Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20673

Hankkeen nimi: Kausityöntekijästä moniosaajaksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VÄISÄNEN ANNE-MARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.vaisanen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-7751893

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9
Suomen Metsäkeskus, 2440921-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on edistää kausityöntekijöiden ympärivuotista työllistymistä kouluttamalla heitä monialaisiksi osaajiksi. Työelämää varten koulutetaan työntekijöitä, joilla on valmiutta työskennellä kahdella hyvin erilaisella kausiluontoisella alalla: matkailu- ja metsäalalla. Hankkeen aikana kouluttamistoimenpiteet kohdistuvat matkailualan ja metsätalouden käytännön työtehtäviin. Koulutus toimii alueellisena ja yritystoimialojen pilottina, mutta siitä saatujen kokemusten perusteella se on monistettavissa myös muille alueille ja kausiluonteisille toimialoille.

Toimintojen jatkuvuus varmistetaan Lapin amkin luonnonvara-alan ja matkailupalveluiden palvelutoimintana tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Hankkeessa varmistetaan koulutuksen sisällön vastaavuus ammattikorkeakoulututkinnon ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon osaksi. Kohderyhmänä ovat matkailu- ja metsäalan kausityöntekijät, työttömät työnhakijat, alanvaihtajat sekä molempien alojen yrittäjät. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Suomen Metsäkeskus sekä metsä-ja matkailualan yrittäjät.

Tuloksena on työelämätarpeesta lähtenyt monialainen koulutusmalli, jolla vastataan osaltaan biotalouden tuomiin mahdollisuuksiin ja sen edellyttämiin koulutus- ja yhteistyötarpeisiin Lapissa. Toimenpiteillä varmistetaan Lapin kasvu- ja rakennemuutosalojen yritysten työvoiman saantia ja pysyvyyttä parantamalla työntekijöiden ammattitaitoa ja osaamista. Toimenpiteillä ennakoidaan työvoima- ja osaamistarvetta yhteistyössä molempien alojen yrittäjien kanssa koulutuksen tarjonnan osuvuuden varmistamiseksi. Uudella koulutusmallilla tuetaan nuorten työllistymistä, motivoidaan opiskelijoita osaamisensa kehittämiseen ja yrittäjyyteen sekä edistetään heidän jatkokoulutusmahdollisuuksiaan. Lisäksi edistetään matkailu- ja metsäalan yhteistyötä sekä koulutuksen, elinkeinoelämän ja asiantuntijaorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä aktivoidaan monialaiseen yrittäjyyteen ja sitä kautta monialaisten työntekijöiden ympärivuotiseen työllistämiseen ja työn kausiluonteisuuden tasaamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työssä olevat kausityöntekijät matkailu- ja metsäalalla. Kyseessä voi olla työntekijän tai työnhakijan uudelleen- tai lisäkouluttautuminen. Lisäksi kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat ja alanvaihtajat, joilla on edellytykset monialaiseen kouluttautumiseen. Koulutukseen osallistujalla on oltava vähintään alustava valmius asiakaspalveluun suomen ja englannin kielellä.

Kohderyhmänä ovat lisäksi muiden sesonkiluonteisten alojen yrittäjät ja työntekijät, joilta kartoitetaan tarvetta ja kiinnostusta vastaavanlaisille koulutuksille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat myös em. kohderyhmälle palveluita tarjoavat matkailu- ja metsäalan yritykset sekä kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät (mikro- ja pk-yritykset). Lisäksi kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatiot, joiden intressinä on edistää työllisyyttä ja aluekehitystä Lapissa työelämätarpeesta lähtevän koulutuksen avulla. Kohderyhmänä ovat myös vailla toisen asteen tai korkea-asteen koulutusta olevat nuoret, sillä koulutus antaa valmiuksia metsätalouden ja matkailun toisen asteen perustutkinnon sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen näytön, muun osaamisen osoittamisen ja lisäopintojen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 104 721

