaisuudessa oli mukana toimitusjohtajan alustama osuus, jonka avulla jaettiin yritysten strategiakäytäntöjä ja toimitusjohtajien osaamista osallistujayritysten esimiehille. Hankkeessa toteutettiin esimiesten vertaisryhmätoimintaa koko hankkeen ajan. Ryhmien työskentelyn keskeisinä teemoina olivat kaikille yhteisissä tilaisuuksissa käsiteltyjen aiheiden sovittaminen henkilökohtaiseen esimiestyöhön sekä muissa osallistujayrityksissä käytössä olevien toimintatapojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Ryhmissä käsiteltiin myös osallistujien akuutteja esimiestyön kehityshaasteita, joiden ratkaisut haettiin ryhmän yhteisellä työskentelyllä osallistujien esimiesosaamista ja käytössä olevia toimintamalleja hyödyntäen.

Osallistujayritysten toimitusjohtajaryhmälle toteutettiin heille räätälöity vertaisryhmäprosessi. Prosessin
aikana jaettiin olemassa olevia sekä luotiin uusia käytäntöjä, joilla esimiesten roolia vahvistetaan yritysten avainhenkilöinä.

Hankkeessa toteutettiin yritysvierailuja. Vierailut olivat huolella valmisteltuja, hyvien käytäntöjen oppimiseen perustuvia opintokäyntejä alueen ulkopuolisiin verrokkiyrityksiin.

Hankkeen ajan toteutettiin myös yrityskohtaisia kehittämispajoja, joissa luotiin ja dokumentoitiin yrityskohtaisesti sovittuja henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Olemassa olevista ja tunnistetuista uusista käytännöistä koottiin asiantuntijan ohjaamana yrityskohtaiset Esimiehen pelikirjat tukemaan kaikkia esimiestehtävissä olevia henkilöitä heidän päivittäisessä esimiestyössään.

Hankkeen päätteeksi koottiin osallistujien kanssa yhteen hankkeesta saadut kokemukset, käytänteet ja hyväksi havaitut toimintatavat. Valmennuksen tulokset olivat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä kehittymistuloksia. Hankkeen tuloksena luotiin ja kuvattiin osallistuneiden yritysten näkemys alueellisesta vertaisverkostomallista, jonka mukaisella toiminnalla hankkeeseen osallistuneet yritykset ja niiden henkilöt jatkavat verkostomaista kehittämistoimintaa hankkeen jälkeen. Hankkeen tuloksena toteutettiin myös aivan uudenlainen alueellinen esimiestyön kehittämisvalmennus, joka perustui osallistujien väliseen yhteistyöskentelyyn, toisilta oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Hankkeen tuloksena myös uudistettiin yrityskohtaisia esimieskäytäntöjä, kehitettiin yrityskohtaisia johtamis- ja esimiestyön käytäntöjä sekä vahvistettiin henkilöstöjohtamisen roolia yrityksen strategian ja liiketoiminnan kehittämisen tukena.