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 721

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 130 901

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 130 901

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Kolari

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 6

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen koulutusalat ja koulutuksen toteutus on valittu ja suunniteltu niin, että opintojen suorittaminen on mahdollista tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Töiden kausiluonteisuuden ongelmaa on analysoitu monesta eri näkökulmasta ja eri asiantuntijoiden kesken, jotta hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet mahdollistavat molempien sukupuolten osallistumisen. Hankkeessa ei ole käytetty varsinaisia asiantuntijoita toimintaympäristön analysoimiseen sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvo on huomioitu hankkeen toimenpiteenä olevan koulutuksen suunnittelussa. Metsäalan käytännön töiden toteuttaminenkaan ei nykyaikana vaadi fyysisyyttä siinä määrin, että se mahdollistaisi työtehtävien toteuttamisen vain toisen sukupuolen toimesta. Matkailu- ja metsäalalla työskentelee jo nykyisellään tasaisesti molempien sukupuolten edustajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite, mutta se on tärkeä osatavoite. Hankkeen koulutustoimenpiteet on suunniteltu niin, että koulutukseen osallistuminen on mahdollista molemmille sukupuolille. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut tasapuolisesti molempien sukupuolten edustajia kaikista osallistuvista organisaatioista. Lisäksi koulutuspaketin toteuttamiseen osallistuu molempien sukupuolten edustajia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 9
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat metsä- ja matkailualalla, joissa molemmissa huomioidaan luonnonvarojen ja luonnon kestävä käyttö ja hyödyntäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Koulutuksessa käytetään tarvittaessa mm. etäopetusmenetelmiä, jotka vähentävät siirtymisiä ja autoilun tarvetta eli edistävät vähähiilisyyttä ja hillitsevät ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Luonnonvara-alan koulutusosuuteen sisältyvät mm. ekologian ja luonnonhoidon osuudet, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuus huomioidaan myös molempien alojen käytännön opinnoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Metsätalouden ja matkailun vaikutusta maaperään käsitelllään koulutuspaketin teoria- ja käytäntöosuuksissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Luonnonsuojelu ja sen keinot sisältyvät koulutuspaketin teoriaopintoihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Opinnoissa kannustetaan materiaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, ja luontoa eri roskiteta hankkeen toiminnoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Hankkeen metsätalousosuudessa kiinnitetään huomiota uusiutuvan luonnonvaran eli metsän monipuoliseen, mutta samalla kestävään käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeella edistetään työllisyyttä kiinnittämällä huomiota kausiluonteisten töiden yhdistämiseen paikallisesti vahvojen alojen lähtökohdista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeessa edistetään aineettomien palvelutuotteiden kehittämistä ja asiakaspalveluosaamista erityisesti matkailuosiossa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa käytetään monipuolisia koulutusmenetelmiä, joilla minimoidaan liikkumisen tarve. Kuljetukset hoidetaan yhteiskuljetuksilla, jotta edistetään vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella koulutetaan moniosaajia ja edistetään sitä kautta heidän ympärivuotisen työllistymisensä mahdollisuuksia. Lisäksi edistetään nuorten mahdollisuutta suorittaa ammattikorkeakoulututkinto ja toisen asteen tutkinto.
Tasa-arvon edistäminen 9 3
Koulutukseen osallistuminen on mahdollista tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut ja osallistuu tasapuolisesti molempien sukupuolten edustajia eri aloilta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hankkeen koulutustoiminnassa huomioidaan molempien sukupuolten mahdollisuus osallistua koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 3 5
Matkailun koulutusosio ottaa huomioon mm. virkistyalueet ja maiseman. Metsätalouden koulutusosiossa keskitytään mm. maisemanhoidollisiin asioihin sekä metsien virkistyskäyttöön.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hankkeen koulutustoimenpiteissä kiinnitetään huomiota ympäristönsuojeluun ja vahvistaan ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pilotoitiin metsä- ja matkailualojen lyhytkoulutus, joka antaa valmiuksia työskennellä kahdella erilaisella, sesonkiluonteisella alalla. Tavoitteena oli kouluttaa kausityöntekijöitä monialaiseksi osaajiksi ja siten edistää opiskelijoiden ympärivuotista työllistymistä Lappiin. Koulutuksella motivoitiin opiskelijoita oman osaamisensa kehittämiseen, yrittäjyyteen sekä jatko-opintoihin. Koulutuksen toteuttamisen lisäksi hankkeessa tutkittiin muiden kausiluonteisten alojen ja kausityöntekijöiden kiinnostusta lyhytkoulutuksille.

Koulutus toteutettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston sekä Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Hankkeessa pilotoitiin yhdeksän kuukauden mittainen metsä- ja matkailualan koulutus, joka sisälsi yhteensä 55 opintopistettä molempien alojen teoriaopintoja, käytännön harjoittelua sekä työssä oppimista. Teoriaopinnoista vastasivat Lapin ammattikorkeakoulun matkailun ja metsätalouden koulutusohjelmat, manuaalista metsänhoitoa opetti Lapin ammattiopisto ja matkailun käytäntöosiosta vastasi Lapin matkailuopisto. Suomen Metsäkeskus toimi metsäalan yritysrajapinnassa ja vastasi yrittäjien osaamisen integroinnista koulutukseen. Työssäoppimiseen opiskelijat sijoittuivat metsä- ja matkailualan yrityksiin.

Hankkeen tuloksena neljä opiskelijaa suoritti matkailu- ja metsäalan sekä liiketalouden opintoja. Palautetta opintojen toteutuksesta otettiin opiskeljoilta ennen opintoja, jokaisen opinto-osion jälkeen sekä koko koulutuksen päätyttyä. Opiskelijoiden mielestä teorian ja käytännön opinnot tukivat hyvin toisiaan, vaikkakin niiden limittäminen enemmän toisiinsa olisi kehittänyt osaamista enemmän ja lisännyt opiskelumotivaatiota. Arviontikäytänteiden katsottiin eroavan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston välillä ja kirjallinen raportointi katsottiin erityisen haasteelliseksi. Opiskelijat katsoivat koulutuksen kuitenkin vastanneen heidän odotuksiaan, lisänneen heidän työelävalmiuksiaan sekä edistäneen heidän työllistymistään kahdelle alalle.

Jatkossa koulutus kannattaisi toteuttaa moduulityyppinä opintoina, joissa teoria- ja käytäntö limittyisivät vielä enemmän toisiinsa. Myös koulutuksen kohderyhmää kannattaisi rajata tarjoamalla lyhyempiä, hyvin käytännönläheisiä moduuleita rajatulle kohderyhmälle. Opiskelijamäärä kannattaa pitää pienenä, jotta varmistetaan oppiminen resurssitehokkaasti. Koulutuksen ajoitukseen on kiinnitettävä huomiota, jotta koulutukseen osallistuminen mahdollistuu kausityöntekijöille. Opintojen rahoitus aiheuttaa haasteita koulutukseen osallstumiseen ja sitä kautta opiskelijoiden määrään